Eettinen ongelma 20vuotta sitten luvatusta asiasta, autatteko kiltit (älkää tuomitko)

[promise]

Siis minä 14vuotiaana lupasin tet-harjoittelussani eräälle kehitysvaimmaiselle käydä häntä joskus katsomassa kun hän sitä useita kertoja kysyi.
En tiennyt silloin mitä muuta olisin voinut vastata
Olen ajatellut häntä paljon, hän todennäköisesti on yhä elossa ja asun taas samalla paikkakunnalla.

Mietin vain, voinko lunastaa lupaukseni tai ottaa edes selvää mitä hoitolaitos on asiasta mieltä? Tuntuu vaan niin pahalle jos oikeasti hän on asiaa miettinyt ja minua odottanut. Olen ihminen joka haluaa aina pitää lupauksensa ja tuo pikku-tyttönä tehty lupaus on kummitellut minua jo pitkään..

Jos haluatte auttaa minua miten toimisin niin olisin kiitollinen.

 

[vv]

unohda koko juttu!

 

[ansku]

Juu kyllä minä kävisin katsomassa nyt, tulisi varmasti hyvä mieli hänelle Käy ihmeessä vierailulla!

 

[Vieras]

No oletko valmis aloittamaan hänen kanssaan vuosikausia kestävän ihmissuhteen? Sehän siinä on edessä, jos kaivelet hänet käsiisi ja menet käymään. Mieti nyt se asia ensin.

 

[Pesky Pixie]

Mä kyllä oikeastaan luulen, että hän on jo unohtanut sinut. Teit ehkä ajattelemattomasti kun lupasit, mutta jos olet tätä asiaa 20v miettinyt, niin se kertoo, että et oikeasti ole paha ja ajattelematon ihminen. :hug: Mun mielestä voit antaa itsellesi anteeksi ja unohtaa tämän jutun.

 

[pistepirkko]

Voit ilman muuta kysyä esim. hoitolaitoksesta heidän mielipidettään. Ja uskoisin, että hän todellakin ilahtuu vierailustasi.

 

[ahti]

Toki voit kysyä sieltä hoitolaitoksesta, että onko kyseinen ihminen siellä vielä.

 

[vieras]

Mun mielestä vähän myöhästä jo..

 

[ap]

No oletko valmis aloittamaan hänen kanssaan vuosikausia kestävän ihmissuhteen? Sehän siinä on edessä, jos kaivelet hänet käsiisi ja menet käymään. Mieti nyt se asia ensin.

tiedän että käyntini edellyttäisi jatkossa vierailuja ja en ole ollenkaan valmis siihen. Miksi en osannut pikku-tyttönä sanoa, että en tiedä tulenko? Sanoin, että tulen...

 

[Mamacita-]

musta esim korttikin olisi ihan riittävä

 

[go-go]

No oletko valmis aloittamaan hänen kanssaan vuosikausia kestävän ihmissuhteen? Sehän siinä on edessä, jos kaivelet hänet käsiisi ja menet käymään. Mieti nyt se asia ensin.

Miten niin? Vuosikausia kestävä ihmissuhde? Voihan siellä käydä kerran moikkaamassa ja kertomassa kuulumisia. Varmasti ilahtuu ja tuskin ajattelee, että olet luvannut säännölisesti käydä (vuosikausiien ajan). Menet sitten uudemman kerran joskus jos vielä asia polttelee mieltä.

 

[Madicken04]

No oletko valmis aloittamaan hänen kanssaan vuosikausia kestävän ihmissuhteen? Sehän siinä on edessä, jos kaivelet hänet käsiisi ja menet käymään. Mieti nyt se asia ensin.

Minkä ihmeen vuosikausia kestävän suhteen?

Mielestäni voi ihan hyvin käydä tapaamassa, kysyä sattuuko hän edes muistamaan sinua ja kertoa että satuit olemaan tässä lähistöllä liikkumassa ja ajattelit piipahtaa. Muistella hetken menneitä ja toivottaa hyviä jatkoja.

