En tule koskaan kokemaan alatiesynnytystä ja se harmittaa ihan hulluna! Miten tästä pääsee yli?

[raskas]

Esikoinen oli kiireellinen sektio ja tuleva syntyy suunnitellulla. Toki tärkeintä on terve lapsi, mutta onhan se synnytyskin aika suuri juttu. Minulle oli aina jotenkin itsestään selvää, että saisin alatiesynnytyksen kokea, mutta eipä sitten niin käynytkään. Auttaako tässä vain aika, vai millä olette itseänne lohduttaneet?

Eikä nyt mitään sektio vs alatie riitaa, jooko? Ihan samahan se on mikä itselle tärkeä asia se on mistä jääkin paitsi, ainahan se harmittaa.

 

[Aamuäree]

Kai se aika ja se että koet jokatapauksessa äitiyden.

 

[kanelisokeri77]

Etpä ole mistään erikoisesta paitsi jäänyt Ja kuten sanoit, tärkeintä on terve lapsi, tuli sitten ulos miten vain.

 

[ap]

Etpä ole mistään erikoisesta paitsi jäänyt Ja kuten sanoit, tärkeintä on terve lapsi, tuli sitten ulos miten vain.

:/ :| :/

No, eipä repeä p*rse, kai se on ainoa hyvä puoli....

 

[mm]

Niin, monet ajattelevat myös itsestäänselvästi saavansa kokea äitiyden ylipäänsä...

 

[Nalletar]

Mulla on kanssa eka kiireinen sektio ja toka suunniteltu. Päällimmäisenä tunteena on ollut se, että hyvä kun hengissä selvis itse ja lapsi. Niissä kummassakin ollut vähän ongelmaa. Nyt on jo viimesestä 1v7kk ja enää ei toki muista sillain kärsimystä ja muuta. Mutta ei mua haittaa ne sektiot enkä koe jääneeni mistään paitsi. Enempää meille ei lapsia tule joten uusia kokemuksiakaan ei enää tule. En mä oikeastaan ajattele koko asiaa.

 

[ap]

Niin, monet ajattelevat myös itsestäänselvästi saavansa kokea äitiyden ylipäänsä...

Niinhän sitä naivisti olettaa. Siperia opettaa monessakin asiassa.

 

[tuoreäiti]

En osaa oikein mitään sanoa muuta kuin että et ole ainoa. Minuakin harmittaa, etten saa kokea alatiesynnytystä ja tuleva sektio pelottaa aivan hulluna.
Kaippa tähän auttaa vain aika ja se, että pitää vain yrittää hyväksyä.

 

[Joo]

MInulla on 2 lasta, ja joskus haikeana ajattelen, että
- en koskaan saa tietää, miltä tuntuu kun vauva potkii vähän reippaammin
- minulla ei ole vauvamasukuvaa, koska masu ei koskaan ehtinyt kovin suureksi, enkä tiedä, millaista on kantaa sellaista isompaa mahaa
- en tiedä synnyttämisestä mitään
- en tiedä, millaista on olla ylpeä äiti synnyttäneiden osastolla, vauva vieressä kopassa

Molemmat lapset syntyivät reilu kilosina, ja vietiin vastasyntyneiden teholle, ja siitä ylpeyden ja onnen sijaan päällimmäisenä olivat pelko ja huoli ja murhe.

Tärkeämpää kuin haikeus menetetyistä asioista on kiitollisuus siitä, että meillä on nämä kaksi hienoa lasta.

 

[Maisuli]

Minä en voi ymmärtää, mitä alatiesynnytyksestä kannattaa haikailla. Ei siis niin yhtään mitään siitä helv*tistä.

 

[ap]

MInulla on 2 lasta, ja joskus haikeana ajattelen, että
- en koskaan saa tietää, miltä tuntuu kun vauva potkii vähän reippaammin
- minulla ei ole vauvamasukuvaa, koska masu ei koskaan ehtinyt kovin suureksi, enkä tiedä, millaista on kantaa sellaista isompaa mahaa
- en tiedä synnyttämisestä mitään
- en tiedä, millaista on olla ylpeä äiti synnyttäneiden osastolla, vauva vieressä kopassa

Molemmat lapset syntyivät reilu kilosina, ja vietiin vastasyntyneiden teholle, ja siitä ylpeyden ja onnen sijaan päällimmäisenä olivat pelko ja huoli ja murhe.

Tärkeämpää kuin haikeus menetetyistä asioista on kiitollisuus siitä, että meillä on nämä kaksi hienoa lasta.

Onneksi kaikki päättyi hyvin!

 

[Kommentoija]

Perusteluita sille, miksi ei kannata sitä kauaa harmitella:

a) tärkeintä on elävä lapsi, sektioon on aina syy, ja syyn taustat ovat vakavia. Sektioita ei tehdä huvin vuoksi. Eli jos väkisin olisit halunnut synnyttää alateitse, olisit ottanut sen todellisen riskin, että vauva olisi kuollut tai vammautunut.

b) sektiosta toipuminen fyysisesti ja henkisesti saattaa olla rankempaa kuin alatiesynnytyksestä. Henkisesti (ja muiden äitien aiheuttaman "paineen" takia) se voi olla rankempaakin. Todennäköisesti olisit pitänyt hyvin sujunutta alatiesynnytystä paljon helpompana kuin sektiota.

Tsemppiä!

T: Kiirellinen sektio & Kuolleen lapsen alatiesynnytys äiti

 

[raparperitaivas]

Etpä ole mistään erikoisesta paitsi jäänyt Ja kuten sanoit, tärkeintä on terve lapsi, tuli sitten ulos miten vain.

:/ :| :/

No, eipä repeä p*rse, kai se on ainoa hyvä puoli....

Juu näinkin sen voi ajatella... mulla esikoinen syntyi perätilan takia sektiolla ja tämä toinen sitten alateitse. Jouduttiin tekemään iso eppari ja repesin lisäksi ja nyt kun synnytyksesta on noin 5vkoa, pystyn vihdoin istumaan kunnolla vaikka parantunut en ole vieläkään. Mutta ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, kyllä minäkin esikoisen jälkeen haaveilin että olishan se kiva alatiesynnytyskin kokea.