En löydä onnea, jotenkin tosi surullista...

["sade"]

Olen onneton: inhoan työtäni konttorirottana, inhoan kotikaupunkiani ja sen pahansuopia juoruilijoita. Miehen työ on täällä, hän tienaa 2X sen mitä minä, joten emme voi muuttaakaan. Yritämme lasta, mutta se ei ole tärpännyt. Eikä ihme, olen niin masentunut ja onneton. En löydä tasapainoa ja onnea.. jotenkin tosi surkeeta...

 

[!]

koita löytää uusi kaveri paikkakunnalta,vaikka tän palstan kautta,tapaillaan-osiosta.

 

["vieras"]

Se onni lähtee itsestä!
Koita löytää uusi työpaikka, aloita jokin harrastus ja lakkaa säälimästä itseäsi!

 

[Slummien miljoonitär]

No höh. Onko siinä lähistöllä joitain muita, vaikkapa isompia kaupunkeja johon voisitte muuttaa, tai voisit ainakin hakea sieltä töitä, jos löytys mielekkäämpää? Sun pitää vaan päästä synkistä ajatuksista nyt eroon koska niissä vatvominen ei auta sua mitenkään. Entäpä olisiko joku uus harrastus josta saisit iloa? Mua ainakin piristää tuo aurinko, vaikkei se vielä juurikaan lämmitä, niin silti valoisuus saa mielen virkeäksi. Nyt ei vaan oikein voi kehoittaa ulkoilemaan kun on niin kamala pakkanen, vaikkakin täällä meillä oli ihmeen mukava ilma äsken kun käytin koiran ulkona!

 

[Mummeliisa]

Sinulla on puoliso eli olet löytänyt toivomasi kumppanin.
Teillä kummallakin on töitä ja toisella jopa hyväpalkkainen työ, joten taloudellisia huolia ei ole?
Olette yhtä mieltä lastensaamisesta ja aloittaneet sen yhteisen unelman toteuttamisyritykset...

Vähän näkökannastakin kiinni?

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";23139350]Se onni lähtee itsestä!
Koita löytää uusi työpaikka, aloita jokin harrastus ja lakkaa säälimästä itseäsi![/QUOTE]

nii-in.. uutta työpaikkaa olen etsinyt kohtuullisen aktiivisesti viimeiset 5 vuotta. En ole saanut kertaakaan kutsua edes haastatteluun, joten aika toivottomalta näyttää sen osalta.

Uuden harrastuksen aloitin juuri, mutta tunti viikossa ei kauheasti tee tähän konkurssiin..

 

[ap.]

Sinulla on puoliso eli olet löytänyt toivomasi kumppanin.
Teillä kummallakin on töitä ja toisella jopa hyväpalkkainen työ, joten taloudellisia huolia ei ole?
Olette yhtä mieltä lastensaamisesta ja aloittaneet sen yhteisen unelman toteuttamisyritykset...

Vähän näkökannastakin kiinni?

Sen takia mun tilanne tuntuukin niin helvetin surkealta; eihän mulla ole syytä olla onneton. En vain jostain syystä löydä sitä sisäistä onnea. Olis helppo sanoa, että joo johtuu työstä / kotipaikkakunnasta / lapsettomuudesta mutta kun tavallaan tiedän, että nuo ei ole ratkaisuja mun sisäiseen suruun ja siihen että olen onneton..

Olen löytänyt itselleni täydellisen kumppani (ajattelen ihan totta näin), menimme hiljan naimisiin eikä meillä tosiaankaan ole rahahuolia. Kumpikin tienaa, toinen jopa tosi hyvin. Ja kyllä - molemmat toivoisimme perheenlisäystä, yhteistä vauvaa (kummallaan ei ole lapisia ennestään).

Voi kun löytäisin sen uuden näkökannan ja saisin kiinni sisäisestä onnen tunteesta ja tasapainosta...

