Ei pyydetty kummiksi :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei kummittele
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei kummittele

Vieras
Meillä sellainen tilanne, että ollaan oltu miehen kanssa naimisissa 7 vuotta ja meillä on kaksi lasta. Meidän ekan lapsen kummiksi pyydettiin miehen sisko ja hänen aviomiehensä. Tämä mies ei juuri meidän kanssa ole tekemisissä, mutta tuntui vähän tökeröltä kutsua avioparista vain toinen kummiksi kun hekin ovat olleet naimisissa jo pitkään.

Nyt he saivat vauvan, heidän neljäs vauvansa. Miehen sisko pyysi kummiksi ainoastaan mieheni. Tämän siskon kanssa ollaan kuitenkin paljon tekemisissä ja vieraillaan toistemme luona kun meillä on suht saman ikäiset lapset. Heidän vauvansa muut viralliset kummit ja "haltijakummit" ovat pariskuntia.

Mua rupes melkein itkettämään kun kuulin asiasta. Oltiin siellä kylässä lasten kanssa ja miehen sisko kysyi siinä kahvipöydässä mieheltäni että tuletko SINÄ kummiksi heidän vauvalleen.

Kai mä loukkaannuin ilman syytä mutta pahalta tuntuu. Harrastan paljon neulomista ja neulon miehen siskon lapsille joka talvi villasukkia ym. ja vauvallekin tein isotöisen villapuvun kun tämä sisko multa pyysi. Lahjat kelpaa kyllä. Mulla on se villapuku vielä viemättä ja tekisi mieli myydä se. Ostakoon kaupasta. Tekisi oikeastaan mieli jättää menemättä koko helvetin ristiäisiin. Muut kummit on pariskuntia ja mun mies siellä yksin. Hienoa. Jotain vikaa mussa täytyy olla.
 
Kuulostaa tosi kummalliselta. :( Itse pyytäisin ainakin varmaan kummiksi, vaikka sisaruksen puoliso ei ehkä kaikista mieluisin olisi. Ehkä kyseessä voisi kuitenkin olla jokin väärinymmärrys, ja he tarkoittivat myös sinua? Vaikka tuntuukin oudolta, niin ehkä on hyvä yrittää jatkaa eteenpäin kuten olit aikonutkin ilman kummi-kutsua, ja toivottaa vauva tervetulleeksi ompeluksen kera... en tiedä... :/
 
Ei ole väärinkäsitys. Miehen sisko kävi miehen kanssa läpi ristiäisten "kaavan" ja pyysi lukemaan Raamatusta jonkun kohdan. Ei siinä minua mainittu missään vaiheessa. Lähdinkin pois pöydästä leikkimään lasten kanssa toiseen huoneeseen kyyneleitä nieleskellen. Miehen sisko kohteli minua kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Jutteli vauvajuttuja ja naureskeli. Mä en vaan pysty olemaan luontevasti niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kyllä toi kouraisi aika syvältä. :(

Mulla ei oo yhtään kummilasta muutenkaan ja jotenkin ajattelin että tämä olisi ollut ensimmäinen, kun tämä miehen siskokin on meidän lapsen kummi ja mielestäni olemme aika läheisiä ystäviä. Mäkin luulin ensin että kutsu koskee meitä molempia, mut ei.

En taida hetkeen neuloa niille lapsille mitään. Koen että mua on loukattu. Olishan se sisko voinut edes kysyä että pahastutaanko jos mua ei pyydetä. Tai jotenkin muuten selittää.

Tää kääntyy kuitenkin sellaiseksi mitä mun miehen ekalla kummilapsella. Silloin ei oltu vielä yhdessä kun mies suostui kummiksi. Minä ostan lahjat ja kortit ja huolehdin miehen kummilapsesta kun mies ei muista edes hänen syntymäpäiväänsä.
 
Niin, ja ollessaan vielä raskaana, miehen sisko valitteli mulle kun oli hankaluuksia löytää kummeja tälle neljännelle. Että kaikki hyvät on melkein jo käytetty.

