Ei tää paska olo taida mennä koskaan pois?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Plääplää aivan loppu taas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Plääplää aivan loppu taas

Vieras
Viime yö meni valvoessa ja miettiessä. Mies petti mua reilusti yli vuosi sitten kahden mun kaverin kanssa eri aikoina tietysti mutta joka tapauksessa. On ollu tosi hyviä kausia kun en mieti paljoa asiaa mutta nyt taas se on koko ajan mun mielessä. Ei se mee pois millään vaikka koitan tehdä jotain muuta kun ajatella :ashamed:

Mä oon jopa antanu anteeks kaikille osapuolille ja nää mun kaverit on käyny myöskin kahvilla meillä nyt kun on näin "kauan" asiasta kulunu.
Sitä en kestä että mies puhuu heille mutta ite tulen kyllä hyvin juttuun molempien kanssa. Olen helveti outo tiedän. :(

Välillä on olo etten vaan jaksa enää tätä ja haluisin lähtee pois mutta välillä taas on ihan rakastunu olo. Mä en osaa olla enää.... Näen niistä lähes joka yö painajaisia tai sitten en nuku kun mietin yksityiskohtia niistä.

Ei tää olo mee koskaan pois? Välillä luulen ainakin luottavani mieheen täysillä mutta nyt en esimerkiksi luota yhtään. Eilen soitti mulle kun olin kylillä ja puhelun lopuks kysyin et onks siel joku hätä niin se sanoi juuri sellasella äänensävyllä että olis kerrottavaa että kertoo kotona sitten (olin tupakalla käymässä sen toisen muijan luona). Kotona sitten sanoi että siksi sanoi sillä äänellä kun hämmentyi että olin siellä käymässä. Mä en jaksa uskoa tohon vaan luulen että hän olisi halunnut mulle kertoa jotain mutta ei sitten uskaltanutkaan...
 
Mä voin sanoo, et mulla ei menny. Mies kans petti pari vuotta sitten, oltiin vielä vuosi sen jälkeen yhessä. Mut mä en saanu koko sinä aikana asiaa mun mielestä kokonaan.
Välillä meni paremmin, välillä taas huonosti. Vaikka kuinka päätin et oon antanu anteeks, unohtaa en voinu. Ja itseasiassa kaks viikkoa sitte erottiin ja muutettiin erillemme. Alko menee ainaiseks riidaks, mulla oli paha olla kaikesta ku se asia vaivas, vaikka mies kuinka yritti, en pystyny..

"Mä oon jopa antanu anteeks kaikille osapuolille ja nää mun kaverit on käyny myöskin kahvilla meillä nyt kun on näin "kauan" asiasta kulunu.
Sitä en kestä että mies puhuu heille mutta ite tulen kyllä hyvin juttuun molempien kanssa. Olen helveti outo tiedän."

Toi on outoa, tiedän.. Mutmä olin samanlainen. ite kyllä näin sitä naista ja käytii bilettämäski yhessä, mut en kestäny jos mies oli kahden sen kanssa tai muutenkaan jos mä en ollu paikalla.

Nyt meiän eron jälkeen tää muija oli heti yrittäny miestä...
No, eipä onnannu.
 
Et sä mikään outo oo. Sinun luottamus on mennyt. Ja sulla on kaksi vaihtoehtoa; kierriskellä tuskassa tai lopettaa suhde. Sinulla on avaimet elämääsi, ei kenelläkään muulla. Paska mies, ei kunnioituksen hiventä. Hyvä kun olet osannut antaa anteeksi, mutta älä anna itseäsi käytettävän kynnysmattona.
 
Ja vielä...Millainen ystävä ja millainen puoliso haluaa satuttaa noin, jos oikeasta rakastaa? Voisitko itse tehdä niin ystävällesi? Tai puolisollesi? Onko silloin kyseessä tosi ystävyys? Ei minun mielestäni...
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mä voin sanoo, et mulla ei menny. Mies kans petti pari vuotta sitten, oltiin vielä vuosi sen jälkeen yhessä. Mut mä en saanu koko sinä aikana asiaa mun mielestä kokonaan.
Välillä meni paremmin, välillä taas huonosti. Vaikka kuinka päätin et oon antanu anteeks, unohtaa en voinu. Ja itseasiassa kaks viikkoa sitte erottiin ja muutettiin erillemme. Alko menee ainaiseks riidaks, mulla oli paha olla kaikesta ku se asia vaivas, vaikka mies kuinka yritti, en pystyny..

"Mä oon jopa antanu anteeks kaikille osapuolille ja nää mun kaverit on käyny myöskin kahvilla meillä nyt kun on näin "kauan" asiasta kulunu.
Sitä en kestä että mies puhuu heille mutta ite tulen kyllä hyvin juttuun molempien kanssa. Olen helveti outo tiedän."

Toi on outoa, tiedän.. Mutmä olin samanlainen. ite kyllä näin sitä naista ja käytii bilettämäski yhessä, mut en kestäny jos mies oli kahden sen kanssa tai muutenkaan jos mä en ollu paikalla.

Nyt meiän eron jälkeen tää muija oli heti yrittäny miestä...
No, eipä onnannu.

