Ei tee mieli seksiä. Ei sitten yhtään. Raapaisee itsetunto ja "naiseutta"

[Seksi. Mitäs se semmoinen olikaan?]

Kertokaa hyvät ystävät mitä teen? KIITOS TODELLA PALJON TEILLE JOTKA VASTAATTE!!! (pyytäisin asiallisia vastauksia... kiitos)

Alan olla jo epätoivoinen näiden seksiasioiden suhteen. Olen 22 v. ja vakituisessa parisuhteessa olen ollut n.4 vuotta.

Onhan meillä viimeajat ollu "vähän kireät välit"... aijemmin sentää seksi sujui. Nyt ajatus koko hommasta tuntuu jotenkin vieraalta, jopa vastenmieliseltä. Mie en vain ajattele yleensä koko asiaa... tai jos ajattelenkin ja sattuisi hetken tekemään mieli, tulen heti torjutuksi ja ajatus unohtuu muutamassa minuutissa. Näin on ollut jo muutaman kuukauden. Viime kerrasta kun rakasteltiin taitaa olla 1,5 kk.

Yleensä ottaen koko juttu kestää vain hetken. Esileikkiä ei ole, vaikka olen asiasta sanonut ja pyytänyt/anellut/rukoillut lisää romantiikkaa ja "lämmittelyä". En kovin helposti syty. Kun mieheni on "hommat hoitanut" hän menee kiireesti suihkuun. On kovin kylmä ja yksinäinen olo. Kun mie tulen suihkusta mieheni on usein puhelimessa, tietokoneella jne. kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Ei ole sattumaa, että olen nukahtanut sohvalle viime yöt ja nukkunut siinä aamuun saakka. Samalla kaipaan jossain syvällä sisimmässä mieheni läheisyyttä ja kosketusta. Vaikka teen mitä, en kuitenkaan lämpimiä kosketuksia tai läheisyyttä saa. Yritetty on. Kauniiksi, seksikkääksi, viehättäväksi hän ei minua kehu. Eikä minun kuulemma sellaista tarvitse ollakkaan!

Tunnen itseni rumaksi ja vastenmieliseksi olennoksi, kun en miehelleni kelpaa. Samalla tunnen jotenkin vastenmielisyyttä miestäni kohtaan. Etenkin kun hän on kännissä, ei ole olemassa sen raivostuttavampaa ja inhottavampaa olentoa. En halua olla hänen lähellä. Tunnen kamalan huonoa omaatuntoa näistä ajatuksista ja tunteista.

Yksinkään en orkkuja saa. Olen yrittänyt, mutta se ei enää onnistu oikein mitenkään. (Mitään "leluja" en omista)

Haluaisin korjata tilanteen ja aika äkkiä. Tämä jotenkin rassaa mieltä. Tunnen itseni rumaksi, vastenmieliseksi, jotenkin puutteelliseksi epänaiseksi...huonoksi vaimoksi...

En tarkoita mitään pahaa, tai hauku miestäni "huonoksi" kun sanon näin.

 

[Kokemustaon]

Olet vielä nuori, mutta sinulla on jo takana suht pitkä suhde.
Oliko seksi alkuaikoina erilaista? Olisko esileikkejä? Saitko enemmän huomiota jne?
Oletko rakastunut mieheesi edelleen? Rakastaako hän sinua?
Onko siis mitään mitä voisi herätellä henkiin?
Toisaalta olet tosi nuori ja elämä edessä?
Miksi jäät suhteeseen, jossa yksi osa-alueista ei toimi - juuri se osa, joka tekee parisuhteesta parisuhteen? Ajattele tulevaa elämääsi?

Olen ollut vastaavassa tilanteessa ja tyydyin siihen, kunnes ero tuli muista syistä.
Nyt kun olen suhteessa, jossa saan huomiota ja jossa tunteeni ja tuntemukseni huomioidaan - en voisi elää enää toisenlaisessa suhteessa.

Ota asiat reilusti esille miehesi kanssa. Katsokaa mitä on tehtävissä.

Itse olen sitä mieltä, että kun toista rakastaa , häntä haluaa pitää hyvänä ja helliä ja olla lähellä jne. Miettikää oikeasti mitkä tunteenne ovat toisianne kohtaan, onko yhdessä olo tottumusta nuoruudesta.
Kyllä se orgasmi tulee kun tunne ja tilanne on oikea.

 

[zenza]

Käytätkö e-pillereitä? Minulla ne veivät halut kokonaan, melkein oksetti kun edes ajatteli seksiä...

