Elämänkatsomuksista keskustelu ja henkiset ihmiset

Niinpä.

Tuli aikanaan juostua kaiken näköisissä kissanristiäisissä.

Parapsygolinen seura, spirituaalinen seura, teosofinen seura, hypnoosi yhdistys, vain pari mainitakseni.

Mestareitten seuraamisessa olin etevä, ainakin omasta mielestäni.

Tuli luettua kaiken maailman henkisiä kirjoja, oikeen ähkyyn saakka.

Olin polleeta poikaa, olevinaan.

Voitte olla varma siitä ettei maailmassa ollut minua henkisempää ihmistä, siihen aikaa.

Sit tuli oivallus. Ei kestänyt sekunttiakaa, ja kaikki luulot omasta erinomaisuudesta ja henkisyydestä romahti ja kerralla.

Tänä päivänä on tarpeeksi tekemistä, työttömänä ja rahattomana, että saa jokapäiväsen leivän ja katon pysymään pään päällä. Toistaiseksi onnistunut, huomisesta ei tiedä.

Tänään on henkisesti ja materiaalisesti kirkonrottaakin köyhempi.

 

Aivan! (_nyt tulen minäkin mukaan keskusteluun). Kun aikoinani tulin kristallipallolle, etsin henkisiä ystäviä, keskusteluseuraa selventääkseni joitakin ajatuksia, etsiäkseni kosketuspintaa joihinkin kokemuksiini. Pian huomasin että omat odotukseni palstalta olivat muuta kuin todellisuus. Siellä ei ollutkaan heitä. Siellä oli ihmisiä, jotka eivät uskaltaneet antaa itsestään, jotka analysoivat etukäteen mikä on kirjoittajan motiivi, jotka eivät uskaltaneet kertoa omista asioistaan. Ihmisiä, jotka paasaavat olevansa parantajia, mutta eivät näe ympärillään olevaa maailmaa, ihmisiä palstalla. En sano tällaisen olevan väärin, palsta ei ole minua varten. Minä taas etsin henkilökohtaisia kokemuksia, inhimillisyyttä, pohdintaa ja etsintää muutenkin, vertaisuutta. Yksinkertaisesti osallistumista eikä omissa kahviketjuissa istumista ja keskusteluja, joista alku, tai keskiosa on käyty yksityisviestein ja jostian ihmeellisestä syystä osa niistä käydääön sitten julksiella palstalla. Aina pohdin miksi,eikö nähdä miten tuollainen tappaa keskustelun. Tahdonko olla sellaisten ihmisten kaltainen, jotka kannattavat seläntakaista kulttuuria suoran kohtaamisen sijaan tai vihjailua suoran puheen sijaan tai kehittymättömyyttä omien heikkouksien kohtaamisen sijaan.

Eräs tulee esiintymään mestarina laukomaan tyhjiä lauseita vain sen vuoksi että "pitää kirjoittamisesta" ja siten pitää varoa että tuolle ei saa sanoa mitään vastustukseksi tulkittavaa kun siitä tulee mustasukkainen henkilöön ihastunut "puollustamaan" ja kertomaan kuinka kehittynyt tuo henkilö on ihan toista kuin te muut.

Ajattelen aina että miksi asia ei sitten näy nettielämässä. Tai miksi se ei näy kaikille, vaan vain tietyille.

Tai joku muu tulee kertomaan, että kuulkaa kun minä olen yhteydessä ylösnousseisiin, minä siis olen oikeassa.

Ei ole minun paikkani tällainen.

Kiitos muuten tästä ketjusta, monella on ollut viisaita ajatuksia, jotka olette osanneet tuoda esille järjestetymmin kuin minä itse.

 

Aivan, minäkin kuvittelin tulevani minua kehittyneempien henkisten ihmisten keskustelupiiriin, mutta totesin tuon saman että ihan tavallisia ihmisiä enakkoluuloineen, toiveineen ja epävarmuuksineen. Samaa kinaa mitä missä muualla tahansa, kuppikuntaisuutta ja eri mielipiteitä ei kaikki siedä vaan ottaa hiillostuksena ja ajojahtina. Sanalla sanottuna tavallisia pulliaisia kaikki. Todellakaan nuo kuolleitten henkien tai aurojen värien näkemiset ym. parantamistaidot ei mitenkää näy kirjoitustensa perusteella ainakaan muuttavan kenenkää elämää sen pyhemmäksi tai jumalaisemmaksi. Tosin jotkut tuntuvat itse luulevan niin.

