... vai pahentaako?
Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät
Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.
Syrjintä
21.10.2019 klo 05.51päivitetty 21.10.2019 klo 12.06
Tutkija Akhlaq Ahmad lähetti 5000 työhakemusta selvittääkseen miten hakijan nimi vaikuttaa menestykseen työnhaussa. Tutkijan kiinnostus etniseen syrjintään virisi omista kokemuksista Suomessa.Henrietta Hassinen / Yle
Tekijät(3 henkilöä)
Jaa artikkeli Facebookissa4345
Jaa artikkeli Twitterissä
“Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä”, sanoo suomalainen sananlasku.
Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.
Tähän johtopäätökseen päätyy Koneen säätiön rahoittama tutkimus(siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin Suomen työmarkkinoilla piilevää syrjintää.
– Tätä tapahtuu Suomessa hyvin perustasolla, matalapalkkaisissa töissä. Jos on tarjolla työntekijä, jolla on suomenkielinen nimi, todennäköisesti hänet palkataan, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad.
Väitteen tukena on perusteellinen käytännön koe. Vuosina 2016–2017 Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Tutkijan tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako nimi siihen kenet kutsutaan työhaastatteluun.
Nyt Ahmad analysoi tuloksia. Ne ovat hätkähdyttäviä.
Työmarkkinoilla on hierarkia, ja se on karua luettavaa ei-eurooppalaisille
Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.
Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.
Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: Sama koulutus, saman verran työkokemusta. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa mikä vihjasi, että he olivat joko syntyneet Suomessa, tai muuttaneet Suomeen alle kouluikäisenä. Kaikki puhuivat erinomaista suomea. Puolet hakijoista oli naisia ja puolet miehiä.
"Olen oma-aloitteinen, huolellinen ja minulla on tiimityöskentelytaitoa, rehtiä ja reipasta asennetta työtä kohtaan. Minulla on sujuva suomen- ja englanninkielentaito. Äidinkieleni on Somali. Toivoisin, että saisin mahdollisuuden tulla työhaastatteluun ja näyttää mihin oikeasti pystyn. Ystävällisin terveisin, Abdirashid Mohamed”.
Ote tutkimuksessa lähetetystä työhakemuksesta.
Tutustu esimerkkihakemuksiin täältä(siirryt toiseen palveluun).
Jos työnhaussa ratkaisisi vain hakijan pätevyys, jokaisella ryhmällä olisi kuulunut olla yhtä hyvät mahdollisuudet tulla kutsutuksi työhaastatteluun.
Erot olivat kuitenkin suuret.
Suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten: tuhat työhakemusta poiki 390 haastattelukutsua.
Irakilaisten saldo oli 134. Somalialaisten vain 99.
– Mahdollisesti ei-eurooppalaisista maista tulevat nähdään työpaikkojen viejinä tai yhteiskunnan taakkana, kun länsimaista tulevat nähdään kulttuuria rikastuttavina kosmopoliitteina. Ei siten yllätä, että juuri somalialaiset ja irakilaiset näyttäytyivät vähiten haluttuina työnhakijoina, Ahmad pohtii.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Etnisten taustojen edustajat asettuvat tutkimuksen valossa selkeään arvojärjestykseen: ensin palkataan suomalaiset, sitten muut länsimaalaiset ja viimeiseksi ne joiden nimi kielii ei-eurooppalaisista juurista. Grafiikka: Eero Mäntymaa / Yle
Ahmadin tutkimustulos on vertaisarvioitu ja julkaistu alan tiedejulkaisussa(siirryt toiseen palveluun). Hän on siis joutunut arvioimaan huolellisesti tutkimustulosta selittäviä syitä.
Työsektori, jolta työpaikkaa haettiin: ei merkittävää vaikutusta. Työpaikan maantieteellinen sijainti: ei merkittävää vaikutusta. Työnantajan sukupuoli: ei merkittävää vaikutusta. Hakemuksen lähetysaika: ei merkittävää vaikutusta.
Hakijan nimi ja äidinkieli: erittäin suuri vaikutus.
– Se millä on väliä, on hakijan nimi. Kyse ei siis ole vain maahanmuuttajien omasta tuntemuksesta.
Myös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseen. Naiset menestyivät miehiä paremmin kaikissa hakijaryhmissä. Suomalaisnaisten 500 työhakemusta poikivat peräti 221 haastattelukutsua. Somalialaisten miesten vastaava luku oli vaivaiset 34.
– Ehkä naisia pidetään Suomessa enemmän sääntöjä noudattavina työntekijöinä? Tai ehkä maahanmuuttajamiehet nähdään naisia suurempana uhkana, Ahmad arvioi.
Haetut työpaikat olivat ravintolatyöntekijän ja siivoojan kaltaisia matalapalkkaisia töitä, joita Suomessa tekee nimenomaan suuri määrä maahanmuuttajia.
Tutkijan mukaan seikka ei ole ristiriidassa tutkimustuloksen kanssa. Pikemminkin se osoittaa, miten vähäinen into kantasuomalaisilla on näihin töihin, Ahmad sanoo.
– Jos kantasuomalaisia työntekijöitä on tarjolla, muita aletaan syrjiä. Työvoimapula onkin maahanmuuttajan paras ystävä.
Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät
Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.
Syrjintä
21.10.2019 klo 05.51päivitetty 21.10.2019 klo 12.06
Tutkija Akhlaq Ahmad lähetti 5000 työhakemusta selvittääkseen miten hakijan nimi vaikuttaa menestykseen työnhaussa. Tutkijan kiinnostus etniseen syrjintään virisi omista kokemuksista Suomessa.Henrietta Hassinen / Yle
Tekijät(3 henkilöä)
Jaa artikkeli Facebookissa4345
Jaa artikkeli Twitterissä
“Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä”, sanoo suomalainen sananlasku.
Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.
Tähän johtopäätökseen päätyy Koneen säätiön rahoittama tutkimus(siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin Suomen työmarkkinoilla piilevää syrjintää.
– Tätä tapahtuu Suomessa hyvin perustasolla, matalapalkkaisissa töissä. Jos on tarjolla työntekijä, jolla on suomenkielinen nimi, todennäköisesti hänet palkataan, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad.
Väitteen tukena on perusteellinen käytännön koe. Vuosina 2016–2017 Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Tutkijan tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako nimi siihen kenet kutsutaan työhaastatteluun.
Nyt Ahmad analysoi tuloksia. Ne ovat hätkähdyttäviä.
Työmarkkinoilla on hierarkia, ja se on karua luettavaa ei-eurooppalaisille
Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.
Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.
Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: Sama koulutus, saman verran työkokemusta. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa mikä vihjasi, että he olivat joko syntyneet Suomessa, tai muuttaneet Suomeen alle kouluikäisenä. Kaikki puhuivat erinomaista suomea. Puolet hakijoista oli naisia ja puolet miehiä.
"Olen oma-aloitteinen, huolellinen ja minulla on tiimityöskentelytaitoa, rehtiä ja reipasta asennetta työtä kohtaan. Minulla on sujuva suomen- ja englanninkielentaito. Äidinkieleni on Somali. Toivoisin, että saisin mahdollisuuden tulla työhaastatteluun ja näyttää mihin oikeasti pystyn. Ystävällisin terveisin, Abdirashid Mohamed”.
Ote tutkimuksessa lähetetystä työhakemuksesta.
Tutustu esimerkkihakemuksiin täältä(siirryt toiseen palveluun).
Jos työnhaussa ratkaisisi vain hakijan pätevyys, jokaisella ryhmällä olisi kuulunut olla yhtä hyvät mahdollisuudet tulla kutsutuksi työhaastatteluun.
Erot olivat kuitenkin suuret.
Suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten: tuhat työhakemusta poiki 390 haastattelukutsua.
Irakilaisten saldo oli 134. Somalialaisten vain 99.
– Mahdollisesti ei-eurooppalaisista maista tulevat nähdään työpaikkojen viejinä tai yhteiskunnan taakkana, kun länsimaista tulevat nähdään kulttuuria rikastuttavina kosmopoliitteina. Ei siten yllätä, että juuri somalialaiset ja irakilaiset näyttäytyivät vähiten haluttuina työnhakijoina, Ahmad pohtii.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Etnisten taustojen edustajat asettuvat tutkimuksen valossa selkeään arvojärjestykseen: ensin palkataan suomalaiset, sitten muut länsimaalaiset ja viimeiseksi ne joiden nimi kielii ei-eurooppalaisista juurista. Grafiikka: Eero Mäntymaa / Yle
Ahmadin tutkimustulos on vertaisarvioitu ja julkaistu alan tiedejulkaisussa(siirryt toiseen palveluun). Hän on siis joutunut arvioimaan huolellisesti tutkimustulosta selittäviä syitä.
Työsektori, jolta työpaikkaa haettiin: ei merkittävää vaikutusta. Työpaikan maantieteellinen sijainti: ei merkittävää vaikutusta. Työnantajan sukupuoli: ei merkittävää vaikutusta. Hakemuksen lähetysaika: ei merkittävää vaikutusta.
Hakijan nimi ja äidinkieli: erittäin suuri vaikutus.
– Se millä on väliä, on hakijan nimi. Kyse ei siis ole vain maahanmuuttajien omasta tuntemuksesta.
Myös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseen. Naiset menestyivät miehiä paremmin kaikissa hakijaryhmissä. Suomalaisnaisten 500 työhakemusta poikivat peräti 221 haastattelukutsua. Somalialaisten miesten vastaava luku oli vaivaiset 34.
– Ehkä naisia pidetään Suomessa enemmän sääntöjä noudattavina työntekijöinä? Tai ehkä maahanmuuttajamiehet nähdään naisia suurempana uhkana, Ahmad arvioi.
Haetut työpaikat olivat ravintolatyöntekijän ja siivoojan kaltaisia matalapalkkaisia töitä, joita Suomessa tekee nimenomaan suuri määrä maahanmuuttajia.
Tutkijan mukaan seikka ei ole ristiriidassa tutkimustuloksen kanssa. Pikemminkin se osoittaa, miten vähäinen into kantasuomalaisilla on näihin töihin, Ahmad sanoo.
– Jos kantasuomalaisia työntekijöitä on tarjolla, muita aletaan syrjiä. Työvoimapula onkin maahanmuuttajan paras ystävä.