En sitten ollut tarpeeksi hyvä vissiin. Tästä lähtien päätän, ettei mun lahjatkaan ole tarpeeksi hyviä miehen siskon perheelle. :)
 
Loukkauntuisin minäkin, saattas vähän välit jäähtyä..Mekin pyydettiin meidän lapsen kummiksi vain miehen veljeä mutta vain siksi että he olivat seurustelleet vasta hetken kun ennen ristiäisiä jos olisivat vuosia olleet yhdessä tottakai molempia olisi pyydetty.
 
Minä sanoisin suoraan siskolle joku kerta "ohi mennen" että kuinka pettynyt olin kun ette pyytäneet mua kummiksi. Katso sen naisen reaktio. Turha on miettiä "miksi hän teki näin" jos ei ole ottanut asiakseen edes kysyä että miksi.
 
Mä pyysin tytön kummeiksi vain pariskunnan toisia osapuolia. Ja hyvä että niin teinkin. 1 kummeista on jo eronnut ja eikä tekemisissä exän kanssa.

Olen kyllä hyvissä väleissä kummien puolisoiden kanssa mutta ne keitä pyysin tulee suuremalla todennäköisyydellä pysymään mun/lapsen elämässä tapahtui mitä vain. ( kuolema nyt on erikseen )

Munki kaveri pyysi mua kummiks lapselleen mutta joutui perumaan pyyntönsä kun mies ei suostunu. Silloin kirpas mutta o se laps mulle tärkee vaikka ei nimee kirkonkirjois olekkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Noh, minusta oli kummallista kun mun miehen veljen tyttö sai lapsen, niin ei pyydetty ristiäisiin ollenkaan. Tää joka sai lapsen on mun kummityttökin viel. Kaikki muut sitten olivatkin siel suvusta.
 
Noh, minusta oli kummallista kun mun miehen veljen tyttö sai lapsen, niin ei pyydetty ristiäisiin ollenkaan. Tää joka sai lapsen on mun kummityttökin viel. Kaikki muut sitten olivatkin siel suvusta.
Unohtivat kutsua? :D Vähän on törkeää! : /

Ymmärrän, että voi tuntua tosi pahalta jos ei kummiksi pyydetä. Kaikille kummiasia ei ole tärkeä juttu, mutta minulle se on jotenkin spesiaali asia, niin arvostan suunnattomasti kutsua.

Meille kävi niin, että mies pyysi vain omaa veljeään kummiksi, vaikka olisimme voineet ihan hyvin pyytää myös veljen vaimoa. Minua vähän kaihertaa vieläkin se, että miksi mies ei pyytänyt häntä myös kummiksi. : /
 
Unohtivat kutsua? :D Vähän on törkeää! : /

Ymmärrän, että voi tuntua tosi pahalta jos ei kummiksi pyydetä. Kaikille kummiasia ei ole tärkeä juttu, mutta minulle se on jotenkin spesiaali asia, niin arvostan suunnattomasti kutsua.

Meille kävi niin, että mies pyysi vain omaa veljeään kummiksi, vaikka olisimme voineet ihan hyvin pyytää myös veljen vaimoa. Minua vähän kaihertaa vieläkin se, että miksi mies ei pyytänyt häntä myös kummiksi. : /

En oikein usko unohdukseen...Anoppi sitten näytti nolona ristiäiskuvia myöhemmin...Oli kyllä aika vaivautunut olo mullakin...Sen tytön mies on kyl aika erikoinen tapaus ja meil ei oikein synkkaa. mutta, mutta...
 
Meillä sellainen tilanne, että ollaan oltu miehen kanssa naimisissa 7 vuotta ja meillä on kaksi lasta. Meidän ekan lapsen kummiksi pyydettiin miehen sisko ja hänen aviomiehensä. Tämä mies ei juuri meidän kanssa ole tekemisissä, mutta tuntui vähän tökeröltä kutsua avioparista vain toinen kummiksi kun hekin ovat olleet naimisissa jo pitkään.

