""EI"" imetykselle?!

ekaa lasta halusin imettää, mutta takkuista oli, muutaman kuukauden lypsin ja annoin pullosta, korviketta sitten lisäksi, työlästä oli, mutta eihän mulla ollut muuta kuin aikaa.
toisen imetys sujui paremmin, imi rintaa ja sai lisäksi korviketta pullosta.
kolmannen kanssa imetys sujui mahtavasti täysimetin 6kk. imetys lopeteltiin 1v. iässä kun oli niin paljon hampaita.
mun mielestä imetys on helppoa ja kätevää silloin kun se onnistuu, ei tarvi ottaa erikseen eväitä mukaan kun lähtee vauvan kans jonnekin ja yöllä on helppoa kun vauva herää syömään, ei tarvi lämmitellä pulloa.
neljäs syntyy keväällä ja toivon, että imetys onnistuis.

 

Imetyksen vaikutus allergioihin ei ole ihan yksiselitteinen. Periaatteessa imetys vähentää vähän lapsen allergia- ja atopiariskiä, mutta monissa tutkimuksissa on saatu päinvastainen tulos, eli että imetys LISÄÄ riskiä. Googlettamalla varmaan löytyy tutkimuksia... tässä pari:

http://www.hon.ch/News/HSN/509193.html

http://www.medscape.com/viewarticle/493336

 

Niin minäkin olen ymmärtänyt, ettei imetys välttämättä olekaan hyvä juttu allergioiden ja astman kannalta. Etenkään jos äiti itse on kovin allerginen ja astmaattinen ja joutuu käyttämään säännöllisesti lääkkeitä.

Itselläni on astma ja kaikki mahdolliset allergiat, jos en söisi mitään, mistä tulee pikkuisenkin allergiaa, voisin käytännössä syödä vain perunaa ja leipää.

En sitten tiedä, että olenko siksi niin allerginen, kun minua ei imetetty, mutta luulen että olisin yhtä astmaattinen anyway, koska äitinikin on. Siskoani kyllä on imetetty ja erittäin allerginen on hänkin.

 

""""Sitäpaitsi haluan isän olevan yhtä paljon ruokinnassa mukana""""

Tässä taas mennään siihen, että mä imuroin puolet huoneesta, sinä toisen puolen, niin meillä on tasa-arvo. Kai vauvan hoitoon voi osallistua 50% muutenkin kuin antamalla joka toisen ruoka-annoksen.

Ja onhan niistä osittaisimetetyistä, jotka saa sit osin korviketta pullosta, nähty ihan hyviä esimerkkejä, jolloin imetysosuuksin edelllen toimii hyvin, mutta tuo edelläoleva lainaus saa kyllä karvani pystyyn.

 

Minä odotan esikoista ja aloin miettimään imetystä, vaikka puoliväli vasta lähestyy. Aion imettää mikäli se vain onnistuu. Toisaalta oikeastaan odotan sitä. En näe asiaa niin, että isä jäisi siitä ulkopuolelle. On monta muutakin asiaa mistä voi tehdä isän ja vauvan yhteisen jutun. Ja voihan se isä olla siinä meidän lähellä ja silitellä kun ruokaillaan..ainakin onnistuu isyysloman aikaan ja myöhemmin sitten iltaisin. En ainakaan vielä ajattele niin, että olisin sidottuna vauvaan. Odotan vauvaa jo niin innolla ja vauvaa vartenhan minä kotiin jään..äidiksi. En varmaan ensimmäisinä kuukausina raski kauaa edes olla pois vauvan luota. Nytkin kun vauva pitää välillä hiljaiseloa mahassa, niin tulee ihan ikävä, vaikka ihan lähellähän se on

 

Anskun kanssa samoilla linjoilla, vaikka toista odotankin.
Meillä isukille lankesi kylvetykset ihan luonnostaan ja en tosiaankaan ole tyttöä pessyt montaakaan kertaa, vaikka koulussa jo käy..

En tuomitse jos joku ei imetä, mutta minusta edes yrittäminen olisi hyvä asia, siinä vauva jo kuitenkin saa ""sitä ainutkertaista"" läheisyyttä ja äidinmaitoa edes vähän!

En usko millään, että korvike olisi parempi kuin äidinmaito mikäli äiti omaa terveeliset elintavat eli ei tupakoi ym imetysaikana.

