Hae Anna.fi-sivustolta

Erään lomamatkailijan tarinaa Puerto de la Cruzista

Viestiketju osiossa 'Kanariansaaret' , käynnistäjänä Antigue, 21.12.2016.

  1. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Ilmestyi taas WhatsAppiin historiakuvaa Puerto de la Cruzista. Martianez vuonna 1963. Vähän on altaisiin vielä matkaa...

    [​IMG]
     
  2. köyhä Jäsen

    liittynyt:
    09.06.2017
    Viestejä:
    31
    Saadut tykkäykset:
    13
    Taitaa olla Garachicon "uusi" venesatama.
     
  3. Palmito Uusi jäsen

    liittynyt:
    27.12.2011
    Viestejä:
    24
    Saadut tykkäykset:
    10
    Jep. Garachicon satama.
     
  4. Palmito Uusi jäsen

    liittynyt:
    27.12.2011
    Viestejä:
    24
    Saadut tykkäykset:
    10
    Patikoitiin pari vuotta sitten Garachicosta El Reparoon.
     

    Liitetyt tiedostot:

  5. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    "Köyhä", saatat olla oikeassa. Icodista ajettiin länteen ja jossain kohtaa tuo satama tuli näköalapaikalta vastaan. Heitin vain arvion Buenavistasta. Ei siis varma tieto.

    Iltapäivää vaan kaikille. Tuli lähdettyä aikaisin aamulla jo liikkeelle, joten kirjoitukset jäi silloin väliin. Eilen aamulla, sateisesta säästä huolimatta, siis autoilimme jälleen tuolla petojen sukua olevalla Fiat500 "urheiluautolla". Matka alkoi, suuntana La Laguna, jonka kautta Las Mercedes pikkukaupungin kautta kohti Mercedes metsää ja Tagananaa. Harmaata oli, vettä tuli taivaan täydeltä koko ajetun matkan ajan, ja mitä lähemmäksi Mercedes metsää saavuimme, sade vain yltyi. Ei siis ihme, että tuo metsä niin vihreä ja tiheäksi kasvanut on. Sade yltyi, matka jatkui ja pian saavutimme pisteen, missä saari on kapeimmillaan. näytin vieraallemme paikan, mutta valitettavasti näköalat eivät parhaat mahdolliset sääolosuhteiden takia olleet. Sumua kun oli niin paljon. Saavuimme Tagananaan, luonnollisest ajoimme sen läpi ja ohi kohti Beninjoa, missä sijaitsi kivi, jota satamana, tavaran lastaukseen on aikanaan käytetty. Teitähän tuolloin Tagananaan ei oltu rakennettu. Hauskaa tuossa kivessä on, että sinne kivelle, sekä lastauspaikalle saa mennä kävelemään, mutta varovainen kannattaa olla, sillä meitä edeltävä pariskunta kastui pahanpäiväisesti, ison aallon osuessa kohdalle ja roiskuessa heidän päälleen. Kaffet joimme kannatuksen vuoksi kiven luona olevassa kahvilassa, ja oli aika jatkaa matkaa.

    Edelleen satoi, kun mäkeä Tagananasta ylös ajelimme. Vähän matkan päästä sitten Fiatin keula kohti Santa Cruzia, ja iloisia uutisia, sade sen kun yltyi. Suuntasimme Playa de las Teresitas rantaa kohti, tarkoituksena mennä uimaan, jos säät sallii. Ei sallinut, sadetta, sadetta ja lisää sadetta, joten luovutimme, varsinkin kun kaikki rannan kioskitkin olivat kiinni. Jatkoimme kohti Santa Cruzia, sen läpi, tuurilla juuri oikeaa tietä kojti Puerto Cruzia kulkevaa TF5 moottoritietä. Voin sitten kertoa, että tuskaisaa on tuollaisella pienimoottorisella autolla siihen ylämäkeen, joka kilometritolkulla tuntuu jatkuvan vaan ylöspäin. Rajoitus tiellä on 120, mutta ennen kuin mäen päälle pääsimme, ei Fiatin mittariin saanut vielä 80 kmh kelattua. Vihje tänne saapuville ja auton vuokrausta suunnitteleville. Ottakaa hiukan isompimoottorinen auto, diesel mielummin, jotta näissä mäissä ette tylsisty kuoliaaksi.

    Suuntasimme kohti La Willaa, tarkoituksena näyttää sitä vieraallemme. Kiinni oli, suljettu, joten jatkoimme matkaa El Monasterion mäelle ja sinne puistoa ihailemaan. Eipä ollut noista naiseläjistä kanssani Monasterion vanhalle kappelille ja huipulle kiipeilijöiksi, joten väliin jäi se tällä kertaa. Kenties tällä reissulla siellä vielä poikkean.

    Sitten takaisin kämpille. Possun talouskyljykset, bataattimuhennoksen ja salaatin kera oli päivän ateria. El Duraznosta ne haettiin noin kolmen euron hintaan. Bataatti sensijaan maksoi yllättävän paljon, 1.50 Euroa. Sitten suunta kohti Bar Reilupeliä ja sen 2 vuotis-synttäribileitä viettämään. Kävi karmea tuuri, kun saimme parkkipaikan tuolle kulkineelle, ihan RePen edestä. Kakkua ja kahvia oli tarjolla. Siihen päälle viinilasilliset naiseläjille ja Coka Colaa meikäläiselle. Aikamme istuskelimme, otimme pari kirjaa lainaksi ja poistuimme kotiin ajoissa, kun tänä aamuna piti aikaisin herätä, jotta ehtisimme Santa Cruzin kirppikselle aamuvirkkuina. Mutta se on huomisen tarinaa se.