Ja jos hän pyytelee uudelleen käymään voit sanoa että katsellaan, on nyt nyt niin paljon kiireitä. Ei mitään isompia lupauksia.

 

[Williviini]

No oletko valmis aloittamaan hänen kanssaan vuosikausia kestävän ihmissuhteen? Sehän siinä on edessä, jos kaivelet hänet käsiisi ja menet käymään. Mieti nyt se asia ensin.

tiedän että käyntini edellyttäisi jatkossa vierailuja ja en ole ollenkaan valmis siihen. Miksi en osannut pikku-tyttönä sanoa, että en tiedä tulenko? Sanoin, että tulen...

Se oli silloin. Nyt jos menet kerran katsomaan, niin mitä hyötyä tai iloa siitä on kenellekkään?

 

[ap]

musta esim korttikin olisi ihan riittävä

tätä korttia siis ja oman osoitteen esim. hoitohenkilökunnalle jos hän haluaa kirjoitella tms. Olen asunut pitkään pois paikkakunnalta, lapsena ei ajattele aina viisaasti ja tilanne oli painostava ja ahdistava. En todellakaan koe olevani paha tai ajattelematon, olin silloin lapsi TODELLA vaativassa työharjoittelupaikassa..

 

[en menis]

mitä sitä 20 vuoden päästä mennä enää. Unohtanut koko jutun ja pettynyt jos on odottanut. Antaisin olla. Varsinki jos et ole valmis kulkemaan siellä useammin.

 

[vv]

ja tommonen tapaaminen voi jopa aiheuttaa harmia,,kyseessähän on sairas ihminen..

 

[ap]

ja tommonen tapaaminen voi jopa aiheuttaa harmia,,kyseessähän on sairas ihminen..

ja kysyn neuvoa tässä tapauksessa. Hoitotahoon yhteyden ottaminen joka tapauksessa, en sinne menisi tai korttia lähettäisi ilman heidän kantaansa..

 

[Madicken04]

musta esim korttikin olisi ihan riittävä

tätä korttia siis ja oman osoitteen esim. hoitohenkilökunnalle jos hän haluaa kirjoitella tms. Olen asunut pitkään pois paikkakunnalta, lapsena ei ajattele aina viisaasti ja tilanne oli painostava ja ahdistava. En todellakaan koe olevani paha tai ajattelematon, olin silloin lapsi TODELLA vaativassa työharjoittelupaikassa..

Siis itse en koe että sinun tarvisi hänen takiaan siellä käydä eikä todellakaan tuntea mitään huonoa omaatuntoa. Todennäköisesti hän ei enää edes muista sinua. Näiden kahdenkymmenen vuoden aikana hän on tavannut lukuisan määrän hoitajia ja harjoittelijoita ja - ehkä tapansamukaisesti - pyytänyt jokaista heitä käymään vierailulla. Jotkut on ehkä käyneet, valtaosa ei.

Mutta jos siis itse koet että haluaisit käydä ja saisit itsellesi hyvän olon siitä, niin käy ihmeessä. Voisi olla ihan mielenkiintoinen vierailu sinullekin.

 

[Madicken04]

Tarkemmin ajateltuna, jos se noin vaikeaa on niin älä ihmeessä mene. Äläkä lähetä korttia vaan unohda vain koko juttu, et ole tehnyt mitään väärin.

Tuo kehitysvammainen nainen tuskin odottaa sinusta ystävää tai edes koko käyntiäsi. Jos omasta haluastasi kuitenkin sinne menisit hän varmasti ilahtuisi ja -kuten jo aiemmin kirjoitin- tuo voisi olla teille molemmille mukava juttutuokio. Mutta jos taas menet sinne vastentahtoisesti, epämiellyttävänä velvollisuutena ja kokoajan miettien miten pääset luikkimaan sieltä mahdollisimman pian pois ilman että hän pyytää sinua käymään uudestaan niin hän voi hyvin vaistota nuo tunteesi ja silloin vierailu ei enää olisikaan niin positiivinen kokemus.