Aivan samoin, lopullista totuutta en ole minäkään noista löytänyt mutta kylläkin uusia ajatuksia on herännyt.

 

Viha ja pettymys ihmisiin syntyy siitä, että toinen ei anna minulle sitä, mitä häneltä odotan ja tarvitsen. Miksi toiselta edes sellaista vaadin ? Miten toinen voi estää minua olemasta se mitä todella haluan olla ?

t. Sinttu

 

No man is an island. Toivoa toiselta voi, ja sen voi sanoakin toiselle. Toinen voi sitten miettiä haluaako sellaista antaa. Sellaista on yhteispeli.

 

Voi tsiisus että osasit sanoa hyvin!!!! Juuri noin. Tuo tukahduttaa keskustelut henkisistä asioista pallolla. Todellakin joillakin on näitä "mustasukkaisesti henkilöön ihastuneita" (Hyvä ilmaus ) Jotka tosiaan tulee räyhäämään miten sä hiillostat ja miten sä vainoat. Jos et mene mukaan hännystelemään "miten valonlähettiläs tämä henkilöt nyt on". Kaikki eri näkemykset ja jos vähänkään kyseenalaistetaan niin otetaan vainoksi. Miksi joidenkin pitäisi Pallolla olla muka tuollaisia koskemattomia jumalattaria? Ihmisiä he on aiva kun me muut, paskalla käyvät myös.

Ja minä olen huomannut, että aina kun olen pallolla aloittanut jonkun "mitä on henkisyys" tai "voiko valotyöntekijyys nousta päähän" tms. aiheen, niin nämä "mustasukkaisesti henkilöön ihastuneet" tulee siihen malliin mulle vastailemaan että ajattelevat minun tarkoittavan tätä heidän pyhää jumalatartaan ja koko ketjua ei olisi edes saanut aloittaa.

Voi helekatti näitä niinsanottuja henkisiä jotka tekee toisistaan jumalattaria ja harrastavat keskinäisen kehun seuraa. Jos sattuu ulkopuolista kehumaan niin kauheat haukut saa. Sain kerran tälläisen jumalattaren raivon päälleni kun kehuin hänen mielestään vääriä ihmisiä.

 

Minäkään en enää keskustele kristallipallon puolella.
Ihmeellisiä vainoja, joissa haukutaan, uhkaillaan poliiseilla ja syytteillä, piilovittuilua ketjuissa ja sellaista joukkojen keräämistä. Ei siellä muuta ole, kuin että kuka saa kenetkin porukkaan ja siinä on pari "valtaapitävää" jotka kerää näitä sotajoukkojaan itselleen.

 

Aivan, noita puolivitsiä ei tajuta. Ei voi syntisäkki (hupsista!!) enää muuta tehdä kun vitsiksi ja överiksi vetää kun todella tuhat päivää vanhoja asioita yhtäkkiä vedetään keskusteluun jota ihmisraukka luulee ihan asiallisesti käytäväksi keskusteluksi. Sitten kun vielä yrittää riepuraukka vähän rauhotella ja lupaa ottaa vastaisuudessa huomioon toiselle erittäin herkät aiheet niin ei kun enemmän vain paskaa syydetään päälle. Ei siinä voi muuta kun överiksi ja vitsiä laukomaan alkaa kun toiselle ei järkipuhe tehoa.

Kyllä, mitä ihmeellisimpiä asioita yhdistellään ja keksitään että juuri minulle nyt sitten vittuillaan. Voi taivas että ihmisen täytyy olla itsekeskeinen omaan napaan tuijottaja, jos kaikki kokee itselleen kohdistetuksi.

Aivan!!! Näin juuri pitäisi toimia ettei joudu raivon kohteeksi. Ja sitten joutuu teeskentelemään tosiaan että itsessä on kaikki vika, muuten ei saa rauhaa aikaan. Sitten kun ei toistamiseen teeskentele kun turhien syytösten ja hyökkäyksen kohteeksi yhtäkkiä kesken omasta mielestä asiallisen keskustelun joutuu, niin sitten lyödään välit poikki. Sekö sitä henkisyyttä sitten on? Tosielämässä en ainakaan sietäisi sellaista ihmistä joka on ystävä vain sillä ehdolla, että hänen pillinsä mukaan tanssii ja skismoissa ottaa täysin kaikki syyt aina itselleen ja tässä toisessa "ystävässä" ei sitten tietenkään ole mitään vikaa.