    Täällä sade väistyi ja aurinko paistaa. Mukavaa päivänjatkoa.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  6. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Kiitos "Köyhä" ja Palmito korjauksesta.

    Tuossa taas historiakuvaa, Plaza del Charcolta 1955-1960 ajalta. Katsokaa noita hienoja vanhoja autoja. Silloin vielä merkit erotti toisistaan.

    [​IMG]
     
  7. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Laitetaan vielä pari kuvaa liittyen päivän tarinaani eiliseltä. Ensin Las Mercedeksen yläpuolelta itse kylästä otettu kuva. Niinkuin huomaatte, pikku harmautta on ilmassa.

    [​IMG]

    Sitten Taganassa oleva lastauslaituri menneiltä ajoilta.

    [​IMG]

    Vielä tänään kirppikseltä löytämäni Orient automaattikello, vaikka se tuskin ketään kiinnostaa.

    [​IMG]

    Kirjoitin tämän vuosi sitten ja kirjoitan uudestaan. Olkaa tarkkoja kun täältä rannekelloja ostatte. Kopioita ja huijareita on paljon liikkeellä. Ottakaa kaupasta olevasta kellosta kuva, ennen ostopäätöstä ja tarkastakaa hinta netistä. Usein -70% alennuskin on kalliimpi kuin vastaava suomessa.
     
    Last edited: 07.01.2018
  8. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan, edelleen pilvisestä Puerto Cruzista.

    Eilen aamulla heräsimme siis ajoissa, kun Santa Cruziin oli matkailijoiden tie kulkeva. Tuo vieraamme on kovasti aamu-uninen, joten tovi jos toinenkin meni, ennenkuin matkaan päästiin. Onnistuihan se lopulta ja Fiat500 voimamoottori pärähti käyntiin. Jälleen kerran, voi tuska ja ahdistus, kun Puerto Cruzista, tuolta Riu Garoen jälkeisen liikenneympyrän jälkeen Shellin kulmalta ylämäkeen taas lähdimme kiihdyttämään. Kiihtyihän siinä, ainakin takana tulleiden pääkopissa, kun vaikka kaasu oli pohjassa, sopiva vaihde päällä, niin silti autot, joita ei näkynyt tielle vilkku päällä sujahtaessani lainkaan, liimautuivat takapuskuriin. Vielä kerran, maksakaa vähän enemmän vuokra-autostanne, jotta saatte sellaisen, jolla pärjää ylämäissä. Niitä täällä riittää.

    Saavuimme Santa Cruziin vähän ennen 9 aamulla. Karmea tuuri, sanon todella tuuri kävi, kun löysimme kirpparipaikan ja Corte de Ingles tavaratalon välistä parkkipaikan yhtään etsimättä, muutaman sadan metrin päästä kirpparista. Auto siis parkkiin, matkaajat ulos, ja nenät kohti tasannetta, missä paljon yksityisiä myyjiä yleensä on. Raput ylös ja hämmästys, kolme myyjää, yleensä täynnä olevassa paikassa. Matka jatkui, sama meno muuallakin, sillä sivukaduilla vain muutama myyjä, samoin kuin rannan puoleisella aukiolla, missä siis näitä yksityisiä myyjiä löytää, paikalla vain muutama myyjä. Puisto sensijaan "mafiatelttoineen ja kopiotavaroineen" oli täpötäysi. Neitomme suunnistivat kauppahallille sen tarjontaa ihailemaan ja tarvikkeita ostelemaan, ja meikäläinen kellolöytöjä metsästämään kirppialueelle. Yksi fiksu kello löytyi, ja ostin sen pois. Kuva tossa edellisessä viestissäni. Ei muuta mielenkiintoista, tai olihan siellä, mutta en ole valmis maksamaan mitä tahansa kelloistani, joten sille ainoalle myyjälle toistaiseksi ne jäivät. Katotaan ymmärtääkö pudottaa kellojensa hintaa jatkossa.

    Sitten suunnistimme kohti Santa Cruzin ostoskatuja, missä neitomme kiertelivät vaatekauppoja ja nuorukaisemme poimi kivan mekon kotiin tuomisiksi itselleen. Sitten se alkoi, nuorikkomme halusi Churroja, ei aavistustakaan mitä ne ovat, mutta niitä ole saatava. Kahviloissa sellaisia listoilla ei ollut, ei liikkeitä, missä mainoksen mukaan niitä tarjoilla, ei missään. Yhdestä leipäkaupasta kyselimme sitten Churrojen myyntipaikkaa ja saimme tarkat ohjeet sellaisten löytämiseksi. Löytyihän se lopulta noiden ostoskatujen ja kauppahallin välisen sillan vierestä, ratikkakiskojen kohdalta. Helppo maamerkki siis. Churroja emme kuitenkaan päässeet maistelemaan, sillä tuossa pienessä Churreriassa oli parinkymmenen metrin jono ulos saakka, joten emme jääneet odottelemaan, vaan suunnistimme eteenpäin.

    Fiatin nokkapelti kohti Puerto Cruzia, taas se "kilometrien mittainen" ylämäki, ikuisuus, jossa ainoa mikä tuollaisessa pikkuautossa kiihtyy on kuski, joka sadattelee, miksi valitsin tällaisen auton. Pääsimmehän mäen päälle. Matka jatkui ohi La Lagunan ja Tacoronten kohdalla poikkesimme Fiatin tankkaamaan, mittarin näyttäessä lähes tyhjää. Fiat tankille ja nousin autosta, tavallaan turhaan, kun täällä Teneriffallahan useilla bemsa-asemilla on palvelutankkaus. Nuori mies tuli hymyillen tankkauspitooli kädessään ja ilmoitun hänelle "full", saaden vastaukseksi "si". Menin kassalle maksamaan ja, siis täysi tankillinen 95E laatua, maksoi huimat 27 Euroa, siis tankillinen. Et silleen.