 

Tottakai tarjoan luonnollista ja parasta ravintoa omalle lapselleni. Lehmänmaito on tarkoitettu vasikoille, äidinmaito ihmislapsille.

 

Mitäs jos ei tulekaan maitoa?

Aika mustavalkoinen kommentti. No, onneksi muut on olleet asiallisempia.

Kauheen helposti sitä syyllistetään tai sitten syyllistää itse itseään ns. 'hyvään äitiyteen' liittyvissä asioissa. Mikähän meitä naisia vaivaa? Pitäisi oppia ottamaan välillä rennommin ja olemaan armeliaampia itsellemme!

 

En ole koskaan nauttinut siitä jos mies koskettelee nännejäni saatika imee niitä, pelkään miten käy tulevan vauvan kanssa. Tottuuko imetyksen tunteeseen?

 

mä en ole pätänyt oikein mitään vielä vlmiiksi, kttaan miten vauvan kanssa menee. Mutta olen alkuperäisen kanssa samaa mieltä siitä, että ""meijeriksi"" en aijo ryhtyä. Luutavammin imetän (miäli se onnistuu) ja siinä ohella annamme korviketta pullosta...tai ehkä pakastettua äidinmaitoa jos sitä tulee runsaasti.

Olen kurkuani myöten täynnä koko imetys vouhotusta. veikkaan että nämä imetys intoilijat pelkäävät olevansa huonoja äitejä muilla sektorella kun luulevat yhden imettämisen pelastavan koko tilanteen. Eiköhän äidin onnellisuus ja hyvinvointi ole vauvalekkin ensisijaisen tärkeää? Minä haluan ainakin vauvasta huolimatta käydä urheilemassa ja nähdä ystäviäni, mutta jos imettäisin pelkästään rinnasta, niin nämä huvit voisin unohtaa saman tein.

Ehkä moni imetywsintoilija ja toisten syyllistäjä haluaakin tehdä vauvastaan riippuvaisen. Nämä samat äidit eivät jätä lastaan yökylään eivätkä edes halua isien pärjäävän lasten kanssa yksin. Sitä oikein nautiskellaan sitä tilanteesta, että vauva on täysin kiinni äidissä ja isä soittelee perään kun lähtee kotoa pois tunniksi.

No jokainen tyylillään. Minä haluan miehelleni ja minulle tasavertaisen suhteen lapseen ja haluan äitiyden lisäksi myös olla edelleen yksilö ja jatkaa myös omaa elämääni!

 

En ehtinyt lukea kuin ihan ensimmäisiä viestejä, toivottavasti en toista jotain, mitä on sanottu jo sata kertaa.

Halusin vain vastata, kun olen itsekin samaa harkinnut. Olen nimittäin nähnyt sekä imettäviä että ei-imettäviä äitejä kaveripiirissä, ja kyllä on koko perheen elämä niin paljon helpompaa näillä ei-imettävillä, kun äidin ei koko aikaa pidä olla lapsessa kiinni, vaan isäkin voi syöttää vauvaa helpommin. Yövalvomisiakin voi jakaa (ainakin miehen loma-aikoina jne.). Lisäksi itselläni vielä se syynä, että olen lukenut, että astmalääkkeitä käyttävän äidin imetyksellä ei välttämättä ole edes mitään vauvan immuunipuolustusta kehittävää vaikutusta (joskaan ei pitäisi vauvalle haittaakaan olla). En myöskään missään nimessä voisi kuvitella imettäväni niin, että vieraat ihmiset näkevät rintani... enhän minä niitä muutenkaan vilauttele.

Toisaalta onhan imettämisessä se läheisyyspuoli ja sitten vielä turhamaiselle ihmiselle loistava laihduttava vaikutus

Tällä hetkellä olen päätymässä siihen, että yritän imetystä, mutta en ala pahemmin taistelemaan. Jos ei onnistu, niin sitten ei. Ja vaikka imettäisin, niin en ota ahdistusta siitä, että lapselle välillä antaisi korvikettakin. Eli avoimin mielin katsotaan, mitä tuleman pitää.

