En pääse yli siitä, miten ystävät pullauttivat ulos porukasta..

[pikkupioni]

Meitä oli viiden tytön (naisen) porukka. Olimme pitäneet yhtä parikymppisistä saakka ja nyt yli 3-kymppisinä minulle ja yhdelle toiselle ryhmään kuuluvalle naiselle tuli erimielisyyttä. Riitaannuimme aika mitättömästä, riitaan ei siis liittynyt mitään kolmiodraamaa tai luottamuksen pettämistä. Lähinnä kyse oli ärsyyntymisestä toisen toimintaan, joka olisi ollut kyllä sovittavissa.

Kului aikaa ja tajusin, ettei minuun enää oltu yhteydessä kenenkään muunkaan puolelta. Kaikki kolme muutakin ystävääni vain lopettivat kutsumasta minut yhteisiin illanviettoihin, juhliin ym. tapaamisiin. Minut vain pullautettiin ulos koko porukasta tämän yhden henkilön takia. He jatkavat yhteydenpitoa edelleen.

Tuo seikka on niin äärimmäisen loukkaava, etten tiedä miten siitä oikein pääsisi yli?! Yksi näistä - pitäisi kai sanoa entisistä - ystävistäni on löyhästi pitänyt yhteyttä, mutta oma loukkaantuneisuuteni jotenkin tulee tielle siinä. Mietin vain, että MIKSEI vaikka HÄN ole voinut kutsua minua mukaan tapaamisiin menneestä riidasta huolimatta. Hän ei ole ottanut asiaan mitään kantaa, kun olen sitä yrittänyt kysyä, lähinnä mielipidettään välirikosta.

Tästä totaalisesta välirikosta kaikkiin heihin on nyt aikaa yli vuosi, joten tuskin mitään parannusta tilanteeseen tulee enää.

 

["åsä"]

Ovat kyllä harvinaisen moukkaa sakkia :O Unohtaisin sinuna moiset "ystävät" ja keskittäisin kaiken energiani uusiin ihmissuhteisiin!

 

[c c]

Yksi näistä - pitäisi kai sanoa entisistä - ystävistäni on löyhästi pitänyt yhteyttä, mutta oma loukkaantuneisuuteni jotenkin tulee tielle siinä.

Eli hän ja ehkä muutkaan tuosta porukasta ei jaksa pitää yhteyttä koska kokevat että sinä olet heihin loukkaantunut jonkun pienen erimielisyyden takia?

 

[Geisha Kuula]

Veikkaan että tää yksi niistä puhuu paskaa susta niille muille.. veikkaus vaan siis..

 

[Miili]

Niin, vai pitäiskö sun katsoa peiliin ja sen jälkeen pyytää anteeks ainakin siltä jonka kanssa oli erimielisyyttä? Sen jälkeen voisit kutsua porukan kasaan, jos siis asiat sujuisivat hyvin.

 

[vieraskin.]

Pitäisikö peiliin katsoa? Taitaa sinussa vika olla, jos neljä kaveria ei halua tekemisissä kanssasi olla.

 

[vieras..]

Omassa entisessä kaveripiirissä kävi vähän samalla tavalla ja jäin ulkopuolelle, jonkin ajan kuluttua (oisko puolisen vuotta) pääsin takaisin. Porukassa vaan oli sellainen persoona joka käänsi kaikki omalle puolelleen yhtä vastaan, ihan mitättömissä asioissa. Itse huomasin asian vasta kun se oli osunnut omalle kohdalle ja kun tämä henkilö yritti käännyttää porukkaa taas yksittäistä henkilö vastaan.

 

[ruusutarha]

Mäkin olisin todella loukkaantunut sun asemassa. Tuntuuko susta kuitenkin että pystyisit pyytämään anteeksi, eli siis oliko teidän konfliktinne aikoinaan sellainen että olet anteeksipyynnön velkaa? Koska jos et ole, niin ei kannata pyytää, mutta jos olet niin voithan sen tehdä.

Ei varmaan kannata kyllä olla vain yhteen niistä yhteydessä, jos niillä on nyt joku juonimisjuttu että sun tekemisiä vääristellään tai liioitellaan.

Mä kirjoittaisin sun asemassa ihan rauhassa jonkinlaisen selityksen siitä, mitä sun mielestä tapahtui, miten epäoikeudenmukaisesti sua on sen jälkeen kohdeltu ja miten oot nyt loukkaantunut ym. mitä haluatkaan sanoa, mutta niin, että se ei olisi riitelevät tai provosoiva vaan enemmän selittävä mutta tavallaan sovinnollinen.

Sitten lähettäisin sen kaikille viidelle esim. facebookissa sellaisessa yhteiskeskustelussa, jolloin näkee, ketkä sen on lukeneet ja milloin eikä kukaan vois vääristellä viestiä toiselle. Se olis mahdollisimman julkinen siis teidän kesken, ja se mitä sulle vastattais näkyis muillekin.

 

[koettu on]

Meillä on ollut samantapainen tilanne. Itse olin riitapukari, mutta olin se joka jäi kaveriporukkaan ja "pullautti" toisen ulos. Tämä henkilö keneen ei oltu yhteydessä oli pitkän aikaa jo ärsyttänyt vähän koko porukkaa. Ongelmina oli, että hän päästi valkoisia valheita milloin mistäkin, perui yhteisiä illanviettoja viimetipassa selvästi keksityillä verukkeilla, hän ei koskaan pitänyt yhteyttä vaan häneen piti aina olla yhteydessä... Kukaan ei vaan oikein luottanut häneen. En siis yksin ollut jättämässä häntä ulos porukasta vaikka yksin uskalsin hänet näistä asioista kohdata ja ajautua riitaan. Nyt noin 8 vuotta myöhemmin kaikki on taas hyvin ja koko porukka on taas koossa. Kauan siinä kesti, mutta nyt on ihanaa kun saatiin tämä henkilö takaisin.

Älä anna tilanteen ajautua liian pitkälle. Ikävää jos menee useampi vuosi välirikossa, voi olla ettei välit koskaan palaudu jos antaa jatkua liian kauan. Katso peiliin, mieti voisiko sinun toimissasi olla parannettavaa. Ole yhteydessä ystäviisi ja pyytäkää molemmat anteeksi. Muista että riitaan tarvitaan kaksi. Onnea sinulle.

 

[koettu on]

Lisäyksenä vielä: Vaikka koet että olet saanut vääryyttä osaksesi, on ihmismieli usein liian ylpeä luovuttamaan. Eli se toinen riidan osapuoli ei välttämättä pysty kohtaamaan asiaa. Väärintekijän on usein vaikea myöntää olleensa väärässä/ tehneensä vääryyttä. Jonkun on silloin oltava kypsä nousemaan tilanteen yläpuolelle ja pyydettävä anteeksi jotta tilanne raukeaa. Vaikka siis ei välttämättä anteeksipyydettävää niin olisikaan.

 

["tadaa"]

Tuntematta asian taustoja en todellakaan voi sanoa toimitko itse väärin vai ystäväsi. En ymmärrä miten muutkaan täällä voivat. Minulla on yksi ex-ystävä joka todellakin on ollut aiheellista pullauttaa ulos porukasta. Luulin että tämä olisi ollut hänelle jonkinlainen herätys mutta väärässä olin, samaa rataa jatkaa edelleenkin.

 

[hipsterström]

Kuulostaa siltä, et siinä joukossa joku on myrkyttäny muut ajattelemaan, että siä muka olisit jotenkin paha tai jotain.

Sinuna etsisin uusia ystäviä, nuo ei kyl ystäviltä kuulosta.

 

[Incommunicado]

Minullekin on käynyt noin ja voin sanoa, että oli onni, että pääsin siitä porukasta eroon. Olisi pitänyt ymmärtää itse lähteä jo ajat sitten.

 

["Realisti"]

Muista että riitaan tarvitaan kaksi.

Eikä tarvita. Jotkut ihmiset osaavat kyllä pistää riidan pystyyn ihan yksinäänkin. Tuo vanha klisee on vain tarkoitettu syyllistämään syytöntäkin osapuolta. Jos joku esimerkiksi levittää sinusta valheita, niin millä lailla se on uhrin vika? Vai pitäisikö hänen vain olla hiljaa ja antaa toisen pilata maineensa, muuten on yhtä lailla vastuullinen riitaan? Jos joku raiskaa sinut ja nostat syytteen, niin onko ok jos joku sanoo sulle että "muista että riitaan tarvitaan kaksi, sinä voit lopettaa tämän riidan jos haluat"?

Huomannet, miten typerä tuo kliseesi on.

 

[viisikymppinen isoäiti]

Selvä tapaushan tuo on. Se ihminen, jonka kans sinulle tuli erimielisyyttä on puhunut sinusta paskaa, ja saanut muut uskomaan ja kääntymään sua vastaan. Mä sinuna kutsuisin kaikki kasaan ja keskustelisitte asiasta. .

 

["Friida"]

Veikkaan, että jos joku menisi kysymään ystäviltäsi, että kuinka tämä tarina oikein meni, niin heillä olisi siitä ihan oma versionsa. Luultavasti asiaan on tullut mukaan väärinkäsityksiä ja homma on lähtenyt paisumaan kun erimielisyyttä ei ole heti sovittu ja käsityksiä oiottu.

Voisiko olla niin, että kaveri jonka kanssa olet riidoissa on tehnyt selväksi, että ei halua tulla kanssasi samoihin illanistujaisiin yms. Muitten on sitten tavallaan pitänyt "valita puolensa". Ja jos yhdessä yleensä kaikki istujaiset sopivat niin onhan siinä paha yhtäkkiä sanoa, että "no mutta tällä kertaa kutsutaan Mirkku mukaan niin jää sinä Pirkko pois".
Ystävä joka sinuun on jonkin verran yhteydessä on päättänyt ottaa riitaanne neutraalin kannan tai ei ainakaan halua kommentoida. Se on oikeastaan aika ärsyttävää koska luultavasti hän on kuitenkin kuunnellut toisen osapuolen version riidasta.

Itsellekin kävi vähän saman kaltaisesti eron myötä aikoinaan. Ihmettelin kun kaikki kaverit katosivat ympäriltäni (kaverit olivat oikeastaan kaikki olleet miehen kanssa yhteisiä). Yritin olla yhteydessä lapsen kummiin joka vain totesi ettei halua ottaa kantaa riitaisaan eroomme. Tiesin, että exäni asui hänen luonaan. Kun koitin selittää mitä oli tapahtunut kummi vain torppasi puheeni heti ja sanoi, että häntä ei kiinnosta riitamme (mutta hän ei selvästi myöskään halunnut tavata minua) ja hänestä on pääasia, että exäni tapaa lastaan ja huolehtii elatusmaksuista jne. Kun sitten sain yhdessä puhelussa väkisin oikaistua, että ei se ex muuten tapaa lastaan eikä maksa elareita, olikin kummi ihan kummissaan. Hänelle mies oli tietenkin väittänyt muuta.
Yhdeltä toiselta kaverilta sain sitten myöhemmin tietää, että mieheni oli sanonut kaikille, että olimme yhdessä päättäneet "jakaa" ystävät. Kaikille oli myös sanonut, että sinä jäit minulle. Minulle ex ei sitten ollut "jaossaan" jättänyt kuitenkaan yhtään ystävää vaan oli sanonut saman version kaikille. Onneksi tämä yksi ystävä uskalsi kuitenkin tulla juttusilleni ja ihmetellä tätä jakoa.
Ylpeyteni oli edessä silloin enkä pystynyt olemaan kadonneisiin ystäviini yhteydessä. Ajattelin, ettei tosi ystävät voi uskoa minusta ihan mitä vaan kakkaa, mutta täytyy sanoa, että yllättävän moni ystävä katosi niille teilleen. Ei voi mitään.

 

["kts"]

No jo on hankalaa. Jospa vikaa on ollut niissä tarjottavista. Mitä söitte viimeksi yhdessä? Oliko pakko ottaa kohteliaisuudesta jotakin?

Toiset ihmiset ei vaan halua ymmärtää. Ei se ole ailloin mikään väärinkäsitys. Turha sellaisesta on loukkaantua. Mut katsopa itse tämä loppuun asti ja ajattele sitten:
http://svenska.yle.fi/arkivet/artikkelit/frammande_amnen_i_maten_101817.html#media=104058

 

[ap.]

Niin, vai pitäiskö sun katsoa peiliin ja sen jälkeen pyytää anteeks ainakin siltä jonka kanssa oli erimielisyyttä? Sen jälkeen voisit kutsua porukan kasaan, jos siis asiat sujuisivat hyvin.

Silloin pyytäisin anteeksi asiaa, jonka hän on tehnyt. Kyseessä oli siis tilanne, jossa ystäväni julkaisi suositussa blogissaan erittäin epämiellyttävän kuvan minusta. Kuvan, jonka hän oli luvannut poistaa sen otettuaan kokonaan. Hän kuitenkin päätti julkaista kuvan, josta tietysti loukkaannuin ja pyysin häntä poistamaan kuvan blogistaan heti. Näin hän sitten tekikin, mutta sen jälkeen asiasta ei puhuttu.

Hän on sinkku, minä naimisissa ja kahden lapsen äiti. Yhtäkkiä kaikissa yhteisissä illanvietoissa hän piikitteli minua tyyliin, mahdanko pettää aviomiestäni. Tällaista ei ole MILLOINKAAN tapahtunut, eikä hänen ole sellaista ollut syytä epäilläkään. Yhden tällaisen piikittelyn jälkeen suutuin ja sanoin, että antaa olla viimeinen kerta, kun vihjailee moista. Sen jälkeen loppui kaikki yhteydenpito, koko porukan osalta.

 

[ap.]

[QUOTE="Friida";30408888]Veikkaan, että jos joku menisi kysymään ystäviltäsi, että kuinka tämä tarina oikein meni, niin heillä olisi siitä ihan oma versionsa. Luultavasti asiaan on tullut mukaan väärinkäsityksiä ja homma on lähtenyt paisumaan kun erimielisyyttä ei ole heti sovittu ja käsityksiä oiottu.

Voisiko olla niin, että kaveri jonka kanssa olet riidoissa on tehnyt selväksi, että ei halua tulla kanssasi samoihin illanistujaisiin yms. Muitten on sitten tavallaan pitänyt "valita puolensa". Ja jos yhdessä yleensä kaikki istujaiset sopivat niin onhan siinä paha yhtäkkiä sanoa, että "no mutta tällä kertaa kutsutaan Mirkku mukaan niin jää sinä Pirkko pois".
Ystävä joka sinuun on jonkin verran yhteydessä on päättänyt ottaa riitaanne neutraalin kannan tai ei ainakaan halua kommentoida. Se on oikeastaan aika ärsyttävää koska luultavasti hän on kuitenkin kuunnellut toisen osapuolen version riidasta.

Itsellekin kävi vähän saman kaltaisesti eron myötä aikoinaan. Ihmettelin kun kaikki kaverit katosivat ympäriltäni (kaverit olivat oikeastaan kaikki olleet miehen kanssa yhteisiä). Yritin olla yhteydessä lapsen kummiin joka vain totesi ettei halua ottaa kantaa riitaisaan eroomme. Tiesin, että exäni asui hänen luonaan. Kun koitin selittää mitä oli tapahtunut kummi vain torppasi puheeni heti ja sanoi, että häntä ei kiinnosta riitamme (mutta hän ei selvästi myöskään halunnut tavata minua) ja hänestä on pääasia, että exäni tapaa lastaan ja huolehtii elatusmaksuista jne. Kun sitten sain yhdessä puhelussa väkisin oikaistua, että ei se ex muuten tapaa lastaan eikä maksa elareita, olikin kummi ihan kummissaan. Hänelle mies oli tietenkin väittänyt muuta.
Yhdeltä toiselta kaverilta sain sitten myöhemmin tietää, että mieheni oli sanonut kaikille, että olimme yhdessä päättäneet "jakaa" ystävät. Kaikille oli myös sanonut, että sinä jäit minulle. Minulle ex ei sitten ollut "jaossaan" jättänyt kuitenkaan yhtään ystävää vaan oli sanonut saman version kaikille. Onneksi tämä yksi ystävä uskalsi kuitenkin tulla juttusilleni ja ihmetellä tätä jakoa.
Ylpeyteni oli edessä silloin enkä pystynyt olemaan kadonneisiin ystäviini yhteydessä. Ajattelin, ettei tosi ystävät voi uskoa minusta ihan mitä vaan kakkaa, mutta täytyy sanoa, että yllättävän moni ystävä katosi niille teilleen. Ei voi mitään.[/QUOTE]

Sen verran sain aikoinaan tästä yhdestä ystävästä puristettua, että hän jonka kanssa olin riitaantunut, ei ollut halunnut kertoa asiasta "sen enempää", ettei vaikuttaisi muiden mielipiteisiin minusta kaveriporukassa. En oikein jaksa tuota uskoa.

Tunnen ihan samalla tavoin kuin sinäkin - on jotenkin nöyryytetty olo, eikä tee mieli alkaa soitella läpi kavereita, jotka kyselemättä asian toista laitaa päättivät unohtaa minut kokonaan. Oikeastaan tekisi vain mieli oikaista näille muille tämä asia ja kertoa oma puoli tarinasta, mutta enpä taida nöyrtyä siihenkään.

Ja oikeassa olet myös tuon jäljelle jääneen kaverin suhteen - on jotenkin tosi ärsyttävää, ettei hän ota kantaa tai tule yhtään minun puolelleni tässä asiassa. Saati kuuntele tai kysy miltä minusta tuntuu. Tätä hän ei ole tehnyt missään vaiheessa. Hän on esimerkiksi unohtanut tyystin sen, miten minä aikoinaan tuin häntä, kun hänen oma sisarensa puhui hänestä kakkaa sukulaisten silmät ja suut täyteen liittyen hänen mieheensä. Joskus olisi jopa tehnyt mieli muistuttaa, että niin muuten, olin silloin tukenasi kuukausitolkulla, miksei homma toimi toisinpäin?! Mutta enpä viitsinyt siinäkään kohtaa kantaa vettä kaivoon, kun se ei siellä kuitenkaan olisi pysynyt.

 

[ap.]

Kuulostaa siltä, et siinä joukossa joku on myrkyttäny muut ajattelemaan, että siä muka olisit jotenkin paha tai jotain.

Sinuna etsisin uusia ystäviä, nuo ei kyl ystäviltä kuulosta.

No, kyllä jonkin asteista myrkyttämistä havaittavissa, sillä kun yritin heille lähettää viestejä, niin niihin ei koskaan vastattu. Siis näille riitaan kuulumattomille porukan jäsenille. Heidän kanssaan välit ovat aina olleet mutkattomat, joten en oikein keksi mitä tässä välissä olisi voinut tapahtua muuta kuin heidän mielensä myrkyttämistä minua vastaan. Ikävää.

 

[ap.]

Pitäisikö peiliin katsoa? Taitaa sinussa vika olla, jos neljä kaveria ei halua tekemisissä kanssasi olla.

Ehkä näin. Ehkä minussa on kaikki syy/vika siihen, että tässä tilanteessa ollaan. Mutta onko silti oikein, etteivät vuosien takaiset ystävät noteeraa mitenkään esim. lapsen syntymää? Vaikkapa vain onnittelemalla facebookin kautta?

Mielestäni näin moukkamaiseen käytökseen olisi tarvittu jokin aivan infernaalinen rike minun puoleltani. Silloin se olisi jotenkin selitettävissä.

 

["Friida"]

Mitäs jos laitat ketju viestin koko porukalle?
Kerrot, että sinulle päin vaikuttaa siltä, että sinuun ei enää haluta pitää yhteyttä. Kerro, että ymmärrät jokaisen oikeuden omiin valintoihin ja mielipiteisiin, mutta itseäsi harmittaa koska yhteiset vuodet olivat ihania ja tärkeitä sinulle. Laita, että et täysin ymmärrä mistä nykyinen tilanne johtuu, mutta sen tiedät ettei kukaan ole ollut kiinnostunut kuulemaan sinun versiotasi tilanteesta ja koet sen hieman epäreiluna asiana. Että pahimmillaan tässä voi olla kysymys väärinkäsityksestä tai valheista, jotka ovat nyt hajottaneet hyvän kaveriporukan. Ja jos olet oikeasti tehnyt jotain ikävää sitä itse tajuamatta niin haluaisit sen tietää. Ja lopuksi toivotat kokoporukalle hyviä jatkoja mikäli eivät halua olla enää tekemisissä, mutta kerro että kuitenkin halusit vielä kerran yrittää vanhojen aikojen vuoksi.

Tietty jos tuntuu, että olet jo pallon heittänyt heille, mutta vastausta ei tule niin keskittyisin etsimään uusia ystäviä. Kyllä niitä löytyy

 

[ap.]

[QUOTE="Friida";30409540]Mitäs jos laitat ketju viestin koko porukalle?
Kerrot, että sinulle päin vaikuttaa siltä, että sinuun ei enää haluta pitää yhteyttä. Kerro, että ymmärrät jokaisen oikeuden omiin valintoihin ja mielipiteisiin, mutta itseäsi harmittaa koska yhteiset vuodet olivat ihania ja tärkeitä sinulle. Laita, että et täysin ymmärrä mistä nykyinen tilanne johtuu, mutta sen tiedät ettei kukaan ole ollut kiinnostunut kuulemaan sinun versiotasi tilanteesta ja koet sen hieman epäreiluna asiana. Että pahimmillaan tässä voi olla kysymys väärinkäsityksestä tai valheista, jotka ovat nyt hajottaneet hyvän kaveriporukan. Ja jos olet oikeasti tehnyt jotain ikävää sitä itse tajuamatta niin haluaisit sen tietää. Ja lopuksi toivotat kokoporukalle hyviä jatkoja mikäli eivät halua olla enää tekemisissä, mutta kerro että kuitenkin halusit vielä kerran yrittää vanhojen aikojen vuoksi.

Tietty jos tuntuu, että olet jo pallon heittänyt heille, mutta vastausta ei tule niin keskittyisin etsimään uusia ystäviä. Kyllä niitä löytyy [/QUOTE]

Lähetin pari ryhmäviestiä heille kun tämä kaikki alkoi. Kerroin normaaliin tapaan kuulumisiani ja kyselin heidän elämästään. Ihan kuten ennenkin. Näihin ei vastattu tai vastaus tuli vain tältä yhdeltä. Loput vaikenivat. Sitten viestin tälle riidan toiselle osapuolelle yksin ja hän ilmoitti, että hänen puolelta tämä oli tässä, ei selityksiä. Eli ei halua enää olla missään tekemisissä. En vain osannut aavistaa, että muut menisivät siinä mukana näin totaalisesti.

En usko, että olisi mitään iloa / hyötyä heille enää viestiä yhtään mitään. Mietin jopa nyt, että pitäisikö unohtaa tämä yksi jäljelle jäänytkin, sillä hän on aika selkeästi puolensa valinnut. Toisaalta en halua olla mikään "draamaqueen" ja ykskaks katkaista välejä, sellainen ei ole ollenkaan minun tyylistäni. Silti tuntuu epäreilulta ja nöyryyttävältä olla hänen kanssaan tekemissä, sillä hän ei taida kuitenkaan olla mikään oikea ystävä.

Vaikea tilanne. Varmaan pitäisi vain yrittää päästä asian yli, ohi tai ali ja mennä eteenpäin - etsiä niin uusia ystäviä. Toki niitä on jo löytynytkin

 

["Realisti"]

Minäkään en usko, että mikään viestiminen enää auttaa. Olethan antanut heille jo paljon tilaisuuksia. Minä en pitäisi tuohon yhteenkään enää yhteyttä. Kuten sanoit, hän on puolensa valinnut. Joissakin tilanteissa puolueettomuutta ei voi olla, vaan se on joko sinun puolellasi tai sua vastaan. Minusta tässä on yksi sellainen tilanne.

Ainakin kertomasi mukaan kun et ole tehnyt mitään väärää, ja toisaalta muut ovat tehneet väärin sinua kohtaan. Kuulostaa myös siltä, että olet vähintään osasi tehnyt tilanteen korjaamiseksi. Siksi tämä "puolueeton" ei oikeasti ole puolueeton, kun ei suostu kommentoimaan - hänen kommentoimattomuutensa kun kuulostaa olevan oikeammin sinun tunteidesi ja näkökulmasi ignooraamistasi. Vähän sama kuin joku olisi fyysisesti pahoinpidelty, ja sekä uhrin että tekijän tunteva henkilö julistautuisi puolueettomaksi eikä suostuisi kuulemaan uhrin kertomusta, ja kaveeraisi yhä pahoinpitelijän kanssa.

Välien katkaiseminen ihmiseen, joka ei sinusta välitä, ei ole mitään draamaqueenuilua. Se on normaali ihmisen puolustusreaktio. Ei kuulosta siltä että hänkään hirveästi hinkuisi seuraasi, eli feidaaminen varmasti onnistuu ihan ilman draamaakin. Älä enää itse ota yhteyttä, äläkä juuri vastaile hänen ilmeisen nuiviin ja vähäisiin yhteydenpitoihinsa.

 

[ap.]

[QUOTE="Realisti";30409635]Minäkään en usko, että mikään viestiminen enää auttaa. Olethan antanut heille jo paljon tilaisuuksia. Minä en pitäisi tuohon yhteenkään enää yhteyttä. Kuten sanoit, hän on puolensa valinnut. Joissakin tilanteissa puolueettomuutta ei voi olla, vaan se on joko sinun puolellasi tai sua vastaan. Minusta tässä on yksi sellainen tilanne.

Ainakin kertomasi mukaan kun et ole tehnyt mitään väärää, ja toisaalta muut ovat tehneet väärin sinua kohtaan. Kuulostaa myös siltä, että olet vähintään osasi tehnyt tilanteen korjaamiseksi. Siksi tämä "puolueeton" ei oikeasti ole puolueeton, kun ei suostu kommentoimaan - hänen kommentoimattomuutensa kun kuulostaa olevan oikeammin sinun tunteidesi ja näkökulmasi ignooraamistasi. Vähän sama kuin joku olisi fyysisesti pahoinpidelty, ja sekä uhrin että tekijän tunteva henkilö julistautuisi puolueettomaksi eikä suostuisi kuulemaan uhrin kertomusta, ja kaveeraisi yhä pahoinpitelijän kanssa.

Välien katkaiseminen ihmiseen, joka ei sinusta välitä, ei ole mitään draamaqueenuilua. Se on normaali ihmisen puolustusreaktio. Ei kuulosta siltä että hänkään hirveästi hinkuisi seuraasi, eli feidaaminen varmasti onnistuu ihan ilman draamaakin. Älä enää itse ota yhteyttä, äläkä juuri vastaile hänen ilmeisen nuiviin ja vähäisiin yhteydenpitoihinsa.[/QUOTE]

Kiitos.

Jotenkin tällainen toisen ihmisen (ulkopuolisen!) suoraviivainen kannanotto asiaan auttaa. Itse on liian lähellä näkemään tilannetta hyvin. Minulla on tosiaan ollut pitkän aikaa jo tunne, etten saa tämän jäljelle jääneen ystävän ystävyydestä mitään. Hän on tietyllä tapaa yhtä etäinen nyt kuin nuo muutkin, juuri tuon "puolueettomuutensa" takia.

Olet oikeassa, ehkei siihen tarvitsisi liittyä mitään draamaa, vain jättää yhteydenotot pois ja vastata hänen yhteydenpitoonsa lyhyesti harvakseltaan. Ehkä se olisi lopulta jopa helpotus hänellekin. Onko meillä enää edes yhteistä niin paljoa, että laimeaa kaveruussuhdetta kannattaa pitää yllä, en tiedä.

Hienoa, että viitsit kommentoida, kiitos vielä.