    Tankkauksen jälkeen suunta kohti La Willaa, joka oli täpötäynnä ihmisiä, siis ahdistavan täynnä, kun ei sekaan meinannut mahtua. Syykin on selvä, yleinen Joulun jälkeinen vapaapäivä ja alennusmyyntien aloitus samalle päivälle. Ei ihan huono markkinaidea. Alennukset huitelevat heti ekana päivänä täällä -50%, -70% ja jopa -80% huitteissa, mutta kannattaa suhtautua moniin tarjottuihin alennuksiin varauksella. Jotenkin tuntui, ettei lähtöhinnat aina pidä paikkansa. Neidot kiertelivät mielellään liikkeitä, minä istuskelin penkillä liikkeiden edessä, ja kuluihan siinä aikaa. Mutta sitähän meillä on, lomalla kun ollaan.

    Iltasella sitten roskaruokapäivä, hävettää niin sanoakin, ranskalaisia ja kananugetteja uunissa, ja jos tänään kysytään, niin ei koskaan enää, kunnes taas ensi kerralla. Pikavisiitti Pikku Pohjolaan, tykkäämmehän kannattaa paikallisia suomalaisia yrittäjiä, kahvit ja Cokikset naamaan, nuorikkomme söi vielä jonkun leivoksen. Ajoin sen jälkeen neidot tähän kämpille ja lähdin palauttamaan tuota Italialaista urheiluautoa EuropCarille. Auto pihalle, avaimet postiluukkuun, ja vuokrasopimuksemme oli päättynyt. Kävelin kämpille, yöpuvut päälle ja nukkumaan. Siinähän sitä.

    Aurinko alkoi juuri paistamaan, neidot suunnistavat kohti Loro Pargueta ja meikäläinen.... aika näyttää.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  9. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Hyvää teki parin päivän sade täällä. Tuokin La Carabela-hotellin nurkalla oleva kukkarypäs suorastaan heräsi eloon. Ei näyttänyt tuollaiselta vielä viime viikolla.

    [​IMG]
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  10. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    No niin. Pienten tietoteknisten ongelmien jälkeen toimii taas tämä tablettikin. Eilinenhän oli taas vaihtelevan sään päivä. Aamupäivänä aurinkoisempaa ja sitten pilvistä myöhemmin. Paljoa kerrottavaa ei jälkipolville eilisestä jäänyt, kun neidot suunnistivat Loro Parguelle, ja minä muuten vaan hortoilemaan kaupungille. Oma päivä siis lähinnä kulkemista paikasta toiseen, ei mitään uutta, tai mainittavampaa, paitsi yksi kelloliike, jossa poikkesin katselemassa. Ystävällinen myyjä, tuli luokseni "Hello Sir" aloituksella ja ilmoitin vain katselevani. Hän kehui erilaisia kellojaan maasta taivaaseen ja kun kyselin automaattikellojen perään hän ilmoitti ensin "no", mutta kaivoi sitten pöytälaatikosta yhden, jota kehui "very good quality, excellent Japanese movement, 79 Euros, for you Sir, 65 Euros". Otin tiun käteeni, oli automaatti, ja kaivoin taskustani luupin, jolla tarkemmin tiukua tarkastelin. "This is not Japanese movement, it's Chinese copy" sanoin, eikä kaveri enää yrittänyt edes kieltää asiaa, vaan totesi "if you say so Sir". Eipä tullut kauppoja. Sitten suuntasin Pikku Pohjolaan Cortadolle ja tapasin tuon aikasemmin esillä olleen nettitikun haltijan. Siitähän sitä sitten jatkettiin asiaa setvimään.

    Sunderen Electronica oli seuraava osoitteemme. Vika tuon nettiyhteyden katoamisessa oli nimittäin siinä Soneran, siis jo vuosia vanhan tikun toiminnassa. Tarvittiin siis uusi tikku. 79,90 hintaan mukaan tarttui taskuun mahtuva 4G päätelaite, mihin Soneran vanha kortti istutettiin. Myyjä jopa asensi kaikki valmiiksi, jotta netti pelitti heti kaupassa. Hyvä palvelu kyllä tuolla Sunderenilla. Nyt siis netti taas toimii ja sen voi jopa ottaa mukaan. Varoituksistani ja kyselyistäni huolimatta se Soneran ikivanha nettiyhteys, kuulemma pelittää 15 Euron hintaan ilman lisämaksua täälläkin. Epäilen, pelkään pahinta, mutta aika näyttää. Ainakin yritin asiasta varoittaa.

    Illalla tonnikalapastaa, kierros kaupungilla, yhdet juomat Charcon puistokahvilassa, ja siinähän sitä taas yhdelle päivälle. Ai niin, eilisissä uutisissa tai jossain vastaavassa, meikäläisen ruma naama taas vilahteli ihan kiusaksi asti, kun Jouluaaton kirppiksellä Santa Cruzissa kellokauppojani TV kameraryhmän voimin kuvailivat. Älkää pelästykö, jos satutte näkemään.

    Päivän isoin uutinen tuli paikallisesta Canarian Weekly nettijulkaisusta, jossa kerrottiin Teidelle sataneen lunta, paljon lunta, ja vielä etelän puolelle. Kuva kertokoon enemmän.

