Eikö Riikka ymmärrä?
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan
Riikka Purran mukaan ajatus 2 500 euron tulorajasta perustuu valtiovarainministeriön (VM)
laskelmaan, jonka mukaan vasta yli 2 500 euroa bruttona tienaava henkilö keskimäärin hyödyttää julkista taloutta – eli maksaa enemmän veroja kuin saa sosiaalietuuksia.
Finanssineuvos Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä sanoo, ettei laskelma liity työperäiseen maahanmuuttoon ja siitä julkisuudessa tehty tulkinta perustuu ”valitettavaan väärinkäsitykseen”.
Ensinnäkin laskelmassa ”nettopositiivisen” työllisen raja kulkee hieman yli 2 000 eurossa, ei 2 500 eurossa. Kun yksin asuvan henkilön bruttopalkka nousee hieman yli 2 000 euroon kuukaudessa, hän alkaa keskimäärin maksaa enemmän veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja kuin hän saa sosiaalietuuksia.
Te-palveluiden rahoitusmallin uudistukseen liittyvän laskelman on tarkoitus luonnehtia luonnehtia työttömän henkilön työllistymisen taloudellisia hyötyjä kunnille, Mattila sanoo.
Jos tarkasteltaisiin työperäisen maahanmuuton hyötyjä tai haittoja julkiselle taloudelle, pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi työntekijöiden maksamat välilliset verot, kuten arvonlisäverot, ja toisaalta heidän käyttämiensä julkisten palveluiden kustannukset. Kyse olisi paljon monimutkaisemmasta laskuharjoituksesta.
TYÖ- ja elinkeinoministeriö
on ehdottanut työntekijän ja yrittäjän oleskelulupien tulorajaksi 1 500:aa euroa. Ehdotus perustuu osin siihen, että ministeriön mukaan yli 1 500 bruttona ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat tyypillisesti niin sanotusti nettomaksajia.
Valtiovarainministeriön Mattilan mukaan laskelmassa on samoja puutteita: se huomioi vain henkilöiden palkastaan maksamat verot ja heidän saamansa suorat tulonsiirrot. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelma ei myöskään erottele työperäisesti maahan muuttaneita muista maahanmuuttajista.
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan
Riikka Purran mukaan ajatus 2 500 euron tulorajasta perustuu valtiovarainministeriön (VM)
laskelmaan, jonka mukaan vasta yli 2 500 euroa bruttona tienaava henkilö keskimäärin hyödyttää julkista taloutta – eli maksaa enemmän veroja kuin saa sosiaalietuuksia.
Finanssineuvos
Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä sanoo, ettei laskelma liity työperäiseen maahanmuuttoon ja siitä julkisuudessa tehty tulkinta perustuu ”valitettavaan väärinkäsitykseen”.
Ensinnäkin laskelmassa ”nettopositiivisen” työllisen raja kulkee hieman yli 2 000 eurossa, ei 2 500 eurossa. Kun yksin asuvan henkilön bruttopalkka nousee hieman yli 2 000 euroon kuukaudessa, hän alkaa keskimäärin maksaa enemmän veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja kuin hän saa sosiaalietuuksia.
Te-palveluiden rahoitusmallin uudistukseen liittyvän laskelman on tarkoitus luonnehtia luonnehtia työttömän henkilön työllistymisen taloudellisia hyötyjä kunnille, Mattila sanoo.
Jos tarkasteltaisiin työperäisen maahanmuuton hyötyjä tai haittoja julkiselle taloudelle, pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi työntekijöiden maksamat välilliset verot, kuten arvonlisäverot, ja toisaalta heidän käyttämiensä julkisten palveluiden kustannukset. Kyse olisi paljon monimutkaisemmasta laskuharjoituksesta.
TYÖ- ja elinkeinoministeriö
on ehdottanut työntekijän ja yrittäjän oleskelulupien tulorajaksi 1 500:aa euroa. Ehdotus perustuu osin siihen, että ministeriön mukaan yli 1 500 bruttona ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat tyypillisesti niin sanotusti nettomaksajia.
Valtiovarainministeriön Mattilan mukaan laskelmassa on samoja puutteita: se huomioi vain henkilöiden palkastaan maksamat verot ja heidän saamansa suorat tulonsiirrot. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelma ei myöskään erottele työperäisesti maahan muuttaneita muista maahanmuuttajista.
PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtajan
Riikka Purran mukaan ajatus 2 500 euron tulorajasta perustuu valtiovarainministeriön (VM)
laskelmaan, jonka mukaan vasta yli 2 500 euroa bruttona tienaava henkilö keskimäärin hyödyttää julkista taloutta – eli maksaa enemmän veroja kuin saa sosiaalietuuksia.
Finanssineuvos
Jukka Mattila valtiovarainministeriöstä sanoo, ettei laskelma liity työperäiseen maahanmuuttoon ja siitä julkisuudessa tehty tulkinta perustuu ”valitettavaan väärinkäsitykseen”.
Ensinnäkin laskelmassa ”nettopositiivisen” työllisen raja kulkee hieman yli 2 000 eurossa, ei 2 500 eurossa. Kun yksin asuvan henkilön bruttopalkka nousee hieman yli 2 000 euroon kuukaudessa, hän alkaa keskimäärin maksaa enemmän veroja ja työttömyysvakuutusmaksuja kuin hän saa sosiaalietuuksia.
Te-palveluiden rahoitusmallin uudistukseen liittyvän laskelman on tarkoitus luonnehtia luonnehtia työttömän henkilön työllistymisen taloudellisia hyötyjä kunnille, Mattila sanoo.
Jos tarkasteltaisiin työperäisen maahanmuuton hyötyjä tai haittoja julkiselle taloudelle, pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi työntekijöiden maksamat välilliset verot, kuten arvonlisäverot, ja toisaalta heidän käyttämiensä julkisten palveluiden kustannukset. Kyse olisi paljon monimutkaisemmasta laskuharjoituksesta.
TYÖ- ja elinkeinoministeriö
on ehdottanut työntekijän ja yrittäjän oleskelulupien tulorajaksi 1 500:aa euroa. Ehdotus perustuu osin siihen, että ministeriön mukaan yli 1 500 bruttona ansaitsevat ulkomaalaistaustaiset ovat tyypillisesti niin sanotusti nettomaksajia.
Valtiovarainministeriön Mattilan mukaan laskelmassa on samoja puutteita: se huomioi vain henkilöiden palkastaan maksamat verot ja heidän saamansa suorat tulonsiirrot. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelma ei myöskään erottele työperäisesti maahan muuttaneita muista maahanmuuttajista."
Perussuomalaiset perustaa vaatimuksensa työperäisen maahanmuuton 2 500 euron tulorajasta valtiovarainministeriön laskelmaan. Laskelmaa on tulkittu väärin, sanoo VM:n finanssineuvos Jukka Mattila.
www.hs.fi
