V
vierailija
Vieras
Dresden puolustuskyvytön saksalainen kaupunki ja yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä kulttuurikeskuksista joutui kansanmurhan ja barbarian aallon runtelemaksi. 14 tunnin sisällä kaupunki muuttui raunioiksi, ja noin kolmasosa sen asukkaista,mahdollisesti puoli miljoonaa ihmistä,menehtyi kaikkien aikojen pahimmassa verilöylyssä.Dresdenin asukkailla oli hädin tuskin aikaa mennä suojiinsa. Ensimmäinen pommi putosi kello 22.09. Isku kesti 24 minuuttia, ja se muutti sisäkaupungin yhdeksi tulimereksi. ”Täsmämattopommitus” oli tuottanut toivotun tulimyrskyn.Tulimyrsky syntyy, kun tuhannet pienemmät tulet muodostavat yhden suurpalon. Suuri määrä ilmaa pääsee ruokkimaan tulta, jolloin syntyy keinotekoinen tornado. Tuulen tielle joutuneet ihmiset sinkoutuivat katujen mitalla liekkeihin. Maan alta suojaa etsineet taas tukehtuivat monesti, kun ilma imaisi kaiken hapen kasvattamaan tulta. He saattoivat myös kuolla valkohehkuun, joka on niin kuumaa, että se voi sulattaa ihmislihan.Ensimmäisen ja toisen iskun välillä oli kolmen tunnin tauko. Tämän laskettiin hämäävän siviilit pois suojistaan. Kymmenet-tuhannet ihmiset pakenivat liekkejä Grosser Garteniin, isoon ja kauniiseen puistoon.Toinen isku tapahtui kello 1.22 ilman mitään varoitusta. Pommittajia oli nyt kaksi kertaa enemmän, ja ne olivat varustautuneet suurella määrällä palopommeja. Toisen iskun tarkoitus oli ulottaa tulimyrsky Grosser Garteniin.Isku oli täydellinen “menestys”.Minuuttien sisällä tuli pyyhkäisi ruohokentän ylitse, repien puita ja sytyttäen oksia palamaan kaikella polkupyöristä ihmisraajoihin. Tätä kaikkea lojui päiviä ympäriinsä kuin synkkänä muistutuksena liittoutuneiden sadismista. Helmikuun 14. päivän aamuna pian kello 10.30 jälkeen viimeinen isku pyyhkäisi kaupungin ylitse. Amerikkalaiset pommittajat ruhjoivat Dresdenin raunioita tasaisesti 38 minuutin ajan. Tämä isku ei kuitenkaan ollut yhtä mittava kuin kaksi edellistä.Tälle iskulle ominaista oli kuitenkin sitä leimaava kylmäverisyys.Liittoutuneiden koneet lensivät matalalla kaupungin yllä tulittaen kaikkea liikkuvaa, mukaan lukien pelastusajoneuvoja, jotka kiirehtivät paikalle pelastamaan eloonjääneitä. Yksi isku kohdistettiin Elbe-joen rannoille, missä ihmiset olivat värjötelleet yön aikana.Sodan viimeisenä vuotena Dresdenistä oli tullut sairaalakaupunki. Edellisyön verilöylyssä hoitajat olivat raahanneet tuhansia raajarikkoisia Elbelle. Matalalla lentävät Amerikkalais koneet ampuivat konekivääreillä näitä avuttomia potilaita sekä tuhansia vanhoja miehiä ja naisia sekä lapsia, jotka olivat paenneet kaupungista.Kuolleiden määrä oli ällistyttävä. Dresdenin sadistisen tuhon täyden laajuuden voi ymmärtää paremmin, kun ajatellaan, että yli 250 000,ehkä yli puoli miljoonaa,ihmistä menehtyi 14 tunnin sisällä, kun taas Hiroshimassa kuolleita arvioidaan olleen 90 000–140 000.Verilöylyä pahoitelleet liittoutuneet ovat usein “rinnastaneet” Dresdenin Coventryyn Englannissa. Coventryssä koko sodan aikana kuolleita 380 henkilöä ei kuitenkaan voi verrata yli tuhatkertaiseen määrään ihmisiä, jotka tapettiin 14 tunnin aikana Dresdenissä. Lisäksi Coventry oli asevarustelun kannalta keskeinen paikka ja oikeutettu sotilaallinen kohde. Dresden sitä vastoin tuotti ainoastaan posliinitavaraa, kuppeja ja teevateja voi tuskin pitää sotilastarvikkeina.Churchill,tuo hirviö, joka vastasi Dresdenin verilöylystä aateloitiin, ja loppu on historiaa. Hänen elämänkertansa kirjoittajat kuitenkin jättävät huomiotta tämän kylmäverisen sadismin.He eivät kykene kertomaan, kuinka yhden hullun halu ”tehdä vaikutus” toiseen johti noin puolen miljoonan miehen, naisen ja lapsen joukkomurhaan.