    [​IMG]

    Pilvien takia emme tilannetta pystyneet tarkastamaan, mutta tänä aamuna Cupulan kulmalla näytti tältä.

    [​IMG]

    Onhan Teidellä nyt vihdoin normi lumimäärä, mikä talvisin tulee ollakin.

    Olkaa kiltisti.
     
  11. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Laitan vielä muutaman neitojen napsiman kuvan. Ensin delfinaariosta.

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    Sitten Jaguaari.

    [​IMG]

    Ja vielä yksi papukaija.

    [​IMG]

    Vahinko ettei kuvia ollut enempää.
     
  12. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan. Aurinko helottaa taas pilvettömältä taivaalta täällä Puerto Cruzissa. Tästä on hyvä aloittaa uusi päivä.

    Viidettä viikkoa mennään jo, sekin siis jo puolivälissä. Kylläpä aika kuluu, vaikkei oikein tee mitään. Eilinen päivä aloitettiin hieronnalla, kun molemmet sellaiseen suunnistimme. Rentouttavaa oli, pakko sanoa, ei ehkä niin kovanäppinen hieroja, kuin olen tottunut, mutta rentouttava. Sarah jäi jälkeeni tuon hierojaneitosen käsittelyyn ja minä poistuin , yllätys yllätys Pikku Pohjolan terassille kahville. Syynä tämän tablettini ohjelmapäivitys PPn Wifi verkossa. Monet tutut kasvot tervehtivät iloisesti tuolla PPn terassilla, ja tilaa löytyi heti, kun vaan kyseli, että mahtaisiko sitä olla. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, sillä hämmästyttävän moni suomalainen, siis sellainen jonka täällä selkeästi tunnistan ulkonäöltä, istuskeli viereisellä terassilla, vaikka PPssä,olisi tilaa ollut. Juuri nuo samat ihmiset kun aikaisemmin olen bongannut PPssä. Mikähän lienee syys moiseen käytökseen. Aikani istuskeltuani ilmestyi myös nuorikkomme seuraamme, pian myös Sarah, jolloin oli taas aika jatkaa matkaa. Sekalaista hortoilua ympäriinsä, kunnes saavuimme Martianezin rannalle, missä vieraamme oli pakko päästä kastelemaan varpaansa meriveteen, jotta voi lähettää kotiin lisää kuvia täällä olostaan. Pieniä ovat ihmisen ilot, mutta täällä Puerto Cruzissahan niitä koetaan, kukin omalla tavallaan. Mikä parasta hymy tuon vierailijamme kasvoilla pysyy edelleen leveänä.

    Eilenpä ei sitten muuta tullutkaan tehtyä, terassilla löhöilyä, kaupassa käynti, taas ihmettelyä, miten täällä, varsinkin paikalliset tuotteet ovat niin edullisia ostaa ja hiukan ristikoiden, sekä kirjojen kera rentoutumista. Illallisena eilistä tonnikalapastaa, keitin kahvit päälle, jottei tarvitse ulos kahville lähteä. Neidot kuitenkin saivat ylipuhuttua minut ja Sandran kahvilaan hotelli Masarua vastapäätä suunnistimme. Siinä limut naamaan, keskustelua yhden suomalaisen teräsnaisen kanssa, siis 86-vuotiaan naisihmisen, joka oli erinomaisella huumorintajulla varustettu ja muutenkin mukava keskustelukumppani. Päätimme lähteä, ja juuri kun nousimme, Ru käveli kahvilaan sisään. Se siitä, tilasimme lisää ja menihän siinä tovi jos toinenkin. Kahvittelun jälkeen pikku kävelylenkki kauniissa La Pazin maisemissa, ikkunaostoksia Riu Garoen läheisyydessä olevan antiikkikaupan ikkunan takana ja pian oli aika palata yöpuulle. Rento lomapäivä siis. Ei kiire minnekeään, vain oleskelua ja elämästä nauttimista.

    Tällaista lomapäivää siis eilen. Nyt on päivä uusi, joten aurinkoisia ajatuksia kaikille täältä Puerto Cruzin auringosta.
     
  13. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Muutama iltatunnelmapala toissaillan tivolireissulta.

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    [​IMG]

    Ja illan päätteeksi juomaa ruusun kera Charcon puistokahvilasta.

    [​IMG]
     
  14. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan kaikille.

    Eilinen oli taas todella laiska päivä, kun oikein mitään ei saanut aikaan. Aamu alkoi luonnollisesti Juhla Mokkaa nauttien, kun vieraamme sellaista mukanaan toi. Sitten nuorukainen mukaan ja kohti Puerto Cruzin kauppahallia kirppistä löytöjä tekemään. Eipä löytynyt mitään mielenkiintoista, mutta oli ilo huomata, kuinka eräs myymässä ollut saksalaisrouva piti lupauksensa, jonka kaksi viikkoa sitten antoi. Silloin hän lupasi tuoda minulle vanhemman kellon myytäväksi ja näin kävi, kun nähdessään minut, rouvashenkilö tervehti iloisesti hymyillen ja kaivoi 1960-luvun Ruhla-kellon laukustaan. Valitettavasti tuo tiuku vaan oli naisten mallia, joten tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet. Hieno ele kuitenkin tältä mukavalta rouvalta.

