Hae Anna.fi-sivustolta

En toivo mummoutta

Viestiketju osiossa 'Isovanhemmat' , käynnistäjänä Helen, 01.01.2011.

  1. Helen Vierailija

    Olen hyvin onnellinen siitä, että lapseni eivät ole päättäneet hankkia lapsia. Suvuissa on monia sairauksiakin, jotka voisivat periytyä, mutta se ei liene se syy, vaan lapseni ovat matkustelevia ja seikkailunhaluisia taiteilijasieluja, he eivät halua sitoutua lapsien hoitoon. Asiat on puhuttu eikä mitään salaisuutta ole.

    Joulut ja juhlat ovat viehättäviä ja mukavia, voidaan nautiskella, voidaan syödä rauhassa ja hyvin, voidaan harrastaa ja iloita, eikä kenekään tarvitse kuunnella rääkymistä, ei siivota lasten sotkuja. Lapsethan aiheuttavat suunnattomasti vaivaa, en sano, ettei heistä ole iloakin, mutta olen hyvin tyytyväinen tilanteeseen. Rankinta monissa lapsiperheissä on kun kaikki pyörii lasten ehdoilla lasten ympärillä. Aikuiset eivät kykene vuosikausiin edes puhumaan keskenään vaan kaikki on yhtä ja samaa lasten lätinää tyyliin: " Meidän Richard, meidän Marja-Tuuli ". Valtava ohjelmointi koko ajan päällä ja äiti on kuin rallikuski, lasta viedään ja tuodaan...

    Olen nähnyt väsyneitä isovanhempia, jotka suorittavat rankkaa tehtäväänsä. En tosiaan toivo, että joudun tuohon rooliin, ja jos vastoin toiveitani minusta ja miehestäni tulee isovanhempia, aion pysyä tuosta menosta aika kaukana. Loistomummulaa meille tuskin perustetaan.
     
  2. Bigmama Vierailija

    Ymmärrän hyvin mielipiteesi. Itse olen kaksinkertainen isoäiti ja tuoreessa muistissa hyvin jouluateriat kaaoiksineen ja sotkuineen. Joskus kaipaan niitä vanhoja aikoja, kun sai rauhassa syödä ja esim. pelata Trivialia tms. aikuisten kanssa. Mutta, nautin suunnattomasti nelivuotiaasta lapsenlapsestani (toinen vasta kuukauden), joka tuo minulle ihan oikeasti onnea tähän elämään. Uskallan jopa sanoa, että nautin lapsenlapsestani enemmän, kun omista lapsistani. Nyt on tämä viisaus käsitellä lasta ja pitempi pinna. Ja voi sitä aamuhetkeä, kun lapsi herää yökylästä ja silmät nauravat ja kädet kietoutuvat kaulan ympäri!
     
  3. tätty Vierailija

    Niinpä, näkökulma tuokin. Ise olen kahdeksan lapsen mummo,
    tosin ovat isoja paitsi nuorin on reilun kahdenvuoden.
    Itse taas nautin esm. jouluna siitä hälinästä, minkä lapset saa aikaan,
    onhan se lastenkin juhla, riemua vailla vertaa.

    Jäähän meille muita päiviä kun vain ollaan möllötellään, ei
    ole lap.lapset enään edes yö kylässä, pieninkin asuu sen verran kauempana, joten
    näemme ehkä kerran kuukaudessa. Isoimilla on omat habituksensa.

    Nytkin olemme miehen kanssa kaksin ollut koko uudenvuoden, mutta
    väliiin vaan kaipaan lapsia, ne antaa kuitenkin niin paljon, rakastan
    heitä kaikkia. En ole ihan ikäloppu (58v.) joten jaksan ihan
    pienimmänkin känkkäränkät, vaikka hän on yleensä tosi kiltti lapsi.
     
  4. ikikukka Vierailija

    Noinhan se on, lasten kanssa syöminen on yhtä sotkua ja hälinää. Ruokahetkistä lastenlastemme kanssa en nauti tippaakaan, muuten heidän kanssaan on kiva olla, leikkiä ja puuhailla kaikenlaista.

    En myöskään tykkää yökyläilyistä, mutta otan heidät joskus, kun he kinuavat. Siis lapset tahtovat tulla meille yöksi, eivät vanhemmat sitä pyydä.
     
  5. Anni62 Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    2 912
    Saadut tykkäykset:
    1
    Minäkin nautin kuudesta lastenlapsista. Onhan meillä ollut hälinää kun kaikki neljä muksua asuivat kotona. Muttei koskaan mitään kaaosta vaan nuttii lasten riemuista.
    Lastenlapset ovat harvoin yökylässä ja tytär kyllä kysyy ajoissa, et sopiiko se ja se aika tulla muksujen yökylään, jopa kuukauttakin aikaisemmin. Vanhin tytär asuu tukholmassa, että nähdään muutaman kerran vuodessa.
    Lastenlapsista on mulle ainakin ollut paljon iloa.
    Iältään ovat kohta 7-v ja 2-v, maalikuussa 3-v ja 6:kk, 2-v ja 1:kk.
     
  6. ei sotkua Vierailija

    näitä veloja riittää tällekin palstalle näköjään. Mielipiteet ovat samaa lällättelyä täällä niinkuin velapalstoillakin. Apn teksti on kuin teini-ikäisen kynästä.

    Kyllä meillä muksut ovat osanneet 2-3 ikävuoden jälkeen syödä ihan siististi. Sen nuoremmilta ei sitä oikein voi odottaakaan. Pikkunipo itsensä täydelliseksi kokeva aikuinen tietysti voi vaatia vaikka mitä.