"Ihana" kuulla etten oo ainut :ashamed: Mä haluaisin niin saada tän toimiin mutta eihän siitä tuu mitään jos en saa asiaa pois mielestä. Mulla oli juur kuukausi kun en asiaa mietiny ja nyt taas.
Te olitte siis vielä kaks vuotta sen jäkeen yhdessä? Meillä on lapsia joten niidenkin vuoksi haluisin asioiden korjaantuvan,
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elämä:
Ja vielä...Millainen ystävä ja millainen puoliso haluaa satuttaa noin, jos oikeasta rakastaa? Voisitko itse tehdä niin ystävällesi? Tai puolisollesi? Onko silloin kyseessä tosi ystävyys? Ei minun mielestäni...

en tekis. edes niille jotka teki mulle niin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mä voin sanoo, et mulla ei menny. Mies kans petti pari vuotta sitten, oltiin vielä vuosi sen jälkeen yhessä. Mut mä en saanu koko sinä aikana asiaa mun mielestä kokonaan.
Välillä meni paremmin, välillä taas huonosti. Vaikka kuinka päätin et oon antanu anteeks, unohtaa en voinu. Ja itseasiassa kaks viikkoa sitte erottiin ja muutettiin erillemme. Alko menee ainaiseks riidaks, mulla oli paha olla kaikesta ku se asia vaivas, vaikka mies kuinka yritti, en pystyny..

"Mä oon jopa antanu anteeks kaikille osapuolille ja nää mun kaverit on käyny myöskin kahvilla meillä nyt kun on näin "kauan" asiasta kulunu.
Sitä en kestä että mies puhuu heille mutta ite tulen kyllä hyvin juttuun molempien kanssa. Olen helveti outo tiedän."

Toi on outoa, tiedän.. Mutmä olin samanlainen. ite kyllä näin sitä naista ja käytii bilettämäski yhessä, mut en kestäny jos mies oli kahden sen kanssa tai muutenkaan jos mä en ollu paikalla.

Nyt meiän eron jälkeen tää muija oli heti yrittäny miestä...
No, eipä onnannu.

"Ihana" kuulla etten oo ainut :ashamed: Mä haluaisin niin saada tän toimiin mutta eihän siitä tuu mitään jos en saa asiaa pois mielestä. Mulla oli juur kuukausi kun en asiaa mietiny ja nyt taas.
Te olitte siis vielä kaks vuotta sen jäkeen yhdessä? Meillä on lapsia joten niidenkin vuoksi haluisin asioiden korjaantuvan,

Oho, vuosi piti olla siis vuosia. Meillä on myös yksi yhteinen lapsi.
Mielummin erosin ku tappelin kokoajan.
Mielummin lapsi asuu yhden onnellisen ja iloisen vanhemman kanssa kun kahden stressaantuneen ja raivoavan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Mä voin sanoo, et mulla ei menny. Mies kans petti pari vuotta sitten, oltiin vielä vuosi sen jälkeen yhessä. Mut mä en saanu koko sinä aikana asiaa mun mielestä kokonaan.
Välillä meni paremmin, välillä taas huonosti. Vaikka kuinka päätin et oon antanu anteeks, unohtaa en voinu. Ja itseasiassa kaks viikkoa sitte erottiin ja muutettiin erillemme. Alko menee ainaiseks riidaks, mulla oli paha olla kaikesta ku se asia vaivas, vaikka mies kuinka yritti, en pystyny..

"Mä oon jopa antanu anteeks kaikille osapuolille ja nää mun kaverit on käyny myöskin kahvilla meillä nyt kun on näin "kauan" asiasta kulunu.
Sitä en kestä että mies puhuu heille mutta ite tulen kyllä hyvin juttuun molempien kanssa. Olen helveti outo tiedän."

Toi on outoa, tiedän.. Mutmä olin samanlainen. ite kyllä näin sitä naista ja käytii bilettämäski yhessä, mut en kestäny jos mies oli kahden sen kanssa tai muutenkaan jos mä en ollu paikalla.

Nyt meiän eron jälkeen tää muija oli heti yrittäny miestä...
No, eipä onnannu.

"Ihana" kuulla etten oo ainut :ashamed: Mä haluaisin niin saada tän toimiin mutta eihän siitä tuu mitään jos en saa asiaa pois mielestä. Mulla oli juur kuukausi kun en asiaa mietiny ja nyt taas.
Te olitte siis vielä kaks vuotta sen jäkeen yhdessä? Meillä on lapsia joten niidenkin vuoksi haluisin asioiden korjaantuvan,

Oho, vuosi piti olla siis vuosia. Meillä on myös yksi yhteinen lapsi.
Mielummin erosin ku tappelin kokoajan.
Mielummin lapsi asuu yhden onnellisen ja iloisen vanhemman kanssa kun kahden stressaantuneen ja raivoavan!


Meillä on se että me ei tapella asiasta juuri koskaan ainakaan enää... Jokus meillä oli riitoja siitä useinkin mutta nyt vain harvoin. Murjotan yksin enkä jaksa vatvoa sitä enää miehen kanssa...
 
Itellä ei oo koskaan mennyt lopullisesti ohi. Ajan myötä tulee enään harvakseltaan mieleen mutta välillä ahdistaan aivan älyttömästi. Pelko ja epäluulo tuskin häviävät koskaan. Pienikin outo käytös/sanavalinta saattaa herättää epäilyksen pettämisestä (tms). Epäreilua myös "parannuksen tehnyttä" kohtaa, mutta toivottavast ymmärtää.

Teillä tuosta on kuitenkin niin vähän aikaa että elä vielä huolestu jos tuntuu pahalta useinkin.

 

Similar threads

Yhteistyössä