    Kirppikseltä PPn kautta takaisin kämpille, kun oli asioita hoidettavana. Eipä onnistunut niidenkään hoito, kiitos byrokratian. En availe asiaa sen enempää, kuin kyllä se tästä. Sitten se tapahtui, nimittäin päivän huonoin hetki, kun nuori vieraamme pudotti lähes uutta vastaavan puhelimensa lattialle. On nimittäin äärimmäisen huono yhdistelmä, kun älypuhelin suurine laseineen kohtaa kivilattian. Arvannette mitä tapahtui näytön lasille. Vaurio ei ole paha, mutta harmittava kuitenkin. "Eipä hätää" tokaisin, "täällähän on Medical clinic for smartphones" liike Xipana Park hotellia vastapäätä. Siispä illemmalla sinne, kun tapahtumahetkellä vallitsi siestan aika.

    Hunajakanaa riisin ja vihannekset kera oli Sarahin menuu eiliselle. Hyvää oli, suorastaan erinomainen ateria taas. Paljon on paikallisilla ravintoloilla tekemistä, että samaan pääsevät. Hintatasoltaanhan tuo ateria on täysin ylivertainen ravintoloihin nähden. Tosin niin myös maultaan.

    Lähtö alakaupungille kohti Mobile clinic oli siis edessä. Mäkeä alas, iänikuisia rappusia ja pian olimme perillä. Eipä onnistunut nuorikkomme puhelimen korjaus, viikon verran kestäisi saada osat. Siispä myös Sarah kysäisi oman Samsunginsa lasin korjausta, kun sama vahinko oli aikaisemmin jo käynyt. Arvio korjauksesta oli 165 Euroa, eipä kannata totesin, ostetaan mielummin uusi kotimaasta. Kallista on siis näytön vaihto täällä Puerto Cruzissakin. Suosittelen siis välttelemään puhelimen sekä kivilattian kohtaamisia.

    Matka jatkui kohti Plaza del Charcoa, jonka laidalla eteläpäässä on pieni kakku/jäätelömyymälä. Istuuduimme alas, tilasimme myyjän saapuessa paikalle suklaakakkua kahvin, teen ja kaakaon kera. Tuhmaa oli herkuttelu valinta, mutta kyllä kannatti. Niin hyviä nuo kakut tuolla ovat. Käykää koeajamassa, jos/kun tänne Puerto Cruziin saavutte. Paikkahan on Charcon puistokahvilan takana lehtikioskien vieressä. Ylhäällä sitten Memessä yhdet Cokikset ja oli aika yöpuulle.

    Nyt Arska paistaa ja nenät kohti uusia seikkailuja. Mukavaa päivää kaikille.
     
  15. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Pilveen meni aurinko. Pahasti näyttää siltä, että kohta sataa. Sen kunniaksi muutama kuva taas iloksenne/kauhuksenne.

    Ensin Sunnuntai illalta San Francisco kirkosta Jouluistallaatiota.

    [​IMG]

    Sitten tämän päivän kävelyiltä Taoron mäen otoksia. Ensin yleiskuva puistosta.

    [​IMG]

    Tuon Taoron yläpuiston keskeltä löysin taas tuollaisen kotia muistuttavan talon.

    [​IMG]

    Ja sitten iloisia perheuutisia Risco Bellon kahvilasta. Se musta joutsenpariskunta on päättänyt lisääntyä, rakensivat pesän ja tässä haudotaan munia.

    [​IMG]

    Tämmöstä.
     
  16. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan taas Puerto Cruzista. Pilvetön taivas taas odottaa, eli auringonpaistetta tiedossa..

    Eiliselle ei kummoista onhjelmaa oltu suunniteltu. Ainoastaan iltapäivällä allekirjoittaneen ja Sarahin tukanleikkuut suomalaisella parturikampaajalla Tenequian vieressä. Samoin nuorikollemme oli varattu aamupäivälle kulmakarvojen värjäys tutun suomalaisen luona. Me kun haluamme kannustaa kotimaisia yrittäjiä pärjäämään. Heti aamusta Sarah valitteli, että on hiukan kipeä olo, ja läksin osoitteen saatuani opastamaan nuorikkoamme tuon tutun meikkitaitelijamme luo. Itse en ymmärrä miksi luojan luomia kulmakarvoja pitää värjätä, mutta enemmän se kai naisten juttu onkin. Siispä matkaan, mäkeä alas Pez Azulille saakka, sitten jyrkkää mäkeä ylös, nimittäin Calle Belgicaa, kunnes suurin piirtein Calle Finlandian kulmilla olimme perillä. Itse toimenpide näytti kivuttomalta, sotkuiselta, mutta hoitui nopeasti, minkä seurauksena yleisessä jutustelussa meni enemmän aikaa, kuin aavistimmekaan. Lopulta pääsimme jatkamaan matkaa. Päätin näyttää vieraallemme asiaa, jonka paikallista logiikkaa olin itse ihmetellyt jo pitkään. Jatkoimme mäkeä ylös, ylös, ohi sairaalan, aina mäen päälle saakka risteävälle, kauniiksi aikanaan rakennetulle, hyväpintaiselle asfalttitielle, jossa molemmin puolin jalkakäytävät ja jopa pyörätie toisella puolella. Täkäläisesti ajatellen loistavaa suunnittelua, kaikki kulkijat huomioon ottaen. Mutta mutta, tienpätkä oli noin 300 metriä pitkä. Toisesta päästä se alkoi talojen seinästä ja toisessa päättyi betonimuuriin. Tuota tienpätkää katsellessa tulee mieleen, että ajattelevatkohan täkäläiset yhtään mitään, vai onko kyseessä vain työllistävä toimenpide. Samankaltaisia tienpätkiä, jotka liikenneympyröistä kaksikaistaisina kääntyvät jonnekin, ja sadan metrin päästä päättyvät barrancon jyrkän pudotuksen edessä kaiteeseen, niin, että kaistaviivakin jää vielä sen kaiteen alle. Outoa, todella outoa. Käykää tsekkaamassa, jos huvittaa.