Nyt he saivat vauvan, heidän neljäs vauvansa. Miehen sisko pyysi kummiksi ainoastaan mieheni. Tämän siskon kanssa ollaan kuitenkin paljon tekemisissä ja vieraillaan toistemme luona kun meillä on suht saman ikäiset lapset. Heidän vauvansa muut viralliset kummit ja "haltijakummit" ovat pariskuntia.

Mua rupes melkein itkettämään kun kuulin asiasta. Oltiin siellä kylässä lasten kanssa ja miehen sisko kysyi siinä kahvipöydässä mieheltäni että tuletko SINÄ kummiksi heidän vauvalleen.

Kai mä loukkaannuin ilman syytä mutta pahalta tuntuu. Harrastan paljon neulomista ja neulon miehen siskon lapsille joka talvi villasukkia ym. ja vauvallekin tein isotöisen villapuvun kun tämä sisko multa pyysi. Lahjat kelpaa kyllä. Mulla on se villapuku vielä viemättä ja tekisi mieli myydä se. Ostakoon kaupasta. Tekisi oikeastaan mieli jättää menemättä koko helvetin ristiäisiin. Muut kummit on pariskuntia ja mun mies siellä yksin. Hienoa. Jotain vikaa mussa täytyy olla.

:laugh:
 
Mitä jos miehesi kysyisi suoraan siskoltaan, miksi sinua ei ole pyydetty mukaan? Ehkä miehen sisko ei ihan ymmärtänyt tilanteen vakavuutta sinulle. Asia olisi hyvä selvittää, niin se ei jää kaihertamaan välillenne koko loppu elämäksi.
 
No outoa on, minä olisin halunnut pyytää siskoani pelkästään, mies ei suostunut vaikka tämän siskon mies nykyään eks on linnakundi ja juoppo. Otettiin sitten toinen pariskunta kun en voinut tuota miestä hyväksyä, nyt olen harkinnut pyytää siskoani kun ovat eronneet että lisään hänet tytön kummiksi.
 
[QUOTE="Ami";23775094]Mitä jos miehesi kysyisi suoraan siskoltaan, miksi sinua ei ole pyydetty mukaan? Ehkä miehen sisko ei ihan ymmärtänyt tilanteen vakavuutta sinulle. Asia olisi hyvä selvittää, niin se ei jää kaihertamaan välillenne koko loppu elämäksi.[/QUOTE]

Ei missään nimessä!!!! Terveisin eräs jonka mies pyydettiin kummiksi. Tosin samaan aikaan siskoni pyysi meitä pariskuntana kummiksi ja kyllä se on tullut moneen kertaan kuitattua takaisin.
 
Minä pyysin siskoani ainoastaan kummiksi ja hän heti loukkaantui kun en pyytänyt hänen poikaystäväänsä myös ja kieltäytyi kummiudesta. Muut kummit eivät myös olleet pariskuntia ja tämä siskon poikaystävä ei muutenkaan käyttäytynyt meitä kohtaan asiallisesti(haukkui ja valehteli ympäri kylää).
Noh, nyt ei olla koko siskon kanssa tekemisissä että enpä menettänyt mitään.
En todellakaan pyytäisi pariskuntia vain sen takia että he ovat pari, kyllä jokainen kummi on meillä tarkkaan mietitty ja toiveissa on heidän pysyvän lapsen elämässä.
Mutta silti ap:n tapaus ihmetyttää, varmaan itse kysyisin suoraan asiasta.
 
[QUOTE="annika";23775136]Minä pyysin siskoani ainoastaan kummiksi ja hän heti loukkaantui kun en pyytänyt hänen poikaystäväänsä myös ja kieltäytyi kummiudesta. Muut kummit eivät myös olleet pariskuntia ja tämä siskon poikaystävä ei muutenkaan käyttäytynyt meitä kohtaan asiallisesti(haukkui ja valehteli ympäri kylää).
Noh, nyt ei olla koko siskon kanssa tekemisissä että enpä menettänyt mitään.
En todellakaan pyytäisi pariskuntia vain sen takia että he ovat pari, kyllä jokainen kummi on meillä tarkkaan mietitty ja toiveissa on heidän pysyvän lapsen elämässä.
Mutta silti ap:n tapaus ihmetyttää, varmaan itse kysyisin suoraan asiasta.[/QUOTE]

No en mäkään mitään poikaystävää tai tyttöystävää pyytäisi kummiksi mutta av(i)oparin kylläkin.
 
sun kannattaa ottaa tähän nyt sellanen vainoharhanen lähestymistapa ja alat tenttaa mieheltäs et mitä se on siskolleen puhunut teidän suhteesta kun sisko ei ilmeisesti pidä teidän suhetta pysyvänä... mies sitten päästäkseen pälkähästä sanoo siskolleen et miks ei pyytänyt suakin...
 
