Elämä sektion jälkeen, miten toivuitte?

[Mea]

Miten olette toipuneet?
Miten pian uskaltaa alkaa harrastaa liikuntaa? Ratsastuksen lääkäri kielsi kahdeksi kuukaudeksi.
Lähdin liikkeelle sängystä 15 h kuluttua leikkauksesta, sairaalassa olin viikon, vauva vierihoidossa paitsi 2 ekaa yötä. Kotona olen tehnyt pieniä kotiaskareia, nyt vauva 3 vk ja tulee jo imuroitua ja kannettua pyykkikoppaa ym., pikku kävelylenkkejä olen tehnyt vauvan kanssa.

Mietityttää vain, kun olen välillä vähän kipeä (alavatsan seutu, ei sinänsä haava), että teenkö jo liikaa?

Missä vaiheessa uskaltaa alkaa esim. jumppaamaan?
Tietääkö kukaan aiheesta kirjallisuutta?

Sairaalasta sain tosi heikot eväät, käskettiin vain suihkutella haavaa ja olla tekemättä mitään muuta kuin hoitaa vauvaa...

 

[kukkerikuu]

Kyllä sitä jotenkin on toivuttu kahdesta sektiosta. Jälkimmäisestä tulee huomisaamuna 3 v. Muistaakseni kävelemällä aloin kuntoilla ja jumppaan menin vasta syksyllä. Ei ole oireillut haava ollenkaan kummallakaan kerralla. Pikkuhiljaa ja ei saa tuntua pahalle kun liikkuu. =)

 

[Wimma ja pamaus]

Hei!

Mulla meni semmoiset 5 viikkoa, että toivuin esikoisen sektiosta - lähinnä kipuilun takia liikkuminen oli rajoittuneempaa...

:wave:

 

[taustalla]

Minulle on tehty 4 sektiota. Kaikista olen toipunut hyvin, tietysti noin kuukauden verran on sellainen varovainen-olo haavan takia. Jokaisen sektion jälkeen olen päässyt jaloittelemaan ekana iltana. Se ohje joka annetaan ettei saisi kuukauteen tehdä raskaampia hommia tai kantaa vauvaa painavampaa, kannattaisi mielestäni pitää. Itse en siitä ole voinut pitää kiinni, koska on useampia lapsia ja isyyslomaa mieheni ei pystynyt pitämään kokonaan kuin vasta tämän neljännen jälkeen.Ja lienee oma luonnekin syy siihen , että alkaa touhuta itse, ehkä liiankin aikaisin. Liikuntaa aloin harrastaa kyllä heti kun kotiin päästiin, kävelylenkkejä. Mutta raskaampia (jumpat) sitten vasta kun "tunsin" olevani siihen valmis. Mielestäni nämä sektioista toipumiset ovat niin henkilökohtaisia ettei ihan tarkkoja aikoja mitä milloinkin voi aloittaa tehdä voi antaakaan vaan olen luottanut itse henkilökohtaisesti siihen miltä itsestäni on tuntunut ja hyvin olen pärjännyt sillä "ohjeella". Mulle sanottiin että kaikki liikunta ym.auttaa palautumaan leikkauksesta paremmin. Niin ja tuohon imurointi juttuun, en usko että siitä mitään haittaa on, kuulostelet vain itseäsi ja sitä ettei masun-seutu mene kipeämmäksi esim.haava-alueelta. Itse huomasin jos jotain painavaa nosteli niin haava-aluetta rupesi hieman kuumottamaan ja meni kipeämmäksi. Päivällä jos touhusi paljon tai kävi kävelyllä reippaammin , masu oli kipeämmän oloinen. Mutta kaikki meni kuitenkin hyvin ja toivuin nopeasti.

 

[3 likan äiti]

Kolme sektiota on minulle tehty. Viimeisimmästä aikaa melkein päivälleen 10kk. Kahdessa ensimmäisessä toipuminen oli pikaista. kaksi viikkoa en kantanut vauvaa raskaanpaa. Sitten siitä eteenpäin etenin pienin askelin haaavan seutua tunnustellen. viimmeisimmässä haavan paraneminen kesti vähän pitenpään. Alkoi vähän märkimään. liekö sitten ikä tehnyt tehtävänsä. muuten menin samalla tutulla mallilla.

 

[Mea]

Kiitos vastauksista, nostan vielä jos löytyisi lisää kokemuksia.
Harmi kun on niin kovat pakkaset, etten raaski viedä pikkuista kävelylenkille, mutta kevättä kohtihan tässä mennään!