Eikö kellään muulla ole ristiriitaisia tuntemisia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kahdenlainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kahdenlainen

Vieras
Nimittäin sisustuksen kanssa.

Sydämeni sanoo, että kodin pitäisi näyttää ja tuntua kodilta, eli juuri sellaiselta, missä on hyvä ja levollinen olla. Minulla se tarkoittaisi aika värikästä, luonnonläheistä, vaatimatontakin kotia. Siellä asuisi keijuja ja peikkoja ja perhosia.

Mutta sitten on tämä "järjen ääni", joka kauhistuu koko ajatuksesta ja toitottaa kurkku suorana, että tuohan on säälittävää! Varsinkin, kun talous antaa myöten, koti pitäisi olla ennen kaikkea hieno ja kunnioitusta herättävä. Siis kaikki viimisen päälle ja parasta mahdollista, sellainen trendikäs ja steriili koti siis.

Tämä jälkimmäinenkin saa minut huokailemaan, olen niin pinnallinen toisaalta. Vaikka oikeasti se ei aitoa hyvää oloa tuo missään vaiheessa. Tuo ensimmäinen valinta on ehdottomasti se sydämen valinta.
Mutta en uskalla tehdä sitä...mikä minua vaivaa? Miten saisin rohkeuden?

Meillä on viimeaikoina ollut ns.juppikoti, mutta joskus vuosia sitten elin sydämelläni ja kotimme oli aivan toisenlainen, erittäin persoonallinen ja olimme hyvin onnellisia. Kaipaan sitä aikaa, mutta tuntuu, etten kehtaa enää..."mitä ihmiset ajattelisivat"...

Älkää haukkuko, pyydän. Tämä on oikeasti minulle vaikea ja herkkä asia. Toivon, että autatte!
 
Ehdottomasti muokkaat kodistasi sen näköisen, että juuri sinä viihdyt siellä perheesi kanssa. En voisi kuvitellakaan asuvani kodissa, jossa en viihtyisi, jos sen kerran niinkin pienen asian, kuin sisustamisen avulla viihtyisäksi saisi :)

Itse joutuisin varmaankin hengittämään paperipussiin hyperventilaatiokohtauksen vuoksi, jos joutuisin asumaan värikkäässä kodissa, jossa olisi paljon kaikkea tavaraa...joten miksi ihmeessä niin toimisin? Mä viihdyn melko minimalistisessa kodissa (en omaa kirjahyllyä, koristeitakin on ehkä sen 4 kpl) jossa mun on helppo olla :)
 
Asiahan on siis silleen, että minusta on tullut tosi säälittävä.
En rohkene olla oma itseni. Minun täytyy saada tämä kelkka käännettyä, vaikka se kirpaiseekin, kun enää ei olisikaan hienoa ja prameaa......
 
Sanot niin oikein... <3 mutta mistä saan rohkeuden?

Voisitko kääntää asian niinpäin, että silloin kun talous on siinä kunnossa että pystyy huoletta hankkimaan sen muodin mukaisen kodin niin ei ole enää tarvetta hankkia sitä jos se ei ole sellainen missä oikeasti haluaa asua? Siin lähinnä että mikäli talous ei ole ihan kunnossa niin joillekinhan se tuo paineita panostaa tuohon näkyvään puoleen niin että se näyttää paremmalta ja vauraammalta mitä todellisuudessa on, noita paineita ei enää tarvisi sinulla olla. :)

Ja toisaalta, kyse on kuitenkin "vain" sisustuksesta, eli sen voi halutessaan muuttaa. Toisaalta se on kuitenkin koti ja sellaisena olisi mahtavaa jos se kuvaisi juuri sitä omaa ja perheen maailmaa.

Jos ajattelet jokusen vuosikymmenen eteenpäin ja katselette vanhoja kuvia kotoinen, siinä sisustuslehti-kuvassa näet vain sen hetken muodin. Jos kotisi on sellainen millaiseksi itse haluat sen laittaa ja kokea, näet siinä varmasti myös enemmän teitä itseänne.
 
Voisitko kääntää asian niinpäin, että silloin kun talous on siinä kunnossa että pystyy huoletta hankkimaan sen muodin mukaisen kodin niin ei ole enää tarvetta hankkia sitä jos se ei ole sellainen missä oikeasti haluaa asua? Siin lähinnä että mikäli talous ei ole ihan kunnossa niin joillekinhan se tuo paineita panostaa tuohon näkyvään puoleen niin että se näyttää paremmalta ja vauraammalta mitä todellisuudessa on, noita paineita ei enää tarvisi sinulla olla. :)

Ja toisaalta, kyse on kuitenkin "vain" sisustuksesta, eli sen voi halutessaan muuttaa. Toisaalta se on kuitenkin koti ja sellaisena olisi mahtavaa jos se kuvaisi juuri sitä omaa ja perheen maailmaa.

Jos ajattelet jokusen vuosikymmenen eteenpäin ja katselette vanhoja kuvia kotoinen, siinä sisustuslehti-kuvassa näet vain sen hetken muodin. Jos kotisi on sellainen millaiseksi itse haluat sen laittaa ja kokea, näet siinä varmasti myös enemmän teitä itseänne.

Aivan kylmät väreet tuli, kun tämän luin...se on juuri näin.
Tämä tunne on vain minulle uus, etten todella koe enää tarvetta tehdä kodista prameaa! Ehkä olen ennen sillä linjalla ollut juurikin sen vuoksi, että "edes näyttäisi hyvältä" ja nyt kun talous on paremmalla mallilla, se ei tunnukaan enää tärkeältä.
Kiitos sulle, autoit minua enemmän kuin arvaatkaan.<3
 
En nyt oikein ymmärrä mitä pelottavaa tuossa on...
Taidat ihan liikaa miettiä mitä muut ajattelee.
Itselläni juurikin värikäs koti kirppari- ja oma tekemällä tavaralla sisustettuna, eikä ole tullut mieleen, että tätä pitäis jotenkin hävetä tms. :O
 
[QUOTE="vieras";28814477]En nyt oikein ymmärrä mitä pelottavaa tuossa on...
Taidat ihan liikaa miettiä mitä muut ajattelee.
Itselläni juurikin värikäs koti kirppari- ja oma tekemällä tavaralla sisustettuna, eikä ole tullut mieleen, että tätä pitäis jotenkin hävetä tms. :O[/QUOTE]

Ehkä meidän ympärillä olevat ihmiset ovat erilaisia? Minun ympärillä, varsinkin mieheni puolelta on hyvinkin juppisakkia ja jonkin verran omaltakin puolelta...sitä on vain kasvanut siihen, että pitäisi ainakin pyrkiä siihen, että kaikki olisi vimpan päälle. Mutta tiedän, etten sydämessäni ole sellainen. Eikä mieheni ole missään vaiheessa ollutkaan, hän on ihana luonnonlapsi...<3
 
Mitä jos palkkaisit sisustussuunnittilelijan yhdistämään nuo molemmat toiveet? Vaatii taitoa, mutta hyvä ammattilainen varmasti osaa yhdistää erilaisia tyylejä? Ainakin pääsisit sanomaan muille, että on ammattilaisen suunnittelema (jos jollain nyt on pakko brassailla). Ja voihan tuon toteuttaa myös niin, että ns. yleiset tilat (keittiö, olkkari, vessa) on yksinkertaisemmat ja tyylikkäämät ja sitten makkareihin sitä pehmeämpää ja kodikkaampaa?
 

Yhteistyössä