Minä olen pyytänyt lapseni kummeiksi (sylikummit) siskoni. Aviomiehiä en todellakaan, eivätkä kyllä ole loukkaantuneet. Ihmeelliset piirit joillain. Samoin en tajua jso ei saa kutsua jonnekin veljen tytön lapsen ristiäisiin niin kamala poru. Meillä ristiäisissä läsnä omat sisaret perheineen + lapsen isovanhemmat, ei muita. Lähimpienhän ristäisiin kuuluu kutsua.

Ja todellakin mietin lapsieni kummit tarkkaan, ei ketään tarvitse pyytä kummiksi siksi että on sttunut olemaan siskoni kanssa naimisissa X vuotta. Hohhoi.
 
No kieltämättä minäkin hieman loukkaantuisin. Siis ei siinä mitään jos vain toinen pyydetään kummiksi, mutta hieman ihmetyttää kun kerran muut kummit ovat pariskuntia. Jokainen toki valitsee kumminsa itse ja voihan heillä olla esim. jokin "kaikilla lapsilla on yhtä monta kummia"- tilanne, mutta saattaisin joko laittaa miehen kysymään asiaa tai sitten hieman peitellen kyselisin esim. heidän tapojaan valita kummeja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KiviäkinKiinnostaa;23775158:
No en mäkään mitään poikaystävää tai tyttöystävää pyytäisi kummiksi mutta av(i)oparin kylläkin.

Siskon mielestä hän ja poikaystävänsä on paaaljon enemmän kuin tyttö- ja poikaystävä, veti esimerkiksi kauhean huutokonsertin jos ei koko ajan puhuttu heistä "te"- muodossa vaan heitä eriteltiin kahtena eri ihmisenä. Ja hän sai jopa toisen siskoni lisäämään poikaystävänsä omalle kummilapselleen kummiksi jälkeen päin.
Eli hänelle kyse oli maailman suurimmasta loukkauksesta(siskon ensimmäinen poikaystävä)ja ikää kuitenkin yli 30v...
Mutta en pyytäisi automaattisesti aviopariakaan, jos ei molemmat osapuolet ole meille läheisiä.
 
Minä olen pyytänyt lapseni kummeiksi (sylikummit) siskoni. Aviomiehiä en todellakaan, eivätkä kyllä ole loukkaantuneet. Ihmeelliset piirit joillain. Samoin en tajua jso ei saa kutsua jonnekin veljen tytön lapsen ristiäisiin niin kamala poru. Meillä ristiäisissä läsnä omat sisaret perheineen + lapsen isovanhemmat, ei muita. Lähimpienhän ristäisiin kuuluu kutsua.

Ja todellakin mietin lapsieni kummit tarkkaan, ei ketään tarvitse pyytä kummiksi siksi että on sttunut olemaan siskoni kanssa naimisissa X vuotta. Hohhoi.

No voihan sen noinkin ajatella, jos haluaa. Mistäs tiedät kuinka lujaa ne puolisot ovat loukkaantuneet? Minun ei tulisi mieleenkään pyytää vain toista puolisoa kummiksi...
 
vieras, koska meillä on tapana kyllä puhua asioista jos loukkaantuu :D
Molempien siskojeni puolisot ovat olleet ristäisissä läsnä, ihan iloisella mielellä.
Olen siskonlapseni kummi, pitäisikö mieheni suuttua koska ei ole kummi :D, tai mieheni on oman siskonsa lapsen kummi, minä en - voi itku ja parku. Porvoosta ja lapikasta taas vaihteeksi...
 

Yhteistyössä