 

[arrie]

No e-pillerit voi aiheuttaa haluttomuutta, mutta ap:n kuvauksen perusteella uskon, etta tassa tapauksessa syy on yksinkertaisesti siina, etta tassa suhteessa ovat tunteet kuolleet molemmilta. Tuollaiset vastenmielisyyden tunteet eivat todellakaan viittaa rakkauteen - laheisyys ja seksi tuntuvat ihan luonnollisilta, kun on oikean ihmisen kanssa. Tuntuu, etta kidutatte molemmat toisianne roikkumalla tassa hyvin nuoressa iassa alkaneessa suhteessa.
Tuolla parisuhdepalstalla oli keskustelua samasta aiheesta ja siella naiset kirjoittivat karsineensa samantyylisesta tilanteesta, jotkut yli 20 vuottakin. Nyt jarki kateen (siis nimenomaan jarki) ja miettimaan miksi vapaaehtoisesti jaada suhteeseen, jossa tuntee itsensa "rumaksi ja vastenmieliseksi olennoksi", koska ei "kelpaa" miehelle. Ihan varmasti sina kelpaat ihan omana itsenasi, mutta jollekin muulle, ei talle miehelle. Olet viela nuori, valitse itsellesi hyva elama ja hyva mies, jonka viereen haluat kapertya (ja joka haluaa kapertya sinun viereesi) sohvan sijaan.

 

[Märkä hiillos ei syty]

Joten vastaukseni on sama kuin edellisten. Kuolleet tunteet ovat ne märkä hiillos. Seksi ja halu eivät ole tekniikkaa, ne ovat ihmisen sisimmästä, rakkaudesta kumpuavia asioita.

Kipin nkapin nyt uusille reiteille molemmat, elämänne menee tässä suhteessa ihan hukkaan.

 

[Kigu]

Ikävä sanoa, mutta kuulostaa todella pahalta. Onko tilanne sellainen, että olette vain tottumuksesta yhdessä, mutta tunteet ovat jo kuolleet ? Älä kanna huonoa omaatuntoa, äläkä syytä itseäsi, hyvään sekä huonoon parisuhteeseen tarvitaan aina kaksi ihmistä. Uskotko aidosti siihen, että tilanteesi voisi parantua ? Miten ihmeessä voisitkaan saada halusi takaisin, jos poikaystäväsi tuntuu inhottavalta ja vastenmieliseltä ? Halu vaatii kuitenkin myös henkistä halua... Minusta ongelmanne eivät vaikuta pohjimmiltaan seksiongelmilta vaan kumpuavat jostakin ihan muusta. Haluatko todella elää elämääsi tämän ihmisen kanssa ? Oletko onnellinen ? Näetkö hänet tulevaisuudessa aviomiehenäsi tai lastesi isänä ? Kaikki suhteethan eivät tietenkään johda perheen perustamiseen eikä ole tarkoituskaan, mutta haluaisin sinun ajattelevan, uskotko aidosti enää itsekään yhteiseen tulaveisuuteen ?

 

[joku vaan]

Tiedän, että minut lynkataan täällä, mutta sanon silti. Jos olette naimisissa, niin tehkää nyt kuitenkin kaikki muu mahdollinen ensin kuin ero. Samat ongelmat tuppaavat seuraamaan tulevaankin suhteeseen. Ongelmat eivät aina johdu heti siitä että olet "väärän" ihmisen kanssa. Toivottavasti saisit jälleen yhteyden mieheesi! Sinulla ei ole mitään syytä tuntea itseäsi huonoksi vaimoksi, ainakaan kertomasi perusteella.

 

[Raivotar]

Kuule. Minulle kävi edellisessä suhteessa aivan samoin. 12 vuotta (HUOM 12 VUOTTA!.. hullu) etsin itestäni vikaa ja ihmettelin itseäni ja seksittömyyttäni. Aluksi kaikki oli kai niinkun jees, mutta aikojen saatossa toiminta lähes loppui. Loppui mieheni kanssa ja itseni.. Vihdoin ymmärsimme erota. Nyt exälläni on tosi kiva puoliso, tulemme hyvin juttuun. Ja minulla on ollut kaksi vuotta aivan mahtava ja ihana mies. Rakastelu oli ensimmäisestä kerrasta huumaavaa ja täydellistä! Pidin itseäni täysin seksittömänä ihmisenä.. =D huvittavaa, nykyään haluan lähes aina! En neuvo eroamaan, mutta haluan tuoda julki oman kokemukseni. Rakastelu on niin ihmeellinen ja todella herkkä asia ja perustuu elämää suurempiin, meiltä piilossa oleviin asioihin, että ei sen sujumattomuus aina ole pelkästään omien korvien välistä kiinni. Miettikää ja voikaa hyvin rakkaat ihmiset!

 

[huhjyjyjyytrtrh]

No, kyllä kannattaa vaihtaa mies ja ensin kokeilla, josko semmonen mies löytyy, joka on hyvä petipuolella ja sitten alkaa vaikka seurustelemaan. Ei tuo nykyinen muta tapojansa. Seksi on aika tärkeä asia yhteiselossa. Minsan munalla ei saa kukaan tyydytystä.