Ei jaksa tätä sotkua, lapsia eikä miestä

[Keittiönoita]

[QUOTE="a p";22323233]Mutta miten vaadit siltä mitään. Viime yönä lähti yhdeltä töihin ja tulee joskus puolen päivän jälkeen nukkumaan. Nukkuu pari kolme tuntia ja lähtee takaisin töihin ja tulee varmaan kymmeneen mennessä takaisin. Hyvällä tuurilla saa seuraavan yön nukkua tai sitte ei.

[/QUOTE]
Missä välissä ajattelit, että mies tekisi kotitöitä? Jättäisi sen 3 tuntia nukkumatta? Ymmärrän, että sinä väsyt, mutta ymmärrän kyllä miestäsikin siinä, että välillä on nukuttava, jos aikoo jaksaa töissä. Olen itse joskus valvonut pari vuorokautta yhteenmenoon ja kyllähän aivotoiminta on siinä vaiheessa jo kuin humalaisella eli jos työ vaatii vähänkin tarkkuutta, niin nukkuminen on välttämätöntä.

 

["a p"]

Missä välissä ajattelit, että mies tekisi kotitöitä? Jättäisi sen 3 tuntia nukkumatta? Ymmärrän, että sinä väsyt, mutta ymmärrän kyllä miestäsikin siinä, että välillä on nukuttava, jos aikoo jaksaa töissä. Olen itse joskus valvonut pari vuorokautta yhteenmenoon ja kyllähän aivotoiminta on siinä vaiheessa jo kuin humalaisella eli jos työ vaatii vähänkin tarkkuutta, niin nukkuminen on välttämätöntä.

Joo en siis oo vaatimassakaan. Ois vaan aika paljon jos joskus laittas vaikka lapset nukkumaan jos sattuu siihen aikaan olemaan kotona tms yhtä pientä. Tuntuu vaan että yks passattava lisää kun mies kotona.
Monesti annan miehen nukkua esim su aamuna pitempään mitä on sovittu. Mutta toisaalta menee sitte monesti niinkin että jos on sovittu että mies herää esim kymmeneltä niin saan kahdentoista jälkeen sitte kiskoa valmiille kahveille sen.

Mutta on mulla taas sen verran pahasti pinna palanu tähän hommaan et lapsilla on aika tiukka loppuviikko edessä. .

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="a p";22323350]Joo en siis oo vaatimassakaan. Ois vaan aika paljon jos joskus laittas vaikka lapset nukkumaan jos sattuu siihen aikaan olemaan kotona tms yhtä pientä. Tuntuu vaan että yks passattava lisää kun mies kotona.
Monesti annan miehen nukkua esim su aamuna pitempään mitä on sovittu. Mutta toisaalta menee sitte monesti niinkin että jos on sovittu että mies herää esim kymmeneltä niin saan kahdentoista jälkeen sitte kiskoa valmiille kahveille sen.

Mutta on mulla taas sen verran pahasti pinna palanu tähän hommaan et lapsilla on aika tiukka loppuviikko edessä. .[/QUOTE]
Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin mullakin on 4 vuotta sitten aloitettu remontti kesken. Teen remppaa yksin ja työpäiväni ja työviikkoni on pitkä. Olisihan se ihan kiva, jos tämä remontti valmistuisi itsestään, mutta mä vaan en jaksa priorisoida sitä nyt kovin korkealle. Ajattelen aina, että sitten kun työtilanne helpottaa, jatkan remonttia. Ehkä se helpottaa vasta eläkkeellä Nuoriso meillä kyllä on hoitanut omat hommansa, koska olen tehnyt heille selväksi, että mulla ei ole aikaa vielä kaiken muun lisäksi passata heitä. Opeta ainakin se yläasteikäinen huolehtimaan omat pyykkinsä, lakananvaihtonsa, siivouksensa, välipalansa jne, vaikkei muiden hommia tekisikään.

 

["a p"]

Ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Mutta jos yhtään lohduttaa, niin mullakin on 4 vuotta sitten aloitettu remontti kesken. Teen remppaa yksin ja työpäiväni ja työviikkoni on pitkä. Olisihan se ihan kiva, jos tämä remontti valmistuisi itsestään, mutta mä vaan en jaksa priorisoida sitä nyt kovin korkealle. Ajattelen aina, että sitten kun työtilanne helpottaa, jatkan remonttia. Ehkä se helpottaa vasta eläkkeellä Nuoriso meillä kyllä on hoitanut omat hommansa, koska olen tehnyt heille selväksi, että mulla ei ole aikaa vielä kaiken muun lisäksi passata heitä. Opeta ainakin se yläasteikäinen huolehtimaan omat pyykkinsä, lakananvaihtonsa, siivouksensa, välipalansa jne, vaikkei muiden hommia tekisikään.

