K
Karosofia
Vieras
Onnea kaikille, tuntuu että muut ovat jo vauvan kanssa kokeneita kuin isomummut 
Me saatiin poikakäärö 8.9. ja kokoa löytyi 4370g ja 53cm. Eli iso miehenalku ja synnytys oli sen mukainen.
Sattui kovasti ja kesti n. 15h, mutta ei haitannut enää kun vauvan sai masulle. Millaisia kokemuksia muuten muilla oli epiduraalista? Minä pelkäsin sitä ja sen laittoa etukäteen ja olin vielä kuullut, ettei se toimi joillakin ollenkaan, mutta itse en tiedä olisinko selvinnyt tuskista ilman. Tai siis se muutti tuskaiset kivut todella helposti siedettäviksi, jopa niin että minusta niin helpolla ololla oli väärin olla muka synnyttämässä Yksilöllistä kai tuokin. Tosin ponnistusvaiheessa mulle ei sitten tullut kertaakaan NIIN kovaa tarvetta ponnistaa, ettenkö olisi voinut olla ponnistamattakin... jouduin siis säätelemään sitä ponnistamista aika pitkälle itse. Luulen että ilman epiduraalia ponnistussupistukset olisivat olleet toimivampia.
Vauvan kanssa ollaan kotona sunnuntaista lähtien ja hyvin on mennyt synnytyksessä murtuneen solisluun varomista lukuunottamatta. Tai siis varominen on hankaloittanut imettämistä toisesta rinnasta ja röyhtäyttämistä. Poika kyllä piereskelee melkein vaivaavat ilmat pihalle
Ei voi muuta sanoa, kuin että rakkautta ensisilmäyksellä on olemassa, ite aloin uskoa siihen pojan synnyttyä :*)
Me saatiin poikakäärö 8.9. ja kokoa löytyi 4370g ja 53cm. Eli iso miehenalku ja synnytys oli sen mukainen. Sattui kovasti ja kesti n. 15h, mutta ei haitannut enää kun vauvan sai masulle. Millaisia kokemuksia muuten muilla oli epiduraalista? Minä pelkäsin sitä ja sen laittoa etukäteen ja olin vielä kuullut, ettei se toimi joillakin ollenkaan, mutta itse en tiedä olisinko selvinnyt tuskista ilman. Tai siis se muutti tuskaiset kivut todella helposti siedettäviksi, jopa niin että minusta niin helpolla ololla oli väärin olla muka synnyttämässä
Yksilöllistä kai tuokin. Tosin ponnistusvaiheessa mulle ei sitten tullut kertaakaan NIIN kovaa tarvetta ponnistaa, ettenkö olisi voinut olla ponnistamattakin... jouduin siis säätelemään sitä ponnistamista aika pitkälle itse. Luulen että ilman epiduraalia ponnistussupistukset olisivat olleet toimivampia. Vauvan kanssa ollaan kotona sunnuntaista lähtien ja hyvin on mennyt synnytyksessä murtuneen solisluun varomista lukuunottamatta. Tai siis varominen on hankaloittanut imettämistä toisesta rinnasta ja röyhtäyttämistä. Poika kyllä piereskelee melkein vaivaavat ilmat pihalle
Ei voi muuta sanoa, kuin että rakkautta ensisilmäyksellä on olemassa, ite aloin uskoa siihen pojan synnyttyä :*)