Ja kun joku sanoi, että ikuisuuskysymys, niin itse olen nyt puolisen vuotta palstaa lukenut, ja tämä oli ensimmäinen vastaava keskustelunavaus. Itse olen nimittäin monta kertaa miettinyt ottavani asian esille, mutta ei ole tullut tehdyksi. On plussaa palstalle, jos tällaisesta pystyy puhumaan ilman, että menee taas fanatisoinniksi (pelkään tosin, että niin on voinut jo käydä, kuten sanottua, luin vain ensimmäiset viestit ketjusta.)

 

... tuo Millan kirjoitus. Kukahan se oikein nyt vouhottaa? Olen varmaan joku kummajainen kun nautin myös itsenäisyydestäni, omista menoistani ja harrastuksistani enkä koe itseäni meijeriksi, vaikka tissimaitoa olenkin vuodenpäivät yksinomaan lapsukaiselleni tarjonnut. Siitä olen Millan kanssa kyllä samaa mieltä, että jokainen tyylillään eikä arvostella ja tuomita toisiamme. Eli vouhotus ja kärkevä sanailu voisi jäädä hiukan taka-alalle niin ""imetysintoilijoilla"" kuin ""imetys-skeptikoillakin"".

 

""...ja sitten vielä turhamaiselle ihmiselle loistava laihduttava vaikutus ..""

Ei tarvi turhamainen olla, etteikö haluaisi entisiä mittoja edes suurinpiirtein takasi. Ei tarkota että kun lapsi tulee, niin ulkonäön voi unohtaa..

 

Minäkään en halua enkä aio imettää kun joskus lapset hankin.Näin olen ajatellut monta vuotta enkä usko että ajatukset muuttuu.Tämä on mun valintani.Äitini imetti mua 2,5 vuotiaaksi ja on kyllä tosi läheinen mulle,mutta en jaksa uskoa että se imetys siihen liittyy.Samaahan se vauva saa kokea äidin tai isän sylissä pulloruokinnassa.

 

Turha kai sitä on päätään vaivata etukäteen, onnistuuko imetys vai ei!! Toisilla onnistuu, toisilla ei, oli syy sitten mikä tahansa. Varmasti kaikilla äideillä on aluksi rinnat arat, mutta asian saa hoidettua. Toisilta maitoa riittää lypsettäväksi, toisilla ei edes omalle vauvalle, vaikka kuinka haluaisi imettää.
vähän kyllä ihmetyttää, miksi ei edes kokeilisi imetystä...

 

""..veikkaan että nämä imetys intoilijat pelkäävät olevansa huonoja äitejä muilla sektorella kun luulevat yhden imettämisen pelastavan koko tilanteen. Eiköhän äidin onnellisuus ja hyvinvointi ole vauvalekkin ensisijaisen tärkeää?..""

""Ehkä moni imetysintoilija ja toisten syyllistäjä haluaakin tehdä vauvastaan riippuvaisen. Nämä samat äidit eivät jätä lastaan yökylään eivätkä edes halua isien pärjäävän lasten kanssa yksin..""

Höpön höpön sanon tällaiselle kommentille. Tuo on jopa aika loukkaavasti sanottu. Mikä ihmeen imetysintoilija? Kyllä, haluan yrittää imetystä..ehdottomasti! Ja jos se onnistuu, niin mielellään imetän. Kyllä, luulen että kykenen onnellisuuteen, vaikka imetänkin. En koe olevani huono äiti jollakin tietyllä saralla. Olen omalle lapselleni ainoa ja oikea äiti. Kukaan ei minun eikä lapsen isän paikkaa voi korvata. En syyllistä ketään. Jos et imetä, niin älä imetä, mutta älä myöskään leimaa muita. Kyllä, aioin jättää lapseni joskus yökylään, kun se vain on ajankohtaista. Ei ole kiirettä jättää ensi kuukausina yökylään. On sitä niin kauan toivottu ja odotettu. Kyllä, toivon isän pärjäävän lapsen kanssa kaksistaan. Hän on erittäin kiinnostunut kaikesta vauvan hoitoon liittyvästä ja toivoo, että saa olla mahdollisimman paljon mukana. Ja minähän annan isän hoitaa lastaan. Voinhan varalta lypsää varastoon, jos maitoa riittää. Mieheni sanoi tähän asiaan kommentin, että on ihan luonnollista että imettäisin ja vauvan kannalta hyvä.