    En muista koska olisi esim. maitolasi kaatunut tai ruokaa pudonnut pöytäliinalle arkenakaan.
    Ja voitte uskoa, että meillä syödään ison porukan kesken, myös ystäviä ja heidän perheitään on mukana usein, kymmeniä kertoja vuodessa. Juhlijoiden ikähaitari on 1-92 vuotta.

    Meillä istuu ruokapöydässä vähintään 12-15 henkilöä jouluna ja muinakin juhlapyhinä kuten pääsiäisenä ja vappuna. Kesämökilläkin saattaa olla jopa 4 sukupolvea (22 ihmistä) samaan aikaan, täysin sovussa. Meillä on yli 600m2 tilaa (vanha kansakoulu) ja muutama nukkuma-aitta vielä lisäksi joten sitä omaa rauhaa löytyy myös sitä haluavalle ja tarvitsevalle.
    Kaikki auttavat kaikkia yhtälailla sitä pientä 1v ja niitä vanhempia jo huonosti liikkuviakin. Jopa pyörätuolilainenkin pääsee mukaan. Iloa, naurua ja keskustelua piisaa. Grillataan, saunotaan, luetaan, pelataan lautapelejä, korttia, tai ollaan vaan ja köllötellään ja jutellaan.

    Puhutaan miljoonista asioista maan ja taivaan väliltä. Muksujenkin kanssa.
    Viimeksi Jouluna tähtitaivasta katsellessamme oli yhden ystäväni lapsenlapsen, 5 vuotiaan kanssa mielenkiintoinen keskustelu avaruuden eri planeetoista, tähdistä jne..
    Montako planeettaa sinä ap tiedät ja tunnet?
    Tämä pikkukaveri tiesi ainakin monta enemmän kuin minä. Ja sellaisia asioita joista minulla ei ollut aavistustakaan. Kerropa minulle esim. mitä on tähtisumu, androidit jne.. Osaa jopa sanoa tuonkin sanan. Itse en ole ollenkaan varma kirjoitinko sen edes oikein.

    Oma lapsenlapseni, myös 5 vuotias, on haka urheilussa. On hyvä joukkuepelaaja itse ja erittäin hyvämuistinen. Tuntee yli 50 jalkapalloilijaa ja jääkiekkoilijaa nimeltä pelkästään kaverin kuvan nähtyään. Tietää heidän joukkueensa, jopa miten mitkin matsit päättyivät.
    Hänelle vaan jää päähän sellaiset asiat mitä telkkarista tai radiosta leikin lomassa taustalta sattuu korviin kuulumaan ja silmiin näkymään. On tosin käynyt isänsä kanssa jo pelejäkin katsomassa.
    Kerropa mulle esim. viime mm-kisoissa olleen Etelä-Korean jalkapallojoukkueen valmentajan nimi. tai vaikkapa edes ne joukkueet jotka siellä pelasivat.
    Tai kerro mulle vaikkapa Hyvinkään Tahkon miesten pesijoukkueen kokoonpano viime vuonna.
    Mun lapsenlapseni senkin kyllä tietää ja muistaa. Osaa pesiksen säännötkin. Onhan hän pelannut pesistä mökillä jo 3 vuotta sukulaisten kesken.

    Montako kukkaa, kasvia ja syötävää sientä sinä tunnet?
    Ystävättäreni 10 vuotias tuntee niitä tuhottomat määrät. Joka ikisen mikä minunkin pihallani kasvaa. Hyvä kun joku tietää. Voin aina soittaa hänelle ja kysyä, mikä se oli se puska joka me viime kesänä istutettiin siihen ja siihen kohtaan sun kanssa yhdessä. Tai ottaa hänet sienimetsään mukaan. Kertaakaan emme ole myrkkysieniä keränneet, olemme näet kahdesta sienikirjasta ne vielä tarkistaneet.
    Sienivalikoimani on kasvanut yli 15 sienellä hänen kanssaan sienestäessäni.

    Käytkö kalassa? Osaatko loimuttaa kalan nuotiolla?
    Tyttären 7 vuotias poika osaa ihan itse tehdä siihen tarvittavat jutut, sen nuotionkin. Ja tietää koska kala on kypsä. Isänsä on opettanut. Ovat retkeilleet vauvasta saakka.

    Itse olen käynyt eläkeläisten interraililla viime kesänä.
    Nyt on vanhin lapsenlapsista lähdössä tulevana kesänä kiertämään Pohjoismaita ja Eurooppaa joten hänen kanssaan puhutaan tähän liittyvistä asioista erittäin paljon.

    Ei siis ole koskaan tarvinnut jutella pelkästään lasten asioista tai tekemisistä. Kaukana siitä.

    On vaan oman mielen köyhyyttä, jos puheenaiheita ei lasten kanssa ole.

    Mitä kuljettelemiseen tulee, ei alle kouluikäinen lapsi vaadi itselleen harrastuksia. Kyllä ne vanhemmat ne harrastukset niille muksuilleen haalivat. Jos vanhemmat ovat niin tyhmiä, niin antaa kuljetella vaan.
    Ei kai se sun rahoista tai sun elämästä ole pois ap?
     
  7. ehdotus Vierailija



    Väität, että teidän huushollissa ei alle 20 vieraan jälkeen ole sotkua ollenkaan? Teillä ei siis tehdä joulusiivousta, edes norm. arkisiivousta, koska se on ihan turhaa? Lattiat kiiltävät aina automaattisesti? Hiekka ei kulkeudu sisään?

    Peseytyvätkö nämä jumbosukuaterian astiat itsekseen, eli onko teillä vähintään 3 astianpesukonetta, väh. 3 niitä parin tonnin pikkuautomaatti-imuria? Te ette ole ostaneet yhtään moppia, eikä tiskiharjaakaan?