    Matka jatkui kohti Taoron yläpuistoa, kiertelyä siellä, koiranomistajat huom, Taorolta löytyy mm agilityrata koirille, jos lemmikeillenne ajanvietettä kaipaatte. Taoron jälkeen nenät kohti Risco Belloa, missä cafe con lechet nauttien istuskelimme jonkin aikaa. Iso muki kahvia maksoi tuolla vain 2 Euroa, joten perun puheitani paikan kalleudesta, vaikka taannoin mehulasi 3.50e maksoikin. On tuo pieni kahvila sellainen rauhan tyyssija, että siellä vaikka viikottain poikkeaminen on suotavaa. Kahvien jälkeen matka jatkui Taoron vesiputoukselle joka iloksemme oli päällä. Väkeä oli niin paljon, etten kuvia viitsinyt ottaa, joten askeleet rappuja alas aina Bel Airille saakka, siitä viereisen puiston läpi vanhalle leffateatterille, nykyään paikalla toimii ilmeisesti ihan teatteri, näin siis huonolla espanjan kielellä mainoksista tulkittuna, mistä samaa katua aina kalasatamaan saakka. Kalasatamasta tivolin läpi sille betonimuurille, joka aaltoja meren rannalla ottaa vastaan. Olihan aallokko. Betonimuurilla kulkiessa sai tuon tuosta väistellä vesipärskeitä ja loppupäästään koko muuri oli suljettu, kun vesi oikein vyöryi sen päälle. Pokkeismme siis rannalta jalkapallostadionin kohdalta tienvarteen ja kävelimme kohti Playa Jardin hiekkarantaa. Ennen rantaan menoa poikkesimme Jorman baarissa pikkusuolaisella ja limulla, mutta pettymykseksemme mitään leipiä, eikä pullaa ollut enää tarjolla. Siispä vain limua sisälsi tuo visiitti. Takaisin Playa Jardinille. Punainen lippu, ei saa uida, minkä toki merenkäynnin voimasta ymmärsin. Silti moni turisti oli koko ajan menossa uimaan, valvojien vihellellessä pilliin, että pois sieltä. Muutama seisoskeli rannassa ottamassa aaltoja vastaan, sukellellen niiden sekaan, mutta matalalla, jotta jalat osuivat pohjaan. Niinpä uskaltauduimme mekin nuorikon kanssa ottamaan sandaalit pois ja kahlaamaan vedenrajaan. Aika kovalla voimalla se vesi nappaa muuten ihan nilkkakorkeudellakin, kun aalto pyyhkäisee kohdalle. Kerran kastuivat shortseista jopa lahkeet, mutta onneksi kännykkä säilyi kuivana. Siinä sitten vieraamme, nuori vielä, seisoskeli haltioissaan katsellen aaltoja ja kastellen varpaitaan. Kaikki huvi loppuu aikanaan, kun nytkin sovitut parturiajat alkoivat painaa päälle. Siispä matkaan.

    Saavuimme Tenequialle hiukan etuajassa ja soitin Sarahille, että onko hän jo taksissa, kun hiukan kipeänä aamulla oli. Vastaus, käheällä, kovin kovin käheän kuumeisella äänellä, että hän peruutti oman aikansa kuumeen takia. Itse leikkautin tukkani, niinkuin sovittiin ja nuorikkomme samoin, kun aikaa kerran oli. Sitten taas tuo iänikuinen mäki ylös tänne La Paziin toteamaan, että Sarahilla on oikeasti kuumetta. Matkalta poimin apteekista Parasetamolia, mitä kuumeen lievitykseen suosittelivat 650mg 40 kpl 1.56 Euron hintaan. Siis miettikää 40 kpl tapletteja puolellatoista Eurolla. Mikä ihme Niissä lääkkeissä suomessa maksaa. Mittasimme Sarahin kuumeen, 38.7, eli ihan kohtuullinen kuume. Lääkäriin hän ei halunnut lähteä, joten jäimme päivystelemään tilannetta. Lääke tehosi nopeasti. Yksi pilleri ja pian kuume laski. Tämä aamuna se on jo kokonaan poissa, onneksi.

    Illalla lähdimme vielä nuorikon kera syömään. Rappusilla oleva Shanghai-kiinalainen oli valintamme. Vieraamme tykkäsi, minusta oma annokseni oli hajuton, väritön ja mauton, varsinkin kun "porsasta sweet&sour" tarkoitti possun ribsejä, muutamaa vihannesta ja kastiketta riisin kera. Ei mun juttu järsiä jotain luita ravintolassa. Ero Smirren ribseihin Jorman baarissa kuin yöllä ja päivällä, kun Smirren annoksessa liha oli kypsää, hyvin maustettu, sekä lihaa luiden ympärillä yleensä oli. Joko en osaa tilata niitä "hyviä annoksia" tai sitten tuurini on huono niiden tarjoilun suhteen. Tällä reissulla ei nimittäin vielä yksikään ravintola ole oikein vakuuttanut. Alan olla korviani myöten täynnä ravintolaruokaa Puerto Cruzissa just nyt. Toivotaan, että parempaa on luvassa.