 

[Mummeliisa]

Sen takia mun tilanne tuntuukin niin helvetin surkealta; eihän mulla ole syytä olla onneton. En vain jostain syystä löydä sitä sisäistä onnea. Olis helppo sanoa, että joo johtuu työstä / kotipaikkakunnasta / lapsettomuudesta mutta kun tavallaan tiedän, että nuo ei ole ratkaisuja mun sisäiseen suruun ja siihen että olen onneton..

Olen löytänyt itselleni täydellisen kumppani (ajattelen ihan totta näin), menimme hiljan naimisiin eikä meillä tosiaankaan ole rahahuolia. Kumpikin tienaa, toinen jopa tosi hyvin. Ja kyllä - molemmat toivoisimme perheenlisäystä, yhteistä vauvaa (kummallaan ei ole lapisia ennestään).

Voi kun löytäisin sen uuden näkökannan ja saisin kiinni sisäisestä onnen tunteesta ja tasapainosta...

En tarkoittanut kritisoida oikeuttasi tunteisiisi vaan vain vilautta sitä toista puolta. Meillä kaikilla kun on taipumusta ajatella että jokin ulkopuolinen asia (vaikka jokin niistä mitä sinulla jo on) on se onnen avain...

Toivottavasti kuitenkin asiasi selkiytyvät.

 

[Slummien miljoonitär]

Sen takia mun tilanne tuntuukin niin helvetin surkealta; eihän mulla ole syytä olla onneton. En vain jostain syystä löydä sitä sisäistä onnea. Olis helppo sanoa, että joo johtuu työstä / kotipaikkakunnasta / lapsettomuudesta mutta kun tavallaan tiedän, että nuo ei ole ratkaisuja mun sisäiseen suruun ja siihen että olen onneton..

Olen löytänyt itselleni täydellisen kumppani (ajattelen ihan totta näin), menimme hiljan naimisiin eikä meillä tosiaankaan ole rahahuolia. Kumpikin tienaa, toinen jopa tosi hyvin. Ja kyllä - molemmat toivoisimme perheenlisäystä, yhteistä vauvaa (kummallaan ei ole lapisia ennestään).

Voi kun löytäisin sen uuden näkökannan ja saisin kiinni sisäisestä onnen tunteesta ja tasapainosta...

Tuli semmoinenkin asia mieleen että syötkö vitamiineja tms? Joskus nimittäin sekin vaikuttaa mielialaan jos ei vaan saa ravinnosta kaikkia hyötyjä irti. Meneppä ostamaan beroccaa ja d:tä ja kalaöljyjä apteekista jos et niitä vielä syö. Kevät kun tulee niin päätä joka päivä loistaa kilpaa auringon kanssa Tsemppiä kevääseen, yritä löytää sisäinen smile-naamasi taas

 

[ap.]

Tuli semmoinenkin asia mieleen että syötkö vitamiineja tms? Joskus nimittäin sekin vaikuttaa mielialaan jos ei vaan saa ravinnosta kaikkia hyötyjä irti. Meneppä ostamaan beroccaa ja d:tä ja kalaöljyjä apteekista jos et niitä vielä syö. Kevät kun tulee niin päätä joka päivä loistaa kilpaa auringon kanssa Tsemppiä kevääseen, yritä löytää sisäinen smile-naamasi taas

Kiitos. Olet hyvä ihminen

Syön jotain vitamiineja, mutta eipä tuo täydennyskään haittaa, joten menen apteekin kautta. Kiitos kun vaivauduit ottamaan kantaa.

 

[Slummien miljoonitär]

Kiitos. Olet hyvä ihminen

Syön jotain vitamiineja, mutta eipä tuo täydennyskään haittaa, joten menen apteekin kautta. Kiitos kun vaivauduit ottamaan kantaa.

Tuli vaan mieleen. Monesti syy mielialaan on ihan simppeleissä jutuissa. Esim e-pillerit vaikuttaa hurjasti naisen mielialaan, mutta niitä et vissiin käytä jos yritätte vauvaa? Mutta otappa vähän beroccaa ja muita, ei niistä ainakaan haittaakaan ole