    Vanhainkodissa ainakin ne 92 vuotiaat ja vähän nuoremmat pillaavat aika paljon, joten on turha sanoa, ettei sotkua tule.

    2-3 vuotiaat lapset eivät teillä enää sottaa, miksi sitten ne ruokalaput on keksitty? Teillä niitä ei ole käytetty?

    Teillä on isot pidot, mutta on sinua koskaan kutsuttu minnekään?
     
  8. Vanha elli Vierailija

    En ollut koskaan ajatellut syvällisemmin mummoutta, kun sitä ei tuntunut kuuluvan. Kun sitten vanhalla iällä tulla tupsahti yksi lapsenlapsi, niin iloinen asiahan se oli. Enempää ei taida tullakaan, mutta hyvä näinkin.

    Kaveri on nyt kohta 3-vuotias. On ollut aina oikea pikku ahmatti, joten hän on sotkematta pistellyt hyvällä halulla kaiken, mitä on tarjottu ja hymyillyt, että "hyvää". Ruokalappu tietenkin on aina ollut käytössä, mutta äitinsä ei alun alkaenkaan ole antanut pienen leikkiä ruoan kanssa ja se oppi on mennyt perille.

    Niinpä ruokahetket ovat aina mukavia. Onneksi asuvat lähellä, että voivat aika usein pistäytyä mummolassa. Kun vierailut ovat lyhyehköjä, en minäkään ehdi uupua liikaa lapsen kanssa leikkiessäni.
     
  9. Amur Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    2 776
    Saadut tykkäykset:
    2
    En minä tätä mummoutta mitenkään toivonut. Suosittelin lapsiani odottelemaan vielä... mutta koskapa nuoret on vanhaa viisasta kuunnelleet!

    Minulla ei koskaan ollut mummoa ja kaipasin mummohenkilöä elämääni ihan pienenä tyttönä. Yritin omia toisten mummoja omikseni.

    Nyt minulla on kaksi lastenlasta ja vaikka he osaavat olla hankalia, näen itseni tarpeellisena heille. Minusta on mukavaa keinuttaa niitä sylissä ja laulaa kaikkia unohtuneita lastenlauluja. Tarjota turvasyliä, käydä lastenteatterissa, suunnitella leikkimökkiä ja rakentaa pahvilaatikosta moottorikelkkaa. Osallistua aikuisten lasteni elämään.

    Kyllä he jouluisin häiritsevät kirjanlukemisrauhaa ja televisionääressälöhöilyrauhaa ja rauhaa ylipäänsä. Mutta toisaalta on mukavaa löytää itsestään taas uusi minä, elämästään toisenlaisia ulottuvuuksia.

    Jos en olisi mummo, tuskin sitä sen kummemmin pohtisin. Nyt olen ja näillä mennään!
     
  10. ei sotkua Vierailija

    vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin.

    Minusta ruuan teossa ja ruokailussa tarvittavat astiat eivät ole sotkua. Kun astiaa ei enää tarvita, se tiskataan saman tien pois tai pistetään astianpesukoneeseen.
    Meillä ei loju likaisia astiaröykkiöitä missään, koskaan, ei ruuantekoaikaan, ei syödessä eikä sen jälkeen. Eikä näköjään loju lastenikaan kodissa. Samalla tapaa pesevät saman tien pois.
    Vesi tulee omasta kaivosta ja sitä on riittävästi. Se menee puhdistettuna takaisin luontoon.

    Joku perhe tuo tullessaan kinkun, toinen laatikot, kolmas joulutortut sun muut leivonnaiset, neljäs kalaa., mitä kuka keksiikään itse ehdottaa. Ruoka-aineiden päällä olevat pakkaukset laitetaan roskiin heti kun raaka-aine poisotetaan. Kun roskapussi täyttyy, huikkaamme vaan "hei kuka veisi roskiksen" ja saman tien yleensä joku vävypojista on niitä viemässä.

    Olisi hassua jos lapset eivät saisi "sotkea" lautasia edes syödessään. Jos lattialle tipahtaa jotain, se pyyhitään saman tien pois talouspaperilla. Ei sitä jätetä sinne päiväkausiksi pinttymään. Pyyhkimisen tekee kuka milloinkin. Ei siitä mitään numeroa tehdä.
    Kyllä aikuisetkin sotkevat. Esim. minä itse kaadoin vesilasini pöytäliinalle tänä aamuna aamupalaa syödessäni.

    Keittö ja ruokailutila on noin 15 minuutissa siivottu tunteja kestäneen päivällisen jälkeen. Pari ihmistä siivoaa pöytää, yksi tiskaa, toinen huuhtelee, kolmas kuivaa, neljäs eli minä laittelen astiat takaisin kaappeihin ja jäljelle jääneet ruokatavarat jääkaappirasioihin ja kylmään, viides keittää kahvia, kuudes kattaa kahvipöytää, joku leikkii muksujen kanssa, jotkut keskustelevat keskenään. Eikä kenenkään tarvitse marttyyrinä yksin olla.

    Jokainen vieras auttaa kykyjensä mukaan. Ei meillä pidetä mitään virallisia illallisia ventovieraiden kesken. Kaikki ovat erittäin tuttuja ihmisiä, sukulaisia, läheisiä ystäviä ja heidän perheitään. Samalla jutellaan keskenämme, pidetään hauskaa.
    Näin me tehdään kesäisinkin kesämökillämme. Ei meistä kukaan ole orja joka päivät pitkät ahertaa ja uurastaa toisten hyvinvoinnin eteen.

    Meillä jokainen, ne pienet lapsetkin, pesevät käsiään kymmeniä kertoja ruuan laiton aikana, siis normaalien pesemisten lisäksi, joten meillä ei ole mitään tahmatassujälkiä tapeteissa, ikkunaverhoissa, ovissa tms. Ei ole koskaan ollut.

