Blogi blägi blögi bläää

[melkein bloggaaja]

Onko kohtalotovereita? Olen jumittunut jotenkin sellaiseen olotilaan, että tekisi mieli perustaa blogi. Ajattelen usein - melkein joka päivä - että hei, tästäpä aiheesta tulisi hyvä blogipostaus. Mielessäni on aika selvä kuva siitä, millaista blogia pitäisin. Tiedän jopa minkä värisen taustan haluaisin, nimi on selvillä, valokuvauskyvyt on ja ihan hyvä kamerakin...

Mutta joka kerta, kun olen yrittänyt aloittaa blogia, on iskenyt kauhea paniikki. Ensimmäinen blogipostaus on kirjoitettuna, vaan ei julkaistuna. En pelkää sitä, että se on huono, mutta pelkään, että jos kerrankin erehtyy laittamaan itsensä julkiseen sfääriin, sieltä ei pääse enää pois. (Meinasin kirjoittaa "julkisuuteen", mutta eihän pikkubloggaajan tapauksessa nyt edes voi puhua mistään julkisuudesta.) Huomiota en edes erityisemmin halua. En olisi kirjoittamassa elämäni yksityiskohdista, vaan tietystä aihepiiristä, ja oikeastaan haluaisin vain höpötellä itsekseni niin että joku jossain ehkä kuulisi ja joskus vastaisi. Kaksikin lukijaa olisi jo upeaa minusta. Sitten kysyn itseltäni, miksi ihmeessä edes haluan kirjoittaa blogia, jos yleisöllä ei ole niin väliä? Miksen vain kerro näistä asioista ystävilleni ja sillä hyvä?

Peruutan siis ensimmäisen blogikirjoitukseni, sanon itselleni että joskus myöhemmin sitten, ja haaveilu alkaa taas...

Onko siis kohtalotovereita? Kannattaako blogia edes perustaa, ja mikä on se "oikea" syy perustaa blogi? Miten tällaisesta eipäs-juupas-pelleilystä pääsee eroon?

 

[BootyPeppi]

Jokaisella on omat syynsä perustaa blogi. Minun syy oli laittaa muistiin tekemiäni töitä. Tosin nyt kun tuo ompelu ei ole oikein luistanut niin on tullut postattua ihan lapsiperheen tavallisesta elämästä. Matkoista ja kaikesta muusta.
Jos tosiaan haluat perustaa blogin mutta tuo asia vaivaa niin tee sellainen blogi jota muut ei voi lukea. Pelkkä päiväkirja tai tee sellainen josta sinua ei voi ihan heti tunnistaa...

 

["vieras"]

otat ehkä vähän liian vakavasti tuo asian. Se on kuitenkin VAIN blogi, jonka voit poistaa koska haluat. Teksitiesi pitää olla aika priimaa että joku ne kopioisi ja "et pääsisi netistä koskaan pois"...

 

[a.p.]

Kiitos paljon, BootyPeppi ja vieras! Olet vieras ihan oikeassa, että otan asian liian vakavasti. Pitänee tehdä niin kuin BootyPeppi ehdottikin, eli tehdä sellainen blogi, josta minua ei voi tunnistaa. Eikä kertoa edes kavereille, huoh...

Kai minua vaivaa asiassa loppujen lopuksi kaksi asiaa. Toinen on se, että pelottaa jos sanon jotain väärin. Netissä on ilmapiiri nykyään sellainen, että kaikki tulkitaan pahimman kaavan mukaan - siis jos jokin väärinkäsitys tapahtuu, pahimman mahdollisen selityksen oletetaan olevan totta. Jos tekee jonkin virheen "julkisesti", se jää ikuisiksi ajoiksi tahraksi maineeseesi. En oikeastaan edes tiedä, millaisia virheitä pelkään tekeväni, joten tämä on todellakin pelkkää neuroottisuutta! Mutta pelottaa se mahdollisuus, että joku jossakin voi ymmärtää minut aivan väärin. Sitä tapahtuu ihan tarpeeksi usein silloin, kun kirjoittelen anonyyminä jossain palstalla.

Toinen mikä pelottaa on se, että blogimaailmassa tunnutaan ottavan joku silmätikuksi aivan käsittämättömistä syistä. Esimerkkinä vaikka tuo Pipsa, josta on ollut niin paljon puhetta. Mielestäni hänen bloginsa on ihan tavallinen - siis kiva, hyväntuulinen, positiivinen blogi, mutten näe siinä mitään, mikä voisi saada aikaan suuria antipatioita. Pipsa ei ole mikään julkkis, eikä hänellä ole esimerkiksi blogi täynnä kuvia uusista Vuittonin laukuistaan, mikä voisi aiheuttaa kateutta, eikä hän kirjoita sellaisia vahvoja mielipiteitä aroista, jotka voisivat saada ihmiset takajaloilleen. Jotkut vaan vainoavat häntä ilman sen kummempaa syytä.

Toisin sanoen, ihmiset pelottavat

 

[a.p.]

Korjaus edelliseen: "sellaisia vahvoja mielipiteitä aroista asioista, jotka voisivat saada ihmiset takajaloilleen".

 

[BootyPeppi]

Kannattaa laittaa toisesta sisään ja toisesta ulos jos jotain oikein kamalaa saa niskaansa. Itse en ole tähän mennessä saanut. Blogiin en ainakaan, joskus täällä kyllä jotain pientä.

 

[blogi]

Mä olen pitänyt blogia 1½ vuotta, kahtakin blogia. Lukijoita on vaihtelevasti, eivät ole suosittuja blogeja mutta jonkin verran luettuja, mutten kertaakaan ole saanut negatiivista kommenttia tai häirinköintiä osakseni.

 

[a.p.]

Kiitos teille molemmille. Ehkä pitäisi siis vain uskaltaa!

Sekin on ehkä jäänyt takaraivoon pelottamaan, kun yksi tutun tuttu sai bloginsa kautta ihka aitoja stalkkereita. Sellaisia, jotka oikein ottivat asiakseen haukkua ja vainota tätä naista, ja taisi joukossa olla jotain ko. naiseen ihastuneitakin, jotka olivat pimahtaneita päästään. Kyseessä oli tosin jonkinlainen muotiblogi, mikä saattoi vaikuttaa asiaan...