En taida jaksaa enää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Jaa

Vieras
Sairastuin viime vuoden alussa masennukseen. Lopetin masennuslääkkeiden syönnin tämän vuoden Helmikuussa, koska koin olevani jo kunnossa.
Kuitenkin nyt pari viikkoa on mennyt taas todella huonosti. Makaan vaan sängyssä ja itken.
Elämäni on todella stressaavaa tällähetkellä. Opiskelut, lapsista murhetta ja mietin avioeroa. Ainoa asia mikä pitää mut täällä, on velat. Niitä on niin paljon, etten selviäisi niiden maksamisesta yksin.

Mies käyttää niin paljon alkoholia, etten jaksa katsoa sitä. Muutenkin olen todella loppu töhön avioliittoon. Olen puhunut mieheni kanssa asiasta, hän jaksaa muutaman päivän olla ottamatta, ja palaa taas samaan kaavaan.

Mulla ei vaan ole voimaa lähteä.
Käyn terapiassa, mutta en pysty puhumaan siellä rehellisesti. En kerro oikeita mietteitäni. Pelkään että terapeutti ilmoittaa lastensuojeluun, ja multa lähtee lapset.

Lääkkeitä en halua alkaa syömään, koska sain kuulla olevani narkkari, kun niitä söin. Mieheni sanoi...

Mitähän mä teen...
 
No ei tietenkään sulta viiä lapsia jos haluat apua. :hug: Itselläni oli esikon odotusaikana ja sen jälkeenkin paniikkihäiriö ja masennus, hain apua mielenterveystoimistosta ja kukaan ei vieny lapsia vaan nimenomaan minua tuettiin ja pääsin taas jaloilleni.Niin ja sillon olin yh ja siltikään kukaan ei aatellu että lapsi pitää huostaan ottaa.Mene ihmeessä terapeutille ja kerro sille kaikki rehellisesti, sekin että pelkäät.Kerro myös että olet lopettanut masennuslääkkeet itse.Sitten ota ero siitä miehestäsi, eihän lasten ole hyvä kasvaa alkoholistin seurassa?! :/ Sun pitää ajatella nyt vaan itseäsi ja lapsia!
Narkkari...??? :o Mikähän se herra sit itse mahtaa olla sen kuningas-alkoholin kanssa? :headwall: |O
 
Sulla on varmaankin suuri vaje serotoniinin tuonannossa ja elääksesi normaalia elämää, sun täytyy saada normaali määrä ko. ainetta. Ja nyt se näyttäisi toteutuvan vain lääkkeellisesti. Sinusta löytyy tasan yhtä paljon narkkaria kuin diabeetikosta, joka piikittää itseään kun hänenkään elimistönsä ei tuota ihmisille välttämättömiä aineita tai esim. minun lapsestani, joka joutuu syömään lääkettä reumaan vuoden jokaisena päivänä, jokaisena vuotena. Joten tuon höpötyksen unohdat kokonaan. Kipaseppas heti huomenna lääkäriin ja aloita ne lääkkeet uudelleen ja elä normaalia elämää niiden kanssa vaikka seuraavat kymmenen vuotta jos tarvis, tai lopun elämäsi kuten diabeetikko tekee =) Ei päivittäiset masennuslääkkeet ole sen kummempia, oikeasti.

Jos miehelläsi on voimakas alkoholiriippuvuus, et sinä pysty häntä parantamaan ja saamaan lopettaa juomista. Sinä vain kärsit siitä lastesi kanssa jatkuvasti, jos jäätte seuraamaan ja odottamaan tilanteen parantumista (mikä erittäin harvoin tapahtuu).
 

Yhteistyössä