    Lapsenlapset ja ystävien lapsetkin keräävät lelut lelulaatikoihin yhdessä aikuisten kanssa ennen pois lähtöään, sehän on osa leikkiä.

    Joululahjoja saamassa ja jakamassa oli 23 ihmistä. Aina kun lahja kuorittiin papereistaan paperit laitettiin suoraan jätesäkkiin. Samaten ne muovipakkaukset leujen ympäriltä. Kun lahjat oli jaettu eteisessä odotti kolme säkkiä jätesäiliöön viemistä. Vävypoika ne sinne vei tupakalle mennessään alle vartissa lahjojen jakamisesta. Ei ollut yhtään roskaa lattialla.

    Kotimme on aina yhtä putsplank vieraiden lähdettyä kuin oli ennen heidän tuloaankin.

    Ei meillä suursiivouksia tarvitse tehdä.
    Torstaina otamme matot pois, tamppaamme, tuuletamme ne ulkona ja pesemme lattiat. Pölyt pyyhin parin päivän välein. Torstai-siivouksessa aikaa kuluu noin 3h, siis kahdelta ihmiseltä. Pinta-ala 180m2. Mies imuroi viikolla kerran, jos hänestä siltä tuntuu että tarvitsee.
    Verhot vaihdan 4 kertaa vuodessa, petivaatteet viikottain. Kaappeja siivoan jatkuvasti, joka viikko joitakin. Saunan lauteet pesen kerran kuussa, kylppärin kaakelit samoin. Vessa pestään päivittäin, yleensä mies tekee sen. Kaappien päälliset pyyhin samalla kun siivoan sen kaapinkin.

    Hiekkaa ei ole lattioilla, meillä on laatoitettu piha. Mökillä piha on kalliota ja puuterassina koko ympäristö. Metsästä vaatteisiin tarttuvat havunneulaset, sammalet sun muut saa imurilla pois äkkiä.

    Ei meillä osteta siivousvälineitä eikä tiskiharjoja sen mukaan kuka meillä käy tai ei käy. Kyllä ne kuuluvat kodin tavalliseen varustukseen.

    Mitä taas vanhuksiin tulee, niin en minä ainakaan omia isovanhempiani kotini ulkopuolelle sulje sen takia, että heillä voi kahvikupista läikähtää tai ruokaa tippua pöytäliinalle.
    Minulla on pesukone joka pesee ne pöytäliinatkin puhtaiksi.

    Ruokalappuja on meillä käytetty lapsilla silloin kun he opettelivat itse s. Nehän ovat sitä varten etteivät lapsen vaatteet tahraannu.
    Juhlapäivällisillä meillä laitetaan lapselle lautasliina "ruokalapuksi". Onhan aikuisillakin lautasliinat monesti sylissä. Eikös ne ole ihan samaa tarkoitusta varten?

    Ja kyllä koen olevani myös arvostettu perheeni ja ystäväpiirini jäsen.
    Saan lahjoja, liiankin kanssa.
     
  11. Pluto Vierailija

    Minusta elämänne kyllä kuulostaa jatkuvalta suursiivoukselta!

    Ja kolme jätesäkillistä roskaa joulukrääsästä! Hirveää, en voi muuta sanoa.
     
  12. Tänään, 08:26
    ei sotkua

    Vieraiden ei kuulu tiskata, eikä siivota pöytää sillä periaatteella, että 15 min päästä on siistiä.

    Eli totta vie teillä olisi sitä sotkua, jos kukaan vieraista ei siivoaisi.

    Autan tietty anoppia ja omaa äitiäni, kun olemme heillä syömässä, mutta tavoitteena ei ole kilpasiivonta, kukin vie omat astiansa altaaseen. He itse myös tiskaavat kaikkien astiat omassa keittiössään, ja heillä on ihan norm. kokoinen keittiö, ei mikään maksiversio, ei sinne edes mahtuisi 1 useampaa tiskaajaa. Kun on vain se 2 altaan tiskiallas. Kuinka monta teillä on?

    Jos pöydässä istuu jouluna 23 vierasta, ja kaikkien oletetaan osallistuvan tietty siivoukseen, ja lahjapaprut kerätään heti lattialta pois, niin itse en viihtyisi tuollaisessa kylässa. Koiria teillä ei varmaan ole..

    Onneksi niitä isoja sukujuhlia ei ole ollut 10 vuoteen, kun nähdään sukua muutenkin
    pienemmissä poydissä.
     
  13. Mummeli Vierailija

    Samaa mieltä "ei sotkua" kanssa. Kun koti on perussiisti, ei illanvieton jälkeen ole mitenkään työlästä laittaa kotia kuntoon. Etenkin kun meilläkin kaikki tekevät kaikkea ja lapsenlapset ovat hyvinkasvatettuja, normaaleja lapsia.

    Muutenkaan en ymmärrä tuota helpottunutta siunailua lapsenlapsettomuudesta. Päävastuuhan on vanhemmilla, ei ne piltit mummolaan asumaan tule ja omaa aikaa jää aivan varmasti mummollekin.

    Samaa mieltä myös hänen kanssaan, joka sanoi, että lapsenlapset ovat jopa rakkaampia kuin omat lapset.
     
  14. Mummeli Vierailija


    Vastaan, vaikka ei ole minulle osoitettu. Mites ne koirat tähän liittyy? Ne ei tietty siivoa, kai, kellään :)

    Meillä ei ole koskaan ollut noin isoa porukkaa joulua viettämässä, max on tainnut olla noin 13. Siltikin on todella selkeää, että paperit ja muut lahjakääreet laitetaan heti pois. Sekin on sitä perussiisteyden ylläpitoa, eikä tuota ainakaan minulle minkäänlaista ylimääräistä vaivaa.
     
  15. viiden mummu Vierailija

     
  16. ehdotus Vierailija


    Perussiisti koti on sellainen, jossa kodin asukkaat hoitavat itse sen siivoamisen, ja antavat satunnaisten vieraiden istua ja nauttia olostaan olohuoneen puolella.

    Ei sotkua -koti ei juhlan aikaan ole perussiisti, kun hän tarvitsee mahd. kaikkien vieraiden apua pöydän tyhjentämisessä, muussa siivouksessa ja tiskaamisessa. Ainakin varmaan naisväen apua tarvitaan. Ilmeisesti Mummelikin odottaa tällaista vierailtaan, koska komppaa Ei Sotkua.

    Peruskohteliaisuutta tarvitaan jokaiseen kotiin, enkä siis harvoille vierailleni todellakaan ojenna tiskirättiä aterian jälkeen. Mutta minä en olekaan mummo, ja olen reilusti, reilusti nuorempaa sukupolvea.
     
  17. ei sotkua Vierailija

    meillä ei satunnaiset vieraat siivoa koska meillä ei käy satunnaisia vieraita.
    Meillä kyläilee ja ruokailee vain ja ainoastaan perheemme jäseniä. Ei se, että lapsemme ovat muuttaneet lapsuuskotoaan pois, tee heistä meille vieraita. Eikä sisarukset, isovanhemmat, sedät ja tädit ole meille vieraita. Tapaamme monta kertaa vuodessa, meillä tai heillä.
    Meillä kyläilee myös ystäviä ja heidän perheitään. Ystävämme ovat niitä jotka mieheni tai minä, olemme tunteneet jo alakouluikäsestä saakka, siis yli 40 vuotta. Yhdessäkin olemme tunteneet heidät ja heidän lapsensa jo yli 30 vuotta. Heitäkin tapaamme monta kertaa vuodessa.
    Kaikki nämä ovat läheisiä ihmisiä, rakkaitamme.

    Käymme palkkatyössä, jokaikinen, lapsia ja eläkkeellä olevia lukuunottamatta. Se että on lapsi tai on vanha, ei vaikuta siihen miten minä heihin suhtaudun. Yhtä rakkaita ovat kuin muun ikäisetkin läheiset.

    Meillä on koira, yli 15v. vanha herra. Ulkoa tultua suihkutellaan hiekat pois kodinhoitohuoneen kura-altaassa tassuista ja masun alta. Nukkuu omassa nojatuolissaan olkkarissa tai pitkin lattioita. Makkareihin sillä ei ole asiaa, muualla saa liikkua ihan vapaasti. Sen omia petejä on eteisessä, olkkarissa ja keittiössä. Kesähelteillä köllöttelee ihan omasta vapaasta tahdostaan kodinhoitohuoneen viileällä laattalattialla masu siinä kiinni ja näyttää tyytyväiseltä.
    Keittiössä olevan ruoka- ja vesikupin alla on muovinen kaukalo, se koirien kuppien alle tehty. Koira ei sotke sen enempää kuin minä tai mieskään.

    Siivoamme viikottain sen takia koska me pidämme siististä kodista. On kiva kun matot on tuuletettu, petivaatteet vaihdettu säännöllisesti puhtaisiin, pyykit on pesty, lakanat on mankeloitu ja vaatteet silitetty. On kiva kun tavarat ovat omilla paikoillaan eivätkä loju työtasoilla, pöydillä tai lattioilla. Minusta tämäkin on normaalia elämää ja omasta omaisuudestaan ja hyvinvoinnistaan huolehtimista.
    Kotitöistä ja jokapäiväisestä ruuanlaitosta huolimatta ehdin hyvin käydä myös päivittäin 1h lenkillä ja kolme kertaa viikossa harrastuksissa. En minä jaksa istua telkkarin äärellä 5-7h illassa. Mieluummin teen jotain mukavampaa.

    Minä olen työläisperheestä, jossa jokainen, lapsetkin, teki oman osansa kotitöistä. Osallistui ruuan laittoon, siivoamiseen, kasvimaan kitkemiseen tms. Olen tottunut siihen, että kaikki aterian jäljet siivotaan pois aterioinnin päätteeksi. Ei astioita keräillä tiskialtaaseen tai jätetä muiden huoleksi. Ne tiskataan pois eikä jätetä lojumaan tuntikausiksi. Astianpesukone meillä on ollut 80-luvulta lähtien.

    Anoppi teki rankkaa siivoustyötä rakennuksilla koko työelämänsä ja kasvatti siinä ohessa neljä lasta. Hänen miehensä kuoli kun mieheni, nuorimmainen lapsi oli 4v. Ollessani mieheni kotona ensimmäisen kerran, tuleva anoppi keitteli kahvit. Kahvihetken jälkeen mieheni, 18v, alkoi korjaamaan kahviastioita pois ja minä 17v, tietysti auttamaan.

    Eka käyntikerralla minun kotonani mieheni kantoi astioita samalla tapaa tiskialtaaseen myös ja alkoi valuttaa vettä, vaikka äitini esteli, että kyllä hän tiskaa, istukaa vaan.
    Mieheni rutisti äitiäni hartioista ja sanoi, saanko minä tiskata, olen niin kotona tottunut. Tiskattiin kaikki kolme yhdessä.
    On muistettava että isäni, äitini ja anoppini tekivät työtä 6 päivänä viikossa vielä 60-luvulla. Ei siinä ehdi lapsilleen kaikkea valmiiksi eteen kantaa. Kyllä meillä oli vastuu toistamme ja päivittäisistä kotitöistä jo hyvin pienestä pitäen.

    Emme ole ikinä jättäneet anopille tai äidilleni tiskivuorta jälkeemme heillä käydessämme.