    Tänään on vieraamme viimeinen kokonainen päivä täällä Puerto Cruzissa, ja kun Sarah on edelleen toipilaana, pääsen häntä täällä opastelemaan ympäriinsä. Saas nähdä, mitä siitä seuraa.

    Aurinkoista päivää vaan kaikille.
     
  17. annamanna Vierailija

    Kiva näitä päivityksia on lukea kirjoitat niin elävästä että paikat voi nähdä ja kuvitella mielessään.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  18. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Kiitos Annamannalle kommentista. Kiva jos nämä jorinat edes jotakuta miellyttävät. Huomioni mukaan noin 150-200 uutta lukukertaa näyttäisi jokaisen postauksen jälkeen tulevan. Kiitos teille, joilla mielenkiinto näiden lukemiseen riittää.

    Laitetaanpas molemmat kuvat, mitä napsin tänään Botanicon "luonnon"puistossa.

    [​IMG]

    Ei aavistustakaan mikä kasvi toi on. Kertokaa viisaammat.

    [​IMG]

    Mustarastas tuli esittäytymään.
     
  19. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan kaikille. Nuori vieraamme istuu juuri nyt Titsa 343sessa, matkalla kohti Reina Sofiaa, ja sitten sinivalkoisin siivin kotimaahan. Turvallista matkaa hänelle ja toki muillekin matkaajille kaikkialla.

    Eilinen oli vieraamme viimeinen kokonainen päivä täällä Puerto Cruzissa, joten hänen ehdoillaan mentiin. Ensin poikkesimme tuolla mäen harjalla Botanicon kasvitieteellisessä puutarhassa, vähän kasvillisuutta tiirailemassa. Hukka reissu, väärä vuodenaika, tai turhaa ajankäyttöä koko vierailu, kun täkäläisen talven takia eivät juuri kukkaset kukkineet ja nekin mitkä kukkivat löytyvät tuon alueen ulkopuoleltakin. Noh, Kolme Euroa per nuppi ei paljon ole, jos sillä jotain hyvää saadaan täällä aikaan.

    Matka jatkui edelleen vieraamme ehdoin, jolloin aloimme etsiä kauneushoitolaa, jotta neitonen voisi hemmotteluhoidon itselleen saada. Yläkaupungilta ei löytynyt, siispä alas ja suuntana Glothy, mikä paikallisten suomalaistenkin suosiossa on. Suosio kuitenkin on niin suurta, että vasta Maanantaiksi olisi ajan saanut. Mitäs nyt, mietin ja keksin mennä Pikku Pohjolaan, omistaja Anulta kysymään neuvoa. Kysyvä ei tieltä eksy, sanonta piti tälläkin kertaa paikkansa, sillä neuvoa löytyi, nimittäin Calle Iriartelta rappuset alas, käännös vasemmalle ylämäkeen Calle Augustin de Betacourtille, mistä erinomaisen laadukkaan näköinen kauneussalonki löytyi. Aikaakin oli tarjolla samointein, joten nuori kaunokaisemme jäi sinne hemmottelemaan itseään. Juuri ennen poistumistani, kuultuani hoidon kestävän melkein kaksi tuntia, kuulin nuorelta vieraaltamme melko osuvat sanat, hänen jutellessaan hoitoa aloittavan naisihmisen kera. "Te ette edes pysty ymmärtämään, kuinka onnekkaita olette, kun saatte nähdä aurinkoa täällä joka päivä" tuli sujuvalla englannin kielellä nuorikkomme sanomana, jatkuen " itse en ennen tätä viikkoa ole aurinkoa nähnyt yli kahteen kuukauteen" mikä on helppo ymmärtää, kun syksyn ja alkutalven kelejä kotisuomessa muistelee. "Kuinka kukaan voi elää niin" kyseli kosmetologi. Niinpä, viisaita sanoja puolin ja toisin, nuoresta iästä huolimatta. Me onnekkaat saimme tulla tänne Puerto Cruziin pidemmäksi aikaa kotimaan kaamoksesta, moni vielä tänne sieltä pääsee, mutta moni joutuu pimeästä, loskasta ja kylmästä koko talven ajan "kärsimään". Tsemppiä teille, vilpittömästi. Toivotaan, että ensi kesä korvaa nämä kaamoksen pimeimmät hetket aurinkoisuudellaan. Se jää nähtäväksi.

    Sahah on ollut pari päivää kipeänä, ensin korkeaa kuumetta ja nyt kuumeen laskeuttua mahavaivaa. Mikälie moisen taudin aiheuttanut. Itse, sinakin toistaiseksi taudilta olen välttynyt, samoin vieraamme. Loppupäivän sitten vietimme tässä kämpille hänen tilaansa seuraten. Eilinen oli myös vuokranmaksupäivä. Täällähän on sellainen kummallinen tapa, että vuokrat kerätään käteisenä, kuitti kyllä kirjoitetaan, mutta epäilen, ettei noista hallinnolle veroja paljon makseta. Oikein siisti ja mukava nuorimies vuokrarahat kävi hakemassa, kelloharrastaja muuten hänkin, Omega Speedmaster ranteessaan, ja kirjoitti meille maksusta siis kuitin. Sen jäkeen hiukan taas kirjojen lukemista, kunnes tuli sika lähteä syömään. Sarah luonnollisesti jäi kämpille, valmisti ostamaani kanakeittoa, kun muu ei kuulemma alas mene ja me nuorikon kera suunnistimme alakaupungille.

