T
Tänään kaupassa
Vieras
Mikä siinä on, että kun naisille tulee riittävästi ikää, niin naisista tulee täysin käytöstavattomia minäminä-tyyppejä? En ikinä ole nähnyt kenenkään muun kiilaavan kauppajonoissa, kuin eläkeläismummojen. Kaikki muut osaa jonottaa kiltisti ja ottaa oman paikkansa jonon hänniltä, mutta nää mummot, ne vaan tepastelee siihen kassahihnan päähän ja eivät ole näkevinäänkään muita ihmisiä.
Tänäänkin kaupassa jonotin kiltisti, kunnes jostain siihen mun eteeni kiilaa mummo. En sanonut ensin mitään, kun ajattelin että ehkä nainen katselee jotain lehteä tms siitä kassalta ja siirtyy jonon hännille hetken päästä. Mutta ei, mummopa siirtyi tyylikkäästi jonon mukana eteenpäin. Yleensä en jaksa sanoa mitään (ja varmaan sen varaan tää mummo laskikin, ehkä ihmiset ei viitsi sanoa juuri koskaan mitään), mutta tällä kertaa ihan periaatteen vuoksi en pitänyt suutani kiinni. Sanoin että anteeksi, mutta jonon pää on kylläkin tuolla takana. Mitä tekee mummo? Pyytää anteeksi ettei huomannut ja siirtyy jonon päähän? Ehei. Mummopa alkaa väittämään että hän on kyllä ollut tässä kohtaa jo vaikka kuinka kauan ja ettei jononpää silloin ollut missään muualla. Mun takana on vanhempi herrasmies, joka puuttuu asiaan ja sanoo että kyllä se nyt vaan on niin että te kiilasitte jonossa, vaikka siinä olettekin jo seissyt jonkin aikaa. Mummo jatkaa jotain valittamista, ehkä sitten nykynuorison huonoista käytöstavoista ja kiilaa seuraavaan kassajonoon..
Eikä tää ollut ihan eka kerta. Musta ois todella kiva tietää, mikä saa eläkeläismummot käyttäytymään noin ja ihan jatkuvalla syötöllä? Minkätakia eläkeläispapat muistavat käytöstavat ja sen miten jonotetaan, mutta mummoilla tää jää täysin unholaan? En voi käsittää. Joku yliopisto vois ottaa tästä oivan tutkimuskohteen ja selvittää tän mysteerin.
Tänäänkin kaupassa jonotin kiltisti, kunnes jostain siihen mun eteeni kiilaa mummo. En sanonut ensin mitään, kun ajattelin että ehkä nainen katselee jotain lehteä tms siitä kassalta ja siirtyy jonon hännille hetken päästä. Mutta ei, mummopa siirtyi tyylikkäästi jonon mukana eteenpäin. Yleensä en jaksa sanoa mitään (ja varmaan sen varaan tää mummo laskikin, ehkä ihmiset ei viitsi sanoa juuri koskaan mitään), mutta tällä kertaa ihan periaatteen vuoksi en pitänyt suutani kiinni. Sanoin että anteeksi, mutta jonon pää on kylläkin tuolla takana. Mitä tekee mummo? Pyytää anteeksi ettei huomannut ja siirtyy jonon päähän? Ehei. Mummopa alkaa väittämään että hän on kyllä ollut tässä kohtaa jo vaikka kuinka kauan ja ettei jononpää silloin ollut missään muualla. Mun takana on vanhempi herrasmies, joka puuttuu asiaan ja sanoo että kyllä se nyt vaan on niin että te kiilasitte jonossa, vaikka siinä olettekin jo seissyt jonkin aikaa. Mummo jatkaa jotain valittamista, ehkä sitten nykynuorison huonoista käytöstavoista ja kiilaa seuraavaan kassajonoon..
Eikä tää ollut ihan eka kerta. Musta ois todella kiva tietää, mikä saa eläkeläismummot käyttäytymään noin ja ihan jatkuvalla syötöllä? Minkätakia eläkeläispapat muistavat käytöstavat ja sen miten jonotetaan, mutta mummoilla tää jää täysin unholaan? En voi käsittää. Joku yliopisto vois ottaa tästä oivan tutkimuskohteen ja selvittää tän mysteerin.