    Lapsemme tekevät kotitöitä myös, pyytämättä ja käskemättä näin aikuisena. Toinen vävypojista on erityisen hyvä tekemään ruokaa. Se on hänen harrastuksensa. Miniä metsästää ja on hyvä ruuanlaittaja myös. En kai minä kiellä heitäkään tekemästä, jos he kerran haluavat auttaa yhteisen ruuan laittamisessa, niin ilomielin saavat auttaa.

    Nuorimman tyttäremme poikakaveri oli jouluna ensimmäistä kertaa tutustumassa "uusiin sukulaisiinsa". Nuori mies jutteli äitini kanssa räp-musiikista tosi pitkään, äiti on näet erittäin hyvä riimittelemään. Naurua riitti kaikilla kun he kilpaa keksivät sanoituksia, pikkutuhmiakin. Kaveri auttoi vanhemman tyttären miestä kalojen esillelaitossa, tykkää kuulemma myös kalastamisesta. Veljieni ja anoppini kanssa heillä oli pitkät keskustelut rakentamisesta. Pojasta tulee rakennuspuolen inssi. Leikki myös muksujen kanssa sisällä ja ulkona. Oli kuin kotonaan. Kiitti ja kehui kuinka kodikasta ja mukavaa hänellä oli. Loppiaisena nähtiin taas ja ihan itse kantoivat tyttären kanssa ruokalautasensa tiskikoneeseen, pyytämättä, käskemättä.

    Meille on luonnollista laittaa ne joululahjapaperit roskiin saman tien.
    Miksi paperit pitäisi jättää lattialle hujan hajan ja antaa niiden olla lattialla vaikkapa 3 tuntia, kun ne kerran voi laittaa roskapussiin heti lahjojen avaamisen jälkeen?
    Selittäkääpä te viisaammat, miksi te niitä lattialla tuntikausia pidätte ja vasta vieraiden lähdettyä ne sieltä pois keräätte.

    Ystävämme ovat meillä myös "kotonaan", ihan niinkuin me olemme heillä. Teemme yhdessä ruokaa, siivoamme ruokailun jäljet pois yhdessä. Itkemme ja nauramme yhdessä. Kesäisin kävelemme kahvimuki kädessä pitkin tonttia ja ihastelemme kasveja. Ei me istuta koskaan kenenkään kotona sohvalla tunteja. Pyllyhän siinä puutuu.

    Me olimme "vieraidemme" kanssa Jouluaattona 9.00 - 23.00 välisen ajan. Osa vieraista oli yötäkin. Mökillä on jopa 4 sukupolvea yhdessä viikonkin. Mitä siitä tulisi jos minä tekisin kaiken, ei mitään. En minä ehtisi millään täyttää 25-30 ihmisen mielihaluja kaiken aikaa.

    Tehkää te vaan omalla tavallanne. Me teemme omallamme. Ja nautimme elämästämme kaikenikäisten kanssa. Eikä meillä ole yhäkään sotkua eikä vieraita pakoteta siivoamaan.
     
  18. mietin tässä Vierailija

    Täydellisissä ihmisissä on yksi vika. Ne valehtelee.
     
  19. ei sotkua Vierailija

    oletan että tuo valehteluheitto on minulle tarkoitettu.
    Jos tuollainen ajattelutapa helpottaa sinua, niin se on ok. Ajattele tai luule mitä tahansa, minulle riittää kun itse tiedän totuuden.

    Täydellinen en ole. Eikä meillä kukaan täydellisyyttä vaadi keneltäkään.

    Olen pienestä lapsesta saakka nähnyt mikä merkitys omilla teoilla tai tekemättä jättämisillä on koko perheen hyvinvointiin. Se miten oma käytökseni vaikuttaa muihin läsnäoleviin, on tärkeää.
    Sen mukaan yritän käyttäytyä ja huomioida jokaisen läheisen ihmisen iästä tai sukupuolesta riippumatta.

    Minäkin olen tasavertainen osa perhettämme. Sen vuoksi olemme mieheni kanssa vuosikymmenten saatossa rakentaneet sellaisen toimintamallin jossa jokaisella, myös minulla, on hyvä olla eikä kukaan kuormitu liikaa.

    Meillä on käytössä yksinkertainen käytäntö.
    Silloin kun yhdessä ollaan toista autetaan pyytämättä, käskemättä ja asioita tehdään yhdessä.

    Apua saa myös muulloin, aina kun sitä tarvitsee, eikä kenenkään tarvitse hävetä pyytää apua. Jokainen meistä tarvitsee toisiaan. Kukaan ei pärjää täysin yksin koko elämäänsä.

    Me elämme tavallamme, te omallanne.
    Me nautimme omasta tavastanne, nauttikaa te omastanne.
     
  20. klm Vierailija

    ^^^ Minusta kuulostaa erinomaisen järkevältä ja normaalilta toiminnalta! En ymmärrä noita vastaanhangoittelijoita / vastaväittäjiä: jos nimimerkki "ei haittaa" noin kertoo toimivansa ja se on heille täysin luontevaa ja normaalia (esim tuo roskien kerääminen heti jätesäkkiin, mikä siinä on jonkun mielestä niin ihmeellistä va ja outoa??) niin miksi ihmeessä pitää jonkun alkaa valehtelijaksi väittää? Ainako täällä pitäisi vaan elämästään valittaa?

    Elämästä voi tehdä juuri sellaisen missä itse viihtyy. Ihanan kärsivällisesti "ei sotkua" jaksat kertoa toimintatavoistanne :).
     