Meillä tuo ongelma se että ite oon aamusta iltaan täällä keskeneräisen remontin kanssa. Kun mies käy lähinnä nukkumassa. ja sitte kun sillä joskus vapaata niin tuntuu ettei oo oikeutta alkaa naputtamaan mistään tekemättömästä hommasta. Se kait eniten risoo että aloittaa seuraavan urakan ennen kuin saa edellisen loppuun. ite taas teen yleensä aika tunnollisesti yhden asian loppuun ennen seuraavaa juttua.
Mutta pitää alkaa siivoaan ees tää meidän kamari että mies pääsee kohta nukkumaan. Pyykkikone ja tiskikone pysähtyvät kans kohta ja saa täyttää samantien uudestaan. Eteisessä ois yks kottikärryllinen hiekkaa mikä pitäis imuroida jne.
Ja tuosta yläaste ikäisestä. sillä joku ihme kausi menossa. Tuntuu et taantunu ihan kakara asteelle. Kiusaa työkseen pienempiä ja joko huutaa tai itkee kun jotain sanoo yhtään kovemmin. Eilen yritin tosissaan houkutella kaveriksi tekemään hommia kun muut oli ulkona mut ei siitä mitään tullu. Lupas kyllä keittiön siivota mutta yhtä pelleilyä koko homma ja teki kaikkea muuta mitä pyysin. Mutta pitää yrittää puhua sen kans kahdestaan et on vastuussa omista jutuistaan.

 

["a p"]

Vihaan nykyään näitä lauantai päiviä. Ois pakko siivota. Mies laitto aamulla lapset siivoaan ennenkuin lähti töihin. Ihan ok muuten mutta meillä ihan eri käsitykset mikä on siivottu talo. Mies oli tyytyväinen että sai lapset keräämään tavarat lattioilta. Lupasi ne sit mummolaan kylään. Eli oon nyt täällä noiden pienempien kanssa "siistissä talossa". Ongelma vaan on se että kaikki pöydät ja muut tasot on tavaravuoria täynnä. Sohville ei mahdu istumaan jne. Lelut on tungettu hyllyihin sikin sokin, eli ne vyöryy niistä kohta takaisin lattialle..
Ja minä valitan tyhjästä. Ok saan nyt kuitenkin imuroitua ja luututtua ennenkuin tuo tavaravyöry valtaa talon.
Aamulla oli hiiri loukussa meidän vaatehuoneessa. Edes sitä mies ei saanu vietyä pois. Ite yöllä viritin loukun kun kuulu rapinaa. Miehen reaktio yöllä oli että anna olla.
Itkettää ja suututtaa. Konemaisesti vaan tekee hommia eikä ajattele enää mitään muuta kuin että nyt teen tämän homman ja sitte tuon seuraavan.
Ei tää ole mitään elämää.

 

[...]

Ja taas vois ihmetellä, miksi on kuusi lasta? Tiedän että myöhäistä nyt pohtia, mutta ihmetyttää vaan kun "halutaan" monta lasta ja lapsille kavereita ja kun oon aina halunnut suurperhettä, ja sitten tilanne on väistämättä toi - masennuksen partaalla ja olo kuin vankilassa. Ja kun se mieskään ei muutu siitä mikä on alunperin ollut...en siis tällä puolustele miestä, sais tosiaan toimia toisin, mutta jos on tuollainen ollut, niin eipä sitä ihmeitä kannata toivoa.

 

[Poolo]

Mielestäni silti teet liikaa; aikuiset ja isot ihmiset osaa tehdä itsekin. Koululaisille ei aikuisten tarvii tehdä välipaloja jos ei välttämättä halua. Jos ei itse löydä leipää kaapista, niin se on sitten ´voi voi´. Voi olla myös syömättä. Ja jos mies kulkee likaisissa vaatteissa jos sinä et pese hänen vaatteitaan, niin miksi otat tästä stressiä? Itsepähän vaatteensa kantaa. Jos olet väsynyt toisten passaamiseen, älä passaa. Mainitsit, että kukaan ei korjaa ruokatarpeita pöydältä, jos ovat itse ne siihen laittaneet. Kokeilepa -osta toiset itsellesi ja ehdoton kielto, että niihin ei puutu kukaan muu. Miltäköhän mahtaa maistua margariini, joka on lojunut pöydällä kauan ja kenties juusto ja maito, jotka ovat lämmenneet? Näitä saavat sitten koululaiset syödä, jos ovat kerran pöydälle ne jättäneet. Kantapään kautta tämäkin opetettava, jos ei muuten opita. Välillä kannattaa olla itsekäs...