Toggle sidebar

Ens viikolla laskettu aika,ahdistaa:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rewww
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
R

rewww

Vieras
Mä en ymmärrä miksi oon nyt ahdistunu. Oon ehkä lukenut liikaa kaikkia nettipalstoja. oon kokenu jo sataan kertaan olevani huono äiti, kun en ole ajatellut esim. perhepetiä enkä aio hoitaa lasta 3v asti kotona. ahdistaa kaikki vaatimukset ja toisten äitien jyrkkyys. uskaltaako äiteihin edes tutustua jos kaikilla on niin mustavalkoisia käsityksiä?

sitten mua ahdistaa myös synnytys. pelkään sitä kipua. pelkään että lapsi onkin vammainen ja se on jotenkin mun vika (esim. söin kerran homejuustoa mitä ei olisi saanut syödä, söin myös maksalaatikkoa ennen kuin tiesin että sitä ei sais syödä).

pelkään etten osaa kiintyä vauvaan enkä jaksa hoitaa sitä.

nää pelot on alkaneet ihan vasta äskettäin. vielä muutamia viikkoja sitten olin onneni kukkuloilla.

tuntuu ylipäänsä oudolta, että musta tulee muka ulos vauva. mulla ei ole kokemusta vauvojen hoidosta enkä ole pitänyt vauvaa sylissä kymmeneen vuoteen. olen ihan pihalla.

onko tää ihan normaalia vai pitäiskö mun hakeutua hoitoon jonnekin? en oo ainakaan kuullut että tämmöiset tunteet voi olla normaaleja
 
Homejuustoa syömällä et vammaista lapsesta saa. Toiseksi, nuo ovat ihan normaaleja pelkoja ja mietteitä suuren elämänmuutoksen kynnyksellä.
Toimi niinkuin itse parhaaksi nää, ei sun tartte pohtia toisten mietteitä. Tsemppiä!
 
On normaaleja tunteita, herkistyt lapsen tarpeille. Yritä rentoutua ja ajatella mukavia. Kun lapsi syntyy, vauvan katsominen ja lähellä oleminen auttaa, imetys tuo mielihyvähormoneja, joilla jaksat ja vauva voi hyvin, ja koette yhdessä onnellisia hetkiä. Vauva-arki on työlästä ja rankkaa, mutta myös ihanaa. Saat itsesikin pikkuhiljaa takaisin, vaikka äidiksi tuleminen onkin suuri mullistus! Ja elämän ihanin asia!
 
Mulla ei ole vielä lapsia, esikoinen odottaa masussa ulospääsyään, joten olen ehkä jäävi sanomaan mitään...sanon silti.

Älä huoli, varmasti pärjäät. Synnytykseen voit valmistautua ajatuksella, että vauva tulee tähän maailmaan keinolla millä tahansa. Luonnon laki. Synnytys voi olla kauhea tai voi olla olematta. Joten ei kannata kuunnella muiden kokemuksia.

Äitinä ei tarvitse olla samanlainen kuin muut. Kunhan saa lapsensa hoidettua ja kasvatettua. Laske omaa vaatimustasoasi. Kaikki palstan mammat eivät aina ole oikeassa - vaikka niin uskovat olevansa.

Olipas fraaseja kerrakseen... :hug:
 
hei, kyllä nuo aivan normaaleja tunteita on, valmistaudut vain äitiyteen, ja minun lapset ei ole nukkunu perheopedissä, ja hyvä niin, en ole imettäny,enkä imettäis, ja eka lapseni oli vuoteen asti kotona ja sit hoidos kun töissä olin, ja hyvä äiti olen, sekä iteni että muitten mielestä, ja niin sinäkin tulet oleman!:)
 
siihen lapseen syntyy ihan luonnostaan se side. ei mullakaan ollut hajua mistään kun ootin lasta. sitten kun synty niin side vauvaan muodostu omia aikojaan. mä söin maksakastiketta kerran raskausaikana, maksalaatikosta tais olla vaan joku 20% maksaa. söin minäkii jotain juustoa mitä ei ois saanu syödä ja kerran söin graavilohta. nyt vauva ilonen 2wee terve uhmaikäinen lapsi! kyl kaikki hoituu omalla painollaan. Tsemppiä muinkin puolesta isosti!!! =)
 
voi kuule, nettipalsoilla voi lukea jyrkkiäkin keskusteluja, mutta livenä kukaan ei ole niin ajattelematon/joustamaton. Ei meilläkään eka lapsi missään perhepedissä ole nukkunut, eikä kukaan ole siitä mitään sanonut :) toinen kyllä nukkui, mutta lähinnä siksi, ettei nuku muualla kuin vieressä tai sylissä. On sun oma asia, miten lapsesi kasvatat, kunhan et ihan laimin lyö tai ole esim väkivaltainen...

jos siitä homejuustosta jotain haittaa olisi ollut, niin tietäisit sen kyllä jo, se ei aiheuta mitään vammoja lapselle :)

Synnytyksen kipu ei ollut musta niin karmea, kuin millaisen käsityksen olin saanut. lähinnä se kesto vei voimat...
 
Ihan normaaleja ajatuksia =)
Yritä luottaa itseesi ja omiin päätöksiisi. Älä tee niin kuin muut tekevät vaan tee kuin sinusta tuntuu oikealta. Täydellinen ei tarvitse olla ja et siihen edes pystyisikään joten älä edes yritä. Jo se, että murehdit homejuuston syömisen vaikutuksesta lapseesi todistaa että välität hänestä ja olet hyvä äiti. Tsemppiä =)
 
Kuulostat minulta, paitsi että olin lähes koko esikoisraskausajan tuommoisissa ajatuksissa. Ja hyvä äiti minusta tuli!

