boltzmanin aivot

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "fia"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

"fia"

Vieras
Onko kukaan lukenut niistä? Mitä ajatuksia herättää? Aika kummallinen teoria että olisimme kaikki vain jotain harhaa. Skitsofreenisten aivojen tuotetta ja kun kuolemme niin tavallaan aivot pyyhkivät meidät vain pois muistista.

Tiedemiehet yrittävät todistaa pimeän aineet ja maailmankaikkeuden tuhoutuvuuden jolloin boltzmanin aivoja ei kerkiäisi syntymään. Silloinhan emme voisi kontrollida mitään.
 
Boltzmannin aivothan ovat teoria, jonka mukaan avaruudessa joskus joku hiukkanen tai värähtely muodostaa ohimeneväksi hetkeksi tietoisuuden, joka arvioi ympäristöään oman rajallisen ymmärryksensä pohjalta. Ja ehkä me olemme tämän tietoisuuden tuotetta, vrt. Luojan uni.

Eli minusta erittäin hyvä teoria. Boltzmannin aivot, kbanttifysiikka ja shamanismi. Siinä kaikki!:saint:
 
No höh... yksin joudun tähän aikaan keskustelemaan. :laugh:

Pimeä aine on todistettu, sen määrää ei ole vielä tarkkaan laskettu. Mutta sen olemassaolo ei sulje pois mahdollisuutta bolzmannin aivoista. Ja sen määrä on oleellinen universumin laajenemisen ja sen loppumisen kannalta. Jossain vaiheessahan laajenemaan pakottava voima loppuu ja alkaa matka takaisin. Kohti singulariteettia. Joka nykykäsityksen mukaan on kaksiuloitteinen viiva. Mutta tuliko se tai meneekö se madonreiän kautta jonnekin? Mistä sen materia on tullut? Tyhjästä?
 
No höh... yksin joudun tähän aikaan keskustelemaan. :laugh:

Pimeä aine on todistettu, sen määrää ei ole vielä tarkkaan laskettu. Mutta sen olemassaolo ei sulje pois mahdollisuutta bolzmannin aivoista. Ja sen määrä on oleellinen universumin laajenemisen ja sen loppumisen kannalta. Jossain vaiheessahan laajenemaan pakottava voima loppuu ja alkaa matka takaisin. Kohti singulariteettia. Joka nykykäsityksen mukaan on kaksiuloitteinen viiva. Mutta tuliko se tai meneekö se madonreiän kautta jonnekin? Mistä sen materia on tullut? Tyhjästä?

Niin kumman itse haluaisit? Hetkellisen tietoisuuden koko universumista ja avaruudesta ja että kaikki elämä olikin unta vai että kaikki joskus häipyisi tyhjyyteen ja olemattomaan aivan kuin mitään ei olisi misään koskaan.
Molemmat mielenkiintoisia teorioita menee vaan yli minun ymmärrykseni..pitäisi lukea jotain avaruustiedettä ja kvanttifysiikkaa ja olemassaoloa.
 
[QUOTE="fia";24152059]Niin kumman itse haluaisit? Hetkellisen tietoisuuden koko universumista ja avaruudesta ja että kaikki elämä olikin unta vai että kaikki joskus häipyisi tyhjyyteen ja olemattomaan aivan kuin mitään ei olisi misään koskaan.
Molemmat mielenkiintoisia teorioita menee vaan yli minun ymmärrykseni..pitäisi lukea jotain avaruustiedettä ja kvanttifysiikkaa ja olemassaoloa.[/QUOTE]

Universumin kannalta halullani ei ole juurikaan merkitystä. Mutta oman maailmankaikkeuteni kannalta se on oleellista. Kun kuolen, maailma loppuu. Tämä minun henkilökohtainen maailmani. Mistä kukaan tietää, oliko sitä edes olemassa, tai muita vaihtoehtoisia maailmankaikkeuksia?

Miten todistaa olemassaolo? Jos jokin on olemassa, ilmenee, se myös katoaa. Ja silti energian sanotaan olevan katoamatonta. Ja kaikelle on vastaparinsa, jota ilman ei asia voi ilmeä. Jolloin on katoamattomallekin vastapari...

Mielenkiintoinen ajatus, eikö?:D Ja onko millään tällaisella mietiskelyllä mitään tarkoitusta? Miksemme vain voi ottaa asioita vastaan sellaisina, kuin ne ilmenevät tai luulemme niiden ilmenevän? Suurimmaksi osaksi mekin olemme tyhjää ja värähtelyä tyhjässä tilassa, samaa ainetta, kuin koko universumi. Miksi materia hakeutuu niin, että se voi muodostaa elämää? Kaikki tämä tila, mutta silti jossain on pyrkimys muodostaa elämää... Vai onko se illuusiota?
 
Universumin kannalta halullani ei ole juurikaan merkitystä. Mutta oman maailmankaikkeuteni kannalta se on oleellista. Kun kuolen, maailma loppuu. Tämä minun henkilökohtainen maailmani. Mistä kukaan tietää, oliko sitä edes olemassa, tai muita vaihtoehtoisia maailmankaikkeuksia?

Miten todistaa olemassaolo? Jos jokin on olemassa, ilmenee, se myös katoaa. Ja silti energian sanotaan olevan katoamatonta. Ja kaikelle on vastaparinsa, jota ilman ei asia voi ilmeä. Jolloin on katoamattomallekin vastapari...

Mielenkiintoinen ajatus, eikö?:D Ja onko millään tällaisella mietiskelyllä mitään tarkoitusta? Miksemme vain voi ottaa asioita vastaan sellaisina, kuin ne ilmenevät tai luulemme niiden ilmenevän? Suurimmaksi osaksi mekin olemme tyhjää ja värähtelyä tyhjässä tilassa, samaa ainetta, kuin koko universumi. Miksi materia hakeutuu niin, että se voi muodostaa elämää? Kaikki tämä tila, mutta silti jossain on pyrkimys muodostaa elämää... Vai onko se illuusiota?


Niin tai jos huono tsäkä käy ja olisikin tietoisuus sinulla mutta ei muilla. Eli muut olisivatkin mielikuvituksesi tuotetta harhaa ja sinä ainoastaan todellinen. Sinä olisit kaiken luoja ja sinun ajatuksesi olisivat muut ihmiset ja maailma. Olisi varmaan aika yksinäistä varsinkin jos aika olisi ääretön.
 
[QUOTE="fia";24153203]Niin tai jos huono tsäkä käy ja olisikin tietoisuus sinulla mutta ei muilla. Eli muut olisivatkin mielikuvituksesi tuotetta harhaa ja sinä ainoastaan todellinen. Sinä olisit kaiken luoja ja sinun ajatuksesi olisivat muut ihmiset ja maailma. Olisi varmaan aika yksinäistä varsinkin jos aika olisi ääretön.[/QUOTE]

Mutta jos on ainoa tietoisuus, voi "luoda" itselleen viihdykettä. Ja miten määritellään todellinen?
 

Yhteistyössä