H
hämmästynyt
Vieras
Kävin maanantaina terveyskeskuksessa ekassa ultrassani. (vauva olisi kuukautisten mukaan viikolla 12, mutta kesto haluttiin terveyskeskuksen puolelta varmistaa, sillä testi oli viellä aikaisemmalla viikolla näyttänyt negaa). Lääkäri katsoi kohdunsuun, tunnusteli kohdun, ja totesi ettei kyllä ihan viikolla 12 olla kun kohtu on niin pieni. Hän katsoi alakautta ultralla, ja pienen hakemisen jälkeen molemmat näimme selkeästi pienen vauvan alun <3 Sydän sykki ja vauva oli useasti näkyvillä ruudussa, mutta lääkäri myös tuntui kadottavan sen helposti, ja sai lopulta otettua vain yhden kuvan. Kuulin nopeaa hakkaavaa ääntä, jotka päättelin vauvan sydämen lyönneiksi (voivatko kuulua jo 8.viikolla??), mutta lääkäri ei niistä sanonut mitään. Oma sydämeni ei kyllä niin nopeasti lyö, vaikka olisin kuinka jännittänyt... Sikiön mittauksen mukaan viikolla 8 mentiin, ja lääkäri sanoi sen menevän yksiin kohdun koon kanssa, ja kaiken olevan kunnossa tässä vaiheessa. Pyysi kuitenkin tulemaan tänään torstaina uudestaan, jotta saisi varmuuden raskauden kestosta, kun kuvan saaminen oli ollut hänelle niin vaikeaa. Kuvaa en saanut mukaani, sillä lääkäri sanoi haluavansa verrata sitä sitten torstaina otettaviin kuviin.
No, tänään sitten intoa piukkana menin ultraan, ja otin miehenikin mukaan. Nytpä ultrassa ei löytynyt mitään!! Lääkäri käänteli ja väänteli puikkoa sisälläni, mutta ei. Ainoa minkä mainitsi löytäneensä, oli virtsarakko.
MITEN TÄMÄ VOI OLLA MAHDOLLISTA??? Lääkäri alkoikin heti ottaa edelliskertaisia sanojaan takaisin: oli kuulemma vähän epäillytkin löydöstään, mutta ei ollu halunnut huolestuttaa minua ja sen takia vain pyysi uuteen kontrolliin?! Hän tunnusteli vatsani päältä kohtuni koon, ja kertoi sen nyt olevan tavallisen, ei raskaana olevan naisen kohdun kokoinen! Seuraavaksi hän kyseli, onko tullut vuotoa (EI, EN OLE VUOTANUT TIPPAAKAAN VERTA), ja oliko kotona viikko sitten tekemäni testi varmasti positiivinen (OLI, haalea mutta selkeästi positiivinen). Sitten hän sanoi, että joko raskaus on niin alussa ettei mitään vielä näy, tai sitten en ole raskaana ollenkaan. Pyysin saada nähdä edellisellä kerralla otetun kuvan, mutta lääkäri kieltäytyi näyttämästä kuvaa, sillä ei ollut sanojensa mukaan varma mitä siinä oli, kuvitteliko vain näkevänsä sikiön viimeksi. Sitten hän suositteli tekemään uuden raskaustestin, ja varmuudeksi varattiin aika 1½viikon päähän maanantaiksi. Edes labraan hän ei siis voinut minua lähettää, jotta olisin saanut selvyyden asiaan?
Onko kenellekään muulle koskaan sattunut tällaista?? Tuntuu aivan käsittämättömältä, että vauvani olisi kadonnut johonkin, kuin tuhka tuuleen? Ja että olisin kuvitellut näkeväni pienen sydämen sykkivän? Ja nämä raskausoireet, jotka saavat minut toisinaan yölläkin nousemaan oksentamaan? Kuvittelinko todella kaiken?
No, tänään sitten intoa piukkana menin ultraan, ja otin miehenikin mukaan. Nytpä ultrassa ei löytynyt mitään!! Lääkäri käänteli ja väänteli puikkoa sisälläni, mutta ei. Ainoa minkä mainitsi löytäneensä, oli virtsarakko.
MITEN TÄMÄ VOI OLLA MAHDOLLISTA??? Lääkäri alkoikin heti ottaa edelliskertaisia sanojaan takaisin: oli kuulemma vähän epäillytkin löydöstään, mutta ei ollu halunnut huolestuttaa minua ja sen takia vain pyysi uuteen kontrolliin?! Hän tunnusteli vatsani päältä kohtuni koon, ja kertoi sen nyt olevan tavallisen, ei raskaana olevan naisen kohdun kokoinen! Seuraavaksi hän kyseli, onko tullut vuotoa (EI, EN OLE VUOTANUT TIPPAAKAAN VERTA), ja oliko kotona viikko sitten tekemäni testi varmasti positiivinen (OLI, haalea mutta selkeästi positiivinen). Sitten hän sanoi, että joko raskaus on niin alussa ettei mitään vielä näy, tai sitten en ole raskaana ollenkaan. Pyysin saada nähdä edellisellä kerralla otetun kuvan, mutta lääkäri kieltäytyi näyttämästä kuvaa, sillä ei ollut sanojensa mukaan varma mitä siinä oli, kuvitteliko vain näkevänsä sikiön viimeksi. Sitten hän suositteli tekemään uuden raskaustestin, ja varmuudeksi varattiin aika 1½viikon päähän maanantaiksi. Edes labraan hän ei siis voinut minua lähettää, jotta olisin saanut selvyyden asiaan?
Onko kenellekään muulle koskaan sattunut tällaista?? Tuntuu aivan käsittämättömältä, että vauvani olisi kadonnut johonkin, kuin tuhka tuuleen? Ja että olisin kuvitellut näkeväni pienen sydämen sykkivän? Ja nämä raskausoireet, jotka saavat minut toisinaan yölläkin nousemaan oksentamaan? Kuvittelinko todella kaiken?