No koska siellä on kivoja ihmisiä myös. Nuo jotka ap mainitsi ja muutama tavis.

 

Ja Paloma, sunlaisias tervejärkisiä ihmisiä sielä tarvittais, sellasia nämä Pallon todelliset henkisetkin sinne kaipaa. Ja kohtahan sieltä lähtee vissiin kaikki niinsanotut henkiset pois ovet paukkuen yksitellen kun heidän laillaan ei leikitä.

 

Paloma ja muut, tulkaa vaan kirjoittelemaan sekaan, siellä ei nytkään käy paljon ihmisiä, koko pallo on kuin kuivunut kokoon, tuntuu kuin suurin osa olisi suuttunut jostain ja poistunut.
Voi olla, että talvi tuo ihmiset takaisin koneen ääreen.
Itse taas aikanaan koin, että omat juttuni olivat pallolla liiankin ufoja ja olen pitänyt niistä sitten pienempää ääntä.
Henkisyyteen jos näin sanotaan, ei minusta kuulu herkkänahkaisuus ja loukkaantuminen mielipide eroista, toki nyt ei tarvitse älyttömyyksiäkään kuunnella.
Itse olen ollut turhankin kiivas ja yritän siitä hiukan päästä eroon..katsotaan miten akan käy.

 

Juuri äskettäin minulle ja ystävälleni kävi niin, että tuntemamme meedio haukkui meidät lyttyyn asiasta josta ei tiennyt mitään, eikä edes sitä vaivautunut selvittämään ja meiltä kysymään.
Hän oli tehnyt omat johtopäätöksensä, jotka eivät pitäneet paikkaansa ja meille jäi outo olo syytteestä jostain mitä emme olleet tehneet ja hän ei ottanut vastaan asiasta ei totuutta ei selitystä.
Loppu tulos oli se, että kaikki me olemme ihmisiä vaikka kuinka henkisiä sitten olisimmekin ja jos pitää itseään neuvonantajana voi alkaa olettamaan olevansa aina oikeassa.
Meille ainakin selivisi totuus, olimme pitäneet häntä arvossaan mutta huomasimme, että sekin on ansaittava.
Ihminen joka kanavoi on normielämässä usein jotain muuta, ihmiset saattavat lumoutua meedioiden energioista ja unohtaa, että nämä ovat ihmisiä siinä kuin muutkin vikoineen kaikkineen.

 

Olen tullut siihen tulokseen, että parempi kun ei vaadi eikä edes odota
Tuntuu jo itsensä kanssa, että päivittäin pitäisi katsoa peiliin jostain samasta asiasta,
jota on tahkottu jo vuosia ja sitten ollaan peilin ääressä ja taas tätä samaa
Ihmisen on vain niin helppo vaatia muilta muutosta, kuin itseltään.

 

Pakeneminen on ihmismielen paras keino päästä eroon itseä (omaa persoonaa tai egon luomaa roolia) uhkaavasta tekijästä. Itse en pakene, vaan tahdon aina selvittää ristiriidat juurta jaksain vaikka itkien ja hammasta purren, koska elämä on opettanut minulle, että niin on oikeasti paras. Siinä oppii näkemään toisen ihmisen näkökulman ja luopumaan omista virheellisistä tavoista toimia. Harva ihminen tahtoo tehdä sitä, kun se on oikeasti rankkaa. Siksi on parempi paeta. Harvemmin vain jäädään miettimään miltä se oma pakeneminen mahtaa tuntua siitä toisesta.

Pidän todella paljon ihmisistä, jotka jaksavat "riidellä" eivätkä pakene. "Riidellä" = selvittää ne asiat, joissa riidan molemmat osapuolet jatkuvasti tulkitsevat toisiaan väärin. Se hetki kun lopetetaan tulkitseminen ja toisen suuhun sanojen laittaminen. Tai jotain

 

Nyt olen oppinut, että ihmisiltä saa juuri sitä mitä odottaa. Oma peilikuva ei omin avuin muutu, mutta Pyhä Henki on oiva apu muutoksen tiellä. Se kun on se oma kuva itsemme luoma ja siksi olemme kykenemättömiä sitä itse selvästi näkemään ja muuttaminen on mahdotonta. Suo siellä, vetelä täällä.

Minä olen oikeastaan ihan suu auki hämmästyksestä, kun olen ruvennut muuttumaan tosi paljon ihan päivittäin. Asioita vain katoaa. Vaikka kuinka katsot, ne ovat hävinneet. Pikku hiljaa, mutta sittenkin isoin harppauksin. En olisi ennen uskonut, että muuttuminen täysin on mahdollista. Mutta on se. Emme ole puuhun veistettyjä ja tämä virheellinen kuori on heikko ja olematon.

t. Sinttu

 

Kiitos kutsusta, ja Vesimiehelle samasta kans, mutta en taida juuri nyt tulla. Sinne pitäisi saada noin 50 aktiivikeskustelijaa lisää, jotta palsta heräisi pulinaan ja nuo vanhat rooleihinsa kinnijääneetkin heräisivät näkemään että hei, täällä yritetään herätellä keskustelukulttuuria, joka on kaikille avoin, lähdenpä mukaan.Itse en ehkä ole keskustelutaidoiltani niin hyvä, että voisin olla 50:n ensimmäisen joukossa.

En usko minun läsnä olemiseni sinne tuovan muutenkaan mitään erikoista paitsi sen yhden lisäkeskustelijan roolissa. Kaikki kun riippuu siitä tahtovatko vekkarikeskustelijat (jotka ovat aina palstan ydin, siitä ei vain pääse eroon) sinne uutta energiaa vai eivät. Tahtovatko he muuttua (sitähän kaikkien tulisi tehdä päästäkseen eteenpäin). Nyt näyttää siltä etteivät tahdo. Tahdotaan olla tutussa ja turvallisessa, niissä rooleissa joihin on hitsauduttu. Pelätään eri mielipiteitä, kuten tässäkin ketjussa on tuotu esille. Oikeastaan: KIITOS kaikille, jotka ovat tuoneet tämän (ja paljon muutakin tässä ketjussa esille, varmistui etten ollut yksin tuntemusteni kanssa!).

Kaikki mukaan tulevat uudet uhkaavat näitä vanhoja tapoja ja siksi varmasti tuo kahviketjukin on olemassa. Että siellä voidaan hitsata vanhoja yhteyksiä vahvemmiksi ja pitää muutosvoima kauempana. Huomio muuten; en yhtään tahdo syyllistää vanhoja keskustelijoita, vaikka toinkin heidät esimerkin omaisesti esille. Sekin on tärkeä rooli. Se nyt on vaan niin kuin työpaikoilla kun sinne tulee uusi työntekijä: vanhat urautuneet työntekijät määräävät sen miten ollaan ja miten tehdään ja omalla toiminnallaan näyttävät nokkimisjärjestyksen.

Tämähän on oikeasti sosiaalipsykologiaa ja tuo palstakin löytyisi jostakin ryhmädynamiikan vaiheesta. En jaksa käydä etsimään netistä mistä niistä, mutta ei tuo ole enää minun paikkani.

Kun lähdin, niin elämä toi eteeni uuden harrastuksen, taiteellisen. Se vei pitkäksi aikaa kaiken vapaa-ajan, kun piti opiskella uusista motorista liikeksitä lähtien. nyt ne on jo hallinassa ja opiskelen vapaata luomista tuon taiteen sisällä.

Ja tietenkin se toi uusia tuttavuuksia muiden harrastajien joukosta ja elämääni sellaista sosiaalista avaruutta jota kaipasin.


Olen saanut aikanani sieltä paljon mitään nikkejä en nyt mainitse, se on vaarallista :-D

... käynyt kivoja keskusteluja ja laajentanut itseäni kunnes jotkut nikit vain pättivät laittaa uhrin viitan päälleen ja siitä se lähti - minun erkaantumiseni sieltä - en ymmärtänyt miksi on niin tärkeää toitottaa omia haavojaan, kun ne voisi samalla energialla myös parantaa.

Itsekin kaipaan "jalat maassa" keskustelijoita, joiden kanssa voi turvallisin mielin purkaa mieltään pelkäämättä että he ottavat sen henkilökohtaisesti. Tuntuu, että pitäisi riittää, jos ristiriitatilanteissa sanoo, että hei, minä en tee noin, minä en toimi noin, vaikka tunsit minun tehneen niin. Mutta kun se ei riitä kaikille ja minä olen liian laiska lähtemään sille vakuuttelujen ja suosionositusten tielle.

Nojoo, mulla alkaa harkat tässä, joten pitää poistua taas takaviistoon. Esittävät taiteet kutsuvat.

 

Tämä on niin totta...