Äitiys opettaa ja kasvat siinä elämänmuutoksessa mukana. Osaat luontaisesti oman lapsesi hoitaa vaikka alussa olisikin epävarmuutta. Sairauden tai vamman pelko on varmasti jokaisen äidin mielessä jossain vaiheessa raskautta. Samoin omat valinnat, olenko tehnyt jotain väärin? (nykyään kun kaikki tuntuu olevan vaarallista)

Nyt kun vauva alkaa olla lähellä syntymän aikaa nämä asiat tulee varmaan voimakkaasti pintaan kun H-hetki lähestyy. Ihan normaalia tuntea noin!


 
Alkuperäinen kirjoittaja rewww:
Mä en ymmärrä miksi oon nyt ahdistunu. Oon ehkä lukenut liikaa kaikkia nettipalstoja. oon kokenu jo sataan kertaan olevani huono äiti, kun en ole ajatellut esim. perhepetiä enkä aio hoitaa lasta 3v asti kotona. ahdistaa kaikki vaatimukset ja toisten äitien jyrkkyys. uskaltaako äiteihin edes tutustua jos kaikilla on niin mustavalkoisia käsityksiä?

sitten mua ahdistaa myös synnytys. pelkään sitä kipua. pelkään että lapsi onkin vammainen ja se on jotenkin mun vika (esim. söin kerran homejuustoa mitä ei olisi saanut syödä, söin myös maksalaatikkoa ennen kuin tiesin että sitä ei sais syödä).

pelkään etten osaa kiintyä vauvaan enkä jaksa hoitaa sitä.

nää pelot on alkaneet ihan vasta äskettäin. vielä muutamia viikkoja sitten olin onneni kukkuloilla.

tuntuu ylipäänsä oudolta, että musta tulee muka ulos vauva. mulla ei ole kokemusta vauvojen hoidosta enkä ole pitänyt vauvaa sylissä kymmeneen vuoteen. olen ihan pihalla.

onko tää ihan normaalia vai pitäiskö mun hakeutua hoitoon jonnekin? en oo ainakaan kuullut että tämmöiset tunteet voi olla normaaleja
Click to expand...

Nekin pelot jne ovat normaaleja tässä asiassa. Valmistautumista tulevaan ja tuntemattomaan. Kannattaa varmaan jättää lukematta palstat jos liikaa alkaa kuormittaa, kyllä sä osaat lapsesi hoitaa niinkun teille paras on ja olet hyvä äiti vaikket seuraiskaan kaikkia muka vaatimuksia.
Itse olen huomannut tässä vuoden varrella että yksi juttu on hyvä muistaa, se ettei suunnittele etukäteen miten toimitaan vauvan kanssa jne. Sitten kun näet hänet ja opit sen miten hän toimii, löytyvät ne teidän jutut hoitaa ja kasvattaa. Ihan katsomatta sitä miten muka on vauvojen toimittava.
 
Mulla on myöskin ensimmäisen laskettuaika tällä viikolla ja tunteet heittelee edes takasin. Veikkaampa, että hormooneilla on oma osuutensa asiassa, eli ihan normaalilta kuullostaa. Kaikki nää palstat ja niiden ehdottomat mielipiteet voi varmaan nyt hetkeks unohtaa ja keskittyä siihen, että sä oot kuitenkin omalle lapselles se oma äiti. Kaikilla on oma tapansa ja äitiyteenkin kasvaa lapsen kanssa yhdessä.

Kannattaa varmaan keskittyä nyt siihen, että lepäät ennen synnytystä ja muistat että tuntemattoman pelkäminnen on vain inhimillistä. Tuntuu, että näistä negatiivisista tunteista ei oikein vieläkään osata puhua ja äitiyden ja äitiyteen kasvamisen pitäisi olla helppoa. Elämä ei kuitenkaan ole niin mustavalkosta.

Voimia!

 
Kuulostaa tutulta itse odotan loppusuoralla kolmatta, ja kaikkia noita tuntemuksia on ollut. Varsinkin esikoisesta kaikki tunteet vyöryivät päälle. En ollut koskaan pidellyt vasta syntynyttä, mutta kun tyttö sylissä oli siinä ihmisessä oli jotain omituisen tuttua. Täällä palstaillessa kannattaa osa jutuista jättää omaan arvoonsa ja suodattaa, samoin vauvalehtiä lukiessa. Täydellistä äitä ei varmasti ole eikä tule. Äitiys on ollut itselle ainakin yhtä isoa oivaltamista, kaikki tunteet on käynyt läpi.
 
:hug:
Kuulostaa tutulta miustakin..Kummankin kohdalla on loppuraskaudessa tullut samat tunteet,esikon kanssa kaikki oli uutta,synnytys pelotti,en pahemmin ollut vauvojen kanssa ollut,tietoa oli oikeestaan vain se,mitä olin lueskellut..ja toista odottaessa mietin sit sitä,että voiko "uudesta vauvasta" tykätä kun esikoinenkin on niin tärkeä,miten jaksan kahden kans jne.

Mutta hyvin ollaan selvitty, ja etköhän siekin selviä:)
Tsemppiä!
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa