En todellakaan ymmärrä miksi alkoholistin lapsi valitsee itselleen alkoholistin puolisoksi

[ov]

Hänen jos kenen täytyy tietää jo etukäteen mitä siitä tulee ja miten sitä ei rakastamalla saa katoamaan.

Itse olen onneksi raittiin puolison kanssa ja itse terve ja raitis mutta veljeni ei näytä olevan ja hänen vaimonsa on alkoholistin lapsi yhtä lailla.

Sääliksi käy. Tai ehkä alkavat juoda aikanaan kilpaa jolloin säälittää vielä enemmän.

Toivottavasti minulla ei ole minkäänlaista alkoholismigeeniä ettei se vaan pääse periytymään lapsilleni.

 

[Empuuu]

No oisko se sitä läheisriippuvuutta.

 

[hmm]

kai se jotenkin on tuttua ja "turvallista", sairaalla tavalla... ei osaa toimia muuten, kuin millä lailla on kasvanut.

 

[chatte]

No yleensä tytär ottaa isänsä kaltaisen miehen ja siihen parisuhde elämään otetaan mallia kotoota.
Alkoholisteilla voi olla pienet piirit.
Lapsilla huono itsetunto, ei arvosta itseään ja ottaa miehen joka ei myöskään arvosta.

Mä oon alkoholisti perheestä. Aina päätin että enään en hulttiota ota,mutta niin vaan ojasta alikkoon mentiin.
Paljon oon tehnyt töitä sen eteen että osaan elää normaalin miehen kanssa, jota mun ei tarvi hoitaa ja holhota. Välillä menee hermot kun se tossa notkuu eikä lähe juomaan muutamaksi viikoksi niin kuin isä teki
Kyllä sillä lapsuudella on suuri merkitys meidän aikuisten elämään. Muutenhan sillä ei olisi mitään väliä vaikka hakkaisi lapsiaan joka päivä jos siitä ei olisi mitään negatiivistä vaikutusta

toivottavasti tää nyt asvas yhtään tätä asiaa.

 

[vieras]

tuo on kuulemma yleistä, äitikin mua varoitti siitä ja kappas ku nappas, niin se lähti alkoholistin matkaan, onneksi tajusin irroittaa otteen suhteesta tarpeeksi ajoissa.

Näitä on, en ylensäkään tajua ihmisiä jotka hyvää hyvyyttään ottavat ja paapovat alkoholistelja.. en edes itseäni, vaikka suhde oli lyhyt, mutta mä tiesin taustat.

 

[armaselain]

Jonkun teorian mukaan ihminen hakee kumppanikseen sellasta ihmistä, jossa on nimenomaan sen vanhempien huonot puolet. Yrittää jotenkin eheytyä sen kautta.
En nyt millään muista, mikä tän teorian nimi oli, Oprahissa siitä joskus puhuttiin.

 

[vieras]

se on sillä tavalla, et alkoholistin lapsi - läheisríippuvainen kuulee kyllä hälytyskellon soivan kun tapaa alkoholistin, mutta erehtyy niitä rakastumisen huumassa luulemaan hääkelloiksi ja niin sitä mennään =) Tää on muuten yhdestä kirjasta joka kertoo alkoholismista.

 

[alina]

Ap on onnekas jos ei tunne käsitettä läheisriippuvuus. Sairaus siinä missä alkoholismikin; pitää ottaa itseään niskasta kiinni, myöntää sairautensa ja opetella elämään sen kanssa. Eli kunnes tunne elämä on eheämpi, niin ei saa luottaa tunteisiinsa. Se mies joka tuntuu aivan ihanalta ja fiksulta ja kivalta on todennäköisesti alkkis.

 

[chatte]

se on sillä tavalla, et alkoholistin lapsi - läheisríippuvainen kuulee kyllä hälytyskellon soivan kun tapaa alkoholistin, mutta erehtyy niitä rakastumisen huumassa luulemaan hääkelloiksi ja niin sitä mennään =) Tää on muuten yhdestä kirjasta joka kertoo alkoholismista.

tommy helstenin. hyviä kirjoja kyllä!

 

[vieras]

Niinpä. Vaikeeta tässä on se, että ne ihastuskellot soi päässä vaan just niiden väärien tyyppien kanssa. Terveet ja hyvät miehet, joiden kanssa ei pääse peilaamaan niitä lapsuuden ongelmia, ei tunnu yhtään miltään. Ja miten alat rakentaa suhdetta ihmisen kanssa yksistään siltä pohjalta, että tiedät kyllä, että hän olis sulle hyvä puoliso, muttet tunne häntä kohtaan silti mitään?

Eikä nää ongelmat mene sillä ohi, että jäisi yksin odottamaan järkiintymistä.

 

[iu]

Mullakin ekat poikaystävät hyvin alkoholimyönteisiä. (Alkoholisti-isän tytär siis minäkin.) Mutta sitten tuo lopullinen valinta oli kuitenkin lähes abslolutisti. Hyvä niin.

 

[vieras]

Mun vanhemmat ei ole edes alkoholisteja, mutta jotain kipeää meidän perheessä oli kuitenkin.

Ja mulla ei todellakaan ole minkäänlaista hoivausviettiä miehiin, olen kiertävinäni kaikki luuserit kaukaa. Jotenkin silti aina löydän itseni a) rakkaussuhteesta tavalla tai toisella henkisesti vammaisen miehen kanssa, tai b) suhteesta "normaalin" miehen kanssa, joka ei toiveistani huolimatta vaan ala tuntua satunnaista kadullavastaantulijaa kummemmalta vaikka miten yrittäisin. Eihän näissä kummassakaan mitään mieltä ole, mutta ei ole vielä välimuotoakaan kohdalle sattunut.

 

[maistelija]

Niin. isänikin joi mut ei ollut paha eikä töistä pois ,eikä velkanen. naapureitten mielestä kaljottelija kai. MUTTA minä en voinut edes seurustella ,semmosien tyyppien kans jos otti 2-3 paukkua enempi. en itsekkään sen enenpää ota ja vain juhlis, harvoin kotona ,vaikka viinaa on aina kaapissa. ei ex- eikä nykynenkää ota sen enenpää. Ja aina ällöttää juopot . niin vaikka en isää koskaan ajattele juoppona. hän oli hyvä ja kiva .äiti ei ottanut kuin julis 1 pauk. eikä lapsenikaan juo yli25v.ja yks ei edes halua maistaa alkoh. pitoisia.

 

[Olen työnarkomaanin lapsi]

Ei se aina mene niin että alkoholistiperheen lapsi ottaa alkoholistin puolisokseen. Puoliso voi olla ääriuskovainen tai työnarkomaani tai addikti johonkin muuhun asiaan. Riittää siis riippuvuus kuin riippuvuus!

 

[akka]

Se on se kotoa opittu malli,ei tiedetä paremmasta,näin uskon.

 

[vieras]

Mistäpä sitä alkoholistin lapsi edes osaa paremmasta parisuhteesta tietää kun on eläny alkoholistin varjossa. Kun tapaa sen alkin niin se tuntuu tutulta ja omalta :/

 

[alina]

Ei se aina mene niin että alkoholistiperheen lapsi ottaa alkoholistin puolisokseen. Puoliso voi olla ääriuskovainen tai työnarkomaani tai addikti johonkin muuhun asiaan. Riittää siis riippuvuus kuin riippuvuus!

Tämä on aivan totta. Toiseenkin suuntaan. Minä olen narsistin lapsi ja löydän narsistimiehiä. Alkkikset ovat mitä parhaimpia narsisteja ja Suomi on täynnä niitä.

 

[Pähkinäorava]

Ei tuo otsikko ainakaan minuun päde! Äitini oletti että olisin ehkä miesten kanssa yhtä hulttio kuin hän: mm. hänen vahinkoraskauden suhteen. Hän kohteli minua todella epäoikeudenmukaisesti kun kuukautiseni alkoi, ehkä olettaen että olisin saanut *uoran geenit. Tiedän tasan miten lapsia ei pidä kohdella, ja henkinen pahoinpitely pilaa koko elämän-kutistaa lapsen ihmisyyden ja itsetunnon. Ja minulla ei ole alkoholisti miestä, kuitenkaan-vaikka oli melkosta haipakkaa kotosalla kun olin pieni..