 

Olipas raikasta kirjoitusta. Mutta totta on, että tosielämä on tämän ulkopuolella, mutta kaikista puutteista huolimatta on tämä ajoittain aika hauskaakin.

Ryhmän vaihetta pohdit ja täytyy sanoa, että täällä riehuu kaikki vaiheet ajoittain, johtuen, että ei mitään alkua eikä loppua ole ollut, eikä ole tulossakaan, puhumattakaan yhteistensääntöjen noudattamisesta. Joku voisi ajatella, että tämä on jatkuvaa konflikti vaihetta, mutta mielestäni kokemus on jokaisen oma silti. Toiset elävät tätä konfliktia elämänsä läpi. Ryhmä on jäsenensä summa ja kaikista ryhmistä ei ikinä tule kehittynyttä. Vaikka olen ikuinen optimisti, niin hyvin vähän vaoa näen tämän ryhmän kohdalle, vaikka yksittäisillä yksilöillä sitä voi olla kovastikin.

Esittävät taiteet. Siellä on sitä valoa takuulla koppakaupalla enemmän kuin täällä, siitä kannattaa nauttia.

 

Eivät mun mielestä ainakaan.

Samoin, mutta ainakin me tunnistetaan omat vikamme mitä kaikista ei voi sanoa.

 

Samoin, mutta ainakin me tunnistetaan omat vikamme mitä kaikista ei voi sanoa.[/QUOTE]

Älä Veskari koskaan vertaa itseäsi muihin, erilaisia kun me kaikki olemme. Jokainen omat virheensä halutessaan voi tunnustaa, mutta et sinäkään sitä ole kovinkaan usein tehnyt. Negatiivinen vihjaileminen muista ei todellakaan ole henkistä. Olet itse sanonut, että suoraan sanojalleen tulee kommentoida, etteivät asiaankuulumattomat ihmettelemään jäisi. Muistathan tämän Veskari, joohan?

 

Äläs nyt viitsi kun ihan totta puhun, asiahan on näin että kaikki täällä eivät vikojaan tunnusta. Miksiköhän sinä olet melkeinpä ainoa joka ei tunnu tykkäävän tästä ketjusta?

 

En ajatellut sinun viestisi koskettavan ainostaan minua, vaan monia muitakin täällä. Täydensin viestiäni, joten ks ylläolevaa.

 

Luin muista sanan minusta -sanaksi. Mutta huomaatko, että yrität taas kontrolloida muita ihmisiä, tai minua siis. Ja huomaatko, että olet oikeastaan ainoa, joka ei tykkää tästä ketjusta? Miksi et? Eivätkö ihmiset mielestäsi saa nostaa esille asioita joista eivät pidä? Miksi muuten kiukuttelet vain minulle, vaikka tässä on moni samoista asioista puhunut? Pelkäätkö muita?

 

Opettele lukemaan Veskari. Muista-ilmaisu ei sinuun millään tavalla liittynyt. Minulla ei ole mitään tarvetta eikä edes valtaa kontrolloida täällä ketään muita, jokainenhan on etsijä omalla polullaan. Ymmärrän todella hyvin etteivät monetkaan halua Kristallipallon keskusteluihin osallistua.

Tästä ketjusta oikeastaaan "pidän" (tykkääminen on mielestäni lapsellinen ilmaisu), vaikka kaikki tässä ketjussa kirjoitettu täysin totta ei olekaan. Sinä Veskari tiedät, että Kristallipallolla en kuulu mihinkään kuppikuntaan, olet sen varmaankin huomannutkin. Henkiystäviä Kristallipallolla minulla toki vielä on, senkin olet varmaan huomannut.

Tuosta kiukuttelusta vielä... mieti kaksi tai jopa kolmekin kertaa, kuka on se, joka kiukuttelee ja kenelle. Minä sinulle vai sinä minulle? Voisitko mitenkään jo lopettaa arvostelusi minusta?

Kristallipallon Wanhaakin wanhempaan -ketjuun en osallistu, koska se jos mikä on kuppikuntien kuppikunta.

Minä en pelkää ketään enkä mitään. Tämän olen ilmaissut jo aikaisemmin. Antaa vain tulla lunta tupaan. Lopeta sinäkin jo äksyilemisesi, koska sillä et mitää voita.

Sinulle kaikkea hyvää Veskari toivon... tämän myötä:

YouTube - Simo Silmu- Kaikkea hyvää

Hyvää yötä sinulle nyt toivon, sydämestäni!

<3<3<3