 

[ap]

Tarkemmin ajateltuna, jos se noin vaikeaa on niin älä ihmeessä mene. Äläkä lähetä korttia vaan unohda vain koko juttu, et ole tehnyt mitään väärin.

Tuo kehitysvammainen nainen tuskin odottaa sinusta ystävää tai edes koko käyntiäsi. Jos omasta haluastasi kuitenkin sinne menisit hän varmasti ilahtuisi ja -kuten jo aiemmin kirjoitin- tuo voisi olla teille molemmille mukava juttutuokio. Mutta jos taas menet sinne vastentahtoisesti, epämiellyttävänä velvollisuutena ja kokoajan miettien miten pääset luikkimaan sieltä mahdollisimman pian pois ilman että hän pyytää sinua käymään uudestaan niin hän voi hyvin vaistota nuo tunteesi ja silloin vierailu ei enää olisikaan niin positiivinen kokemus.

En menisi sinne velvollisuuden tunteesta vaan olen itse vuosia sairastanut ja useimmat ystävätkin (aikuset läheiset) ovat luvanneet pitää yhteyksiä ja syöneet sanansa, tästä jäin miettimään, miltä tästä miehestä on tuntunut, hän ei ole osannut arvioida tilannetta aikuisen kapasiteetilla, tein lupauksen lapsena, lapselle (henkisesti) ja minulla on jäänyt paha mieli tästä jota olen viimeiset vuodet miettinyt. Vain ja ainoastaan ajattelen häntä.

 

[Madicken04]

Tarkemmin ajateltuna, jos se noin vaikeaa on niin älä ihmeessä mene. Äläkä lähetä korttia vaan unohda vain koko juttu, et ole tehnyt mitään väärin.

Tuo kehitysvammainen nainen tuskin odottaa sinusta ystävää tai edes koko käyntiäsi. Jos omasta haluastasi kuitenkin sinne menisit hän varmasti ilahtuisi ja -kuten jo aiemmin kirjoitin- tuo voisi olla teille molemmille mukava juttutuokio. Mutta jos taas menet sinne vastentahtoisesti, epämiellyttävänä velvollisuutena ja kokoajan miettien miten pääset luikkimaan sieltä mahdollisimman pian pois ilman että hän pyytää sinua käymään uudestaan niin hän voi hyvin vaistota nuo tunteesi ja silloin vierailu ei enää olisikaan niin positiivinen kokemus.

En menisi sinne velvollisuuden tunteesta vaan olen itse vuosia sairastanut ja useimmat ystävätkin (aikuset läheiset) ovat luvanneet pitää yhteyksiä ja syöneet sanansa, tästä jäin miettimään, miltä tästä miehestä on tuntunut, hän ei ole osannut arvioida tilannetta aikuisen kapasiteetilla, tein lupauksen lapsena, lapselle (henkisesti) ja minulla on jäänyt paha mieli tästä jota olen viimeiset vuodet miettinyt. Vain ja ainoastaan ajattelen häntä.

Kuten jo yritin kirjoittaa: mene jos haluat nähdä hänet. jos taas et halua niin älä mene. kuten sanottu, olet ollut lapsi etkä ymmärtänyt silloin lupausta. ja jos olen oikeassa, tämä toinenkin osapuoli oli niin niin lapsi ettei hänkään sitä ymmärtänyt. Siis siinä mielessä että pidän ihan todennäiköisenä että hän on ollut noita lupauksia kärttämässä jokaikiseltä luonaan käyneeltä ihmiseltä, eikä välttämättä osaa edes odottaa kaikkien näistä tulevan uudestaan häntä tapaamaan.

Eli älä nyt tällaisesta asiasta mitään ongelmaa tee. :hug:

 

[ap]

yritän ottaa vähän ajatukseen etäisyyttä.