  21. ehdotus Vierailija


    Kyllä tässä jokainen auttaa tavallaan toista, mutta auttamiseen ei meidän perheessä kuulu säännöllinen, toisen aikuisen kodin jatkuva siivoaminen. Olisihan se tosi kummallista,
    jos minun pitäisi siivota toisen asunto ja luututa lattia, joka kahvikerran jälkeen.

    Joka toistuisi joka armas kerta kun sinne pitäisi mennä. Siivoatteko talkootyönä myös muiden kotona, kaikkien noiden kymmenien vieraiden, anteeksi tuttujen luona joka ilta, joka vk, joka kk, kun siellä käytte? Vai onko toimintamalli toiminnassa vain Teidän kotona?

    Sori vaan, mutta meidän perheessä ja suvussa ei laiteta astiaharjaa vieraan, sori tutun käteen. Onhan se kiva teidän ajatella vierasta tutun ominaisuudessa, koska tutulta uskallatte sellaista odottaakin.

    Meitä on kutsuttu kanssa katsos myös vieraina muille, ja kyllä pidän itseäni vieraana mm. omassa, entisessä lapsuudenkodissa. En asu siellä enää. Siivoan säännöllisesti vain omassa kodissani, ja vain mieheni osallistuu siihen, ei äitini, ei anoppi, ei mieheni sisko perheineen.

    Illallisen jälkeen en siis ala imuroida joka pv, enkä tiskata äitini luona, ja kyllä, olen kysynyt, vieläpä useasti. Anoppilassa en myöskään koske astiaharjaan. Loukkaantuisi taatusti anoppi siis, jos kehtaisin kysyä tältä: missä teidän imurinne on??

    Meillä ja muilla vieraana ollessa pääroolina on hyvä ruoka, juttelu, ja pelailu, ei siivoaminen.
     
  22. ei sotkua Vierailija

    ehdotus...miten voit olla noin sisälukutaidoton?
    Meillä on kaikki paikat tiptop niin arkena kuin pyhänäkin.

    Jo ensimmäisessä viestissäni kerroin, että mieheni ja minä siivoamme torstaisin kaikki huoneet kodissamme 180m2, siis me kaksi. Ei meillä käy ketään muita siivoamassa torstaisin.
    Ja jos se jouluaatto nyt sattuisi olemaan torstaina, siivoamme miehen kanssa yleensä pari päivää aiemmin. Ymmärsitkö nyt?

    Minähän nimenomaan sanoin, että meillä on niin perussiistiä etteivät vieraiden ruokkiminen ja läsnäolo sotke kotiamme millään lailla.
    Minusta ruuanlaittoon tarvittavat astiat ja työvälineet sekä syömiseen liittyvät lautaset yms. eivät ole sotkua eivätkä likaa. Ymmärsitkö nyt?

    Kertaakaan en ole sanonut että meillä syövät ihmiset luuttuavat lattian, imuroivat tms.
    Vai löydätkö jostakin sellaisen lauseen?

    Jos joltakin tippuu ruokaa/kahvia mitä tahansa lattialle tai pöytäliinalle ruokailun/kahvittelun aikana, ne pyyhitään toki pois samantien eikä jätetä siihen päiväkausiksi odottamaan sitä torstain viikkosiivousta.
    Tämän talouspaperilla pyyhkäisyn tekee kuka milloinkin. Lapset, äiti/isä, minä, mieheni, tiputtaja itse, kuka siinä lähellä nyt sattuu olemaankaan.
    Ei siinä välttämättä minua ja miestäni, talon emäntää ja isäntää joka kerran tarvita.

    Eikö sinun kotonasi kukaan muu saa vaikkapa kaatunutta maitolasia pois pyyhkiä kuin vain sinä itse? Ei vaikka hän itse sen haluaisi tehdä?
    No onneksi olkoon vaan sinulle kun olet joka paikkaan ehtivä emäntä. Minä en ole.

    Kyllä meillä perheenjäsenet auttavat ruokailussa käytettyjen astioiden ja ruokien pois laittamisessa. Meillä tämä toimii hyvin. Näin teemme lastemme kotona, näin teemme ystäviemme kotona. Olisi tylsää istua esim. ystävättären luona käydessäni olkkarissa kun hän laittelee kahvia käytävän toisessa päässä keittiössä ja huudella sieltä kahden oven läpi toisillemme.

    Tai kun tätini tutisevilla käsillään kantaa kahvikuppeja meitä varten keppiin nojaten ruokapöydälle. Kyllä minä ne siihen pöydälle nostelen ja laitan myös pois hänen luonaan. Niin tekevät lapsenikin heidän luona käydessään.

    Olen myös siivonnut kymmeniä ja kymmeniä kertoja iäkkäiden läheistemme kotona.
    Eivät he itse saa esim. mattoja ulos tuulettumaan. Vai eikö heillä olekaan lupa nauttia puhtaasta ja tuuletetusta kodista?
    Sun mielestä siis pitäisi olla niin häveliäs ettei edes tarjoaisi apuaan ja aikaansa tuollaiseen.

    Oletko sinä myös tosiaan sitä mieltä, että ollessamme äitini tai anoppini luona käymässä, toisella ikää 92v toisella 88v, tai tätini tai setäni luona molemmat yli 80v, on ok jättää kahviastiat pöydälle tai tiskialtaaseen heidän tiskattavakseen?
    Itse häpeäisin silmät päästäni, olenhan nuori ihminen heihin verrattuna.

    Jos sun mielestä joululahjapapereiden poiskerääminen vaatii lattian imurointia ja pesemistä, niin aika likaisia lahjapapereita sulla on käytössä.
    Meillä ne menee ihan vaan sellaisenaan jätesäkkiin.
    Minusta lapsenlapset tai alle 30v nuori ihminen taipuu paremmin noukkimaan papereita lattialta kuin esim. minä joka olen lähes 60v. Aikaa heiltä kuluu tähän n. 5 minsaa. Yhdessä kun tekevät, näet. Nouki sinä vaan papereita, meillä nuoremmat hoitavat sellaiset asiat alta aikayksikön pois.

    Mökillä tosiaankin jokainen siivoaa oman huoneensa. Nämä meidän "vieraat" kun voivat olla siellä vaikkapa koko kesän tai joka ikinen viikonloppu. Ihan oman mielensä mukaan.
    Minä en monina aikoina ole edes paikallakaan. Ja kun olen paikalla, on päivänselvää että me autamme toisiamme. Eihän sitä kukaan jaksaisi passata vaikkapa 5 viikkoa kesässä toisia.

    Pitäisikö muiden kävijöiden jättää jokaikinen astia ja tavara käytön jälkeen likaiseksi?
    Johan heiltä loppuisi puhtaat ruuanlaittovälineet parissa päivässä.
    Pitäisikö minun ajaa 200km tiskaamaan?

    Tilaa siellä on näet sen verran, se on yhä se vanha kansakoulu, että mulla menisi viikko kaikkien huoneiden siivoamiseen ja sen jälkeen saisin taas aloittaa alusta toisesta päästä rakennusta, jos kaikki siis olisi vain minun kontollani. Minähän sen yksin omistan sen kansakoulun.

    Omat lapseni, lapsenlapseni, ystäväni ja ystävieni lapset siivoavat ihan tasapuolisesti. Tuovat myös omat lakanat tullessaan, petaavat petinsä jne. Ei meillä mitään täysihoitolaa tai kesäsiirtolaa, jossa olisi palkattua henkilökuntaa kuitenkaan ole. Ja hyvin ovat ystävätkin viihtyneet kymmeniä ja kymmeniä kertoja. Viime kesänä yksi perhe oli kokonaiset 2 viikkoa.

    Sen verran voin sanoa, että minua vanhemmat ihmiset eivät siivoa meillä eivätkä mökillä.
    He ovat vieraitamme. Mutta kyllä hekin petinsä petaavat ihan itse aamuisin ja jotkut keittävät myös kahvia ja auttavat ruuan laitossa. Ihan omasta vapaasta tahdostaan. Kokevat olevansa myös hyödyksi ja avuksi. Se heille suotakoon.
     
  23. ehdotus Vierailija

    No, meillä ei ole ainakaan paikat tiptop, ei arkena eikä juhlan aikaan, koska olemme arkena ja joskus pyhienkin aikaan töissä. Varmaan aika tavallista vielä työssäkäyvälle sukupolvelle. Lapsiperheissäkään, joita tunnemme, ei ole lattiat ja seinät tiptop. Mitä se sitten tarkoittaakin, kun tarkemmin ajattelee? Ei ole tavoitteena ainakaan meillä.

    Olen itse aikamoinen siivousintoilija, kun sen vaihteen saan päälle, mutta en siivoa muualla. Kylässä ollessa en ole koskaan laskenut minuutteja, kuinka kauan anopilla kestää siivota pöytä, vaikka olemmekin vieneet astiamme altaaseen. Ei ole mitään kiirettä.

    Minulle likaiset astiat ovat nimenomaan sotkua. Sinusta ne eivät sitä ole. Kuitenkin kerroit aiemmin innolla, että siivoatte pöydän astioista n. 15 min suuren illallisen jälkeen. Jos ne eivät ole kerran sotkua, niin miksi ette anna niiden olla siellä pöydällä? Miksi ne häiritsevät niin?

    Kirjoitit perusteluksi, etteivät likaiset astiat siksi ole sotkua, koska ne siivotaan heti pois. Aikamoinen kehäpäätelmä. On sotkua, jos jäävät paikalleen, mutta eivät ehdi tavoittaa sotkun metafyysistä olemusta, koska ne siivotaan ennen aikarajaa...


    Minulla ei ole virallista siivouspäivää, koska siivoan tarpeen mukaan joka ainoa pv.

    Omaishoitajaksi ja kaikkien lähipiirin vanhusten siivoajaksi en rupea. Kun eivät enää
    itse pysty siivoamaan, pitää hankkia ulkopuol, apua. Siinä vaiheessa kun aivot voivat reistailla muutenkin, on turv. hankkia ammattiapua.
     
  24. ??? Vierailija

    Voi jumankeuta mikä jänkkä tuo ehdotus on! Jos tahallaan sotkee asioita ja ei ole tajuavinaan, niin mikä on pointtinsa? Jos taas on oikeasti noin yksinkertainen, niin antakaa olla. Hullujen ja tyhmien kanssa väittelystä ei tule mitään.
     
  25. laiskiainen Vierailija

    Kun täällä näyttää olevan suuria ajatuksia, niin laitan tähän oman ohjenuorani:parempi vähän paskaa nurkissa, kun puhdas helvetti.
    Ja sitten kysymys nimimerkille " ei sotkua". Kirjoitit, että vävypoika käy ulkona tupakalla. Kuinka kaus talosta joutuu menemään tupakalle ja tarviiko tulla suihkun kautta takas sisälle. Meinaan nääs että sehän haisee tupakalle ja sitten ei teillä ole kivaa kellään.

    Tämäkin ketju ajautui taas ihan sivupolulle alkuperäisestä aiheesta.
    En ole minäkään mummo, enkä kanna huolta asiasta. En kysele lapsilta asiasta, koska se ei kuulu minulle mitenkään. Ja samoilla linjoilla olen ap:n kanssa. Kyllä tässä maailmassa lapsia riittää, joista voi huolehtia, jos sitä haluaa vielä vanhanakin tehdä.
     

Tarot-ennustus – valitse kortti ja lue, mitä se enteilee elämääsi

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti