En pysy tässä vauhdissa mukana!!!!!!!!

["Anneli"]

Siis kamala fiilis. Sellanen tunne, et en kertakaikkiaan pysy mukana. Sanoin juuri itseni irti vakavien homeoireiden vuoksi. Kamala vuosi takana. Mut heti kaikki patistaa ettiin uutta paikkaa..no joo, onhan se ihan normaalia, mut ku mulla on sellanen tunne, etten niinku kerkee kaikkeen. Pitää viedä yhtä hoitoon (puolihoito) yhtä laittaa kouluun, laittaa ruokaa.

Pitäis käydä kaupassa, kun lapsilla loppuu vaatteet, mut ei ole energiaa, pitää rakentaa taloa, laihduttaa ja kuntoilla, "kun nyt on aikaa lenkkeillä", ja kun on ylipainoa tullut, koen painetta, kun toinen lapseni on niin huono syömään, ja kummallekaan ei mene marjoja ja salaatteja ja kun pitäis syödä terveellisesti vielä iteki. Pitäis jättää kahvikin pois, kun maha menee niin sekasi, mutku ei pysty, kun on niin koukussa.

Pitäis harrastaa lasten kanssa liikuntaa, kuten entinen työkaverini, et aina pihalla lasten kanssa ja halveksi niitä vanhempia, jotka ei muka jouda olla lasten kanssa työpäivän jälkeen. Ja kun hoidostaki sanottiin, että mun pitäs harjotuttaa pojan kanssa, kun se ei jaksa keskittyä liikuntaan, kun haluais vain ajaa autoilla.(pyöräilee kyllä kotona paljon)

Pitäis ja pitäis..mä en jaksa mitään...olen niin huono äiti, kun vain olla ja voi. Miten muut vanhemmat kerkee tehdä kaikkea. Johtuuko tämä mun fibromyalgiastani, vai mistä tämä johtuu. Laiska? Otan kaikesta mahdollisesta painetta. Aamulla pitäis jaksaa herätä aikasin, et kerkeis valmistaa kunnon aamupalanki, mut mun vaan tekee mieli nukkua pitkään.

Olin monessa ennen mukana. Työn ohella olin vielä vapaaehtoisesti yhdistystoiminnassa mukana, mut nyt haluan vain olla erillään kaikesta.

 

[..]

olet masentunut. aivan ilmiselvästi.

 

["rane"]

Luin että "vakavien homo-oireiden" ja meinasin kannustaa olemaan oma itsesi.

Vaan otahan rennosti. Kukaan ei ole täydellinen vaikka se joillakin facebookissa siltä näyttääkin.

 

["vieras"]

olet masentunut. aivan ilmiselvästi.

Höpö höpö. Ei vaikuta masennuksen oireilta vaan ihan tavallisilta paineilta mitä jokaisella vanhemmalla varmasti ajoittain on.

 

[..]

voi liittyä tuohon fibroonkin. tsemppiä sulle!

 

["Mito"]

Ei sinun tarvitsekaan riittää kaikkeen. Valtavastihan tuossa on tekemistä kun on pienä lapsia, rakentamista ja kaikkea. Sinun kannattaisi yrittää muuttaa asennettasi. Miksi sinun pitäsi olla superäiti? Ei kukaan muukaan ole. Hellää vähän tahtia. Anna myös itsellesi aikaa, rentoudu ja lepää välillä. Koeta olla piittaamatta muiden luomista paineista. Älä yritä revetä kaikkeen. Olet varmasti paras äiti lapsillesi - enempää ei tarvita.

 

[Waahtera]

Mieti, että mitä noista oikeasti pitää saada aikaiseksi... Jos nyt on kaikkea tekemista, ni jätä vaikka se laihdutus myöhemmäksi... ja mieti myös, miten voit helpottaa sitä aioiden tekemispuolta..

Esim. mikä on kunnon aamupala? Jos teet "vain" mikrossa puuroa pikakaurahiutaleista ja vaikka pakkasesta nakkaat jotain jäisiä mustikoita sinne sekaan (kiehuva puuro jäähtyy nopeammin ja samalla marjat sulaa).. Ei mene kauaa ja on hyvä, helppo aamupala.

Ja jos teet vaikka paperille listan asiosta, joita pitää tehdä, ja hahmottelet jotain järjestystä sille, mitä teet ensin ja mitä seuraavaksi... Saattaa helpottaa, jos on asiat jossain järjestyksessä (ainakin itestä tuntuu, että jos asioita vain pyörittelee mielessään, tulee tunne, että on kamalasti kaikkea mahdollista, mutta jos lätkii paperille, ni huomaa, että hitto, eihän tilanne olekaan niin paha kuin kuvittelin..)