    Ravintolavaihtoehtoja oli montakin, mutta kun vieraamme sai päättää, missä viimeisen ateriansa sai saarella nauttia jolloin päädyimme edulliseen ja hyväksi havaittuun Pomodoroon, sinne San Telmolla olevan näköalapaikan alle. Kaksi pizzaa ja Cokista oli tilauksemme. Pizza nyt taas oli keskinkertainen peruslätty, mitä sellaiselta voikin odottaa. Syötyämme suunnistmme kaupungin vilinään, ensin Charcolle, mistä Calle Lomon idyllisiä ravintoloita ihailemaan, ja El Pation puistikon kohdalta Calle Mequinezia takaisin kalasatamalle, piipahdus vielä tivolissa, ei voittoja arvoista tälläkään kertaa, ja suuntana sama pikku kakkupaikka Charcon eteläreunalla kuin eilenkin. Kahvi, tee ja kaksi mokkakakkupalaa siirtyivät parempiin suihin, edulliseen 5 Euron hintaan, siinä jutellessa ja iltaa istuessa. Vieraamme mielestä hän voisi viihtyä pidempäänkin, mutta reaaliteetit vaan rivät anna myöten. Hän kuitenkin oli onnellinen, kun sai aurinkoisia päiviä viettää täällä Puerto Cruzissa edes muutamia, jotta jaksaa talven taas ahertaa. Pian oli aika palsta kämpille, missä Sarah jo nukkui, vieraamme pakata alustavasti, sekä käydä yöpuulle.

    Kello soi tänä aamuna 5.30, allekirjoittanut tosin heräsi jo aiksisemmin, vähän aamiaista tarjolle, loppu pakkaaminen ja nokat kohti La Pazin bussipysäkkiä. Moneen kertaan kysyin, että tuliko nyt kaikki mukaan, tarkista vielä ja yöpuku nyt ainakin jäi, joten saas nähdä, mitä muuta vielä löytyy...

    Pian Puerto Cruzin lauantaikirppikselle... Mukavaa päivää kaikille.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  20. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Taas putkahti historiakuvaa Puerto de la Cruzista, tällä kertaa vuodelta 1964. Lago Martianez ja San Telmo olivat vielä niin kovin erilaisia, kuin nykyään.

    [​IMG]

    Tämä toimenkin kuva kertonee historiasta jotain, oletuspohjaisesti tai paikallista tietämystä hyväksi käyttäen.

    [​IMG]

    Mitä mieltä, totuutta, vaiko teoriaa kuvitusten aiheet...;)
     
  21. Annehanne Jäsen

    liittynyt:
    09.03.2012
    Viestejä:
    53
    Saadut tykkäykset:
    57
    Noiden flunssien/influenssien kanssa kannattaa olla varpaillaan. Me olimme joulun aikaan Las Palmasissa, jossa puoliskoni sairastui. Ensin tuli vilu, sitten kuume, joka talttui Panadolin avulla. Kotiin tultua sitten alkoivat keuhkot kihelmöidä, joten lääkäriin ja antibiootit. Nyt on kuuri syöty, mutta korvat ja väsymys vaivaavat. Eilinen terveydenhoitajan luona käynti ei paljon asiaa avannut, joten ensi viikolla ilmeisesti uudelleen lääkäriin. Kaikenlaisia sairaskertomuksia voi eri tiedotusvälineistä aiheesta lukea...

    Mutta, kiva on lukea "päiväkirjaasi". Ja samalla muistella viime kevään Puerton matkaa. Ensi vuoden kevääksi on jo uusi matka taas varattu.

    Hyvää jatkoa teille, ja paranemista Sarahille.
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  22. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan taas kaikille.

    Annehannelle kiitokset neuvoista ja huolenpidosta. Sarahin kuume on nyt laskenut, mutta ripulia pukkasi päälle. Fortasec-niminen lääke apteekista auttoi siihenkin ja tänään iltapäivällä hän jo kykeni kauppaankin kävelemään.

    Sitten hiukan asiaa aikaisemmin tällä palstalla esillä olleesta vierasvenesatamasta. Juttu löytyy Facebookista Puerto de la Cruz news and views-sivustolta.

    [​IMG]

    A not very good picrure of the latest version of the New Muelle for Puerto de la Cruz. Not quite what the locals expected, but realistically all they were ever likelyto get, very similar to Garachico. This versionis propablythe lastifthe timetable suggested at a recent council meeting proves to be correct. Namely, paperwork being completed and out to tender as we speak, allowing construction to begin before the end of 2018 and completion date of some timein 2025. Personally, i think they are all in cloud cocoo land !!

    Tommosta tekstiä asian tiimoilta. Ei vaikuta paikallinen toimittaja kovin tyytyväiseltä. Toivottavasti ymmärrätte.

    Nuorikkomme siis poistui eilen aamulla. Herätys kukonpierun aikaan ja saattokeikka bussipysäkille, kun herrasmies ei koskaan jätä neitoa pulaan. Bussi lähti pysäkiltä, viimeiset vilkutukset ja nuorikkomme oli poissa. Kaksitoista tuntia myöhemmin tuli WhatsApp viesti, jossa kerrottiin hänen olevan turvallisesti Helsinki-Vantaalla, poikaystävän ollessa häntä vastassa. Palattuani saattokeikalta, päätin pysytellä hereillä, kirppislähtöä varten, mutta eipä onnistunut, vaan nukahdin tähän sohvalle kahden kahvikupinkin jälkeen.

    Kirppikselle toki pääsin, tein jopa löytöjä ja kaikki mukaani varaamani rahat katosivat toisten taskuihin. Tapasin myös Re..n ja Ru..n kirppiksellä, joten jatkoimme PPhen tavan mukaan kahville. Aikamme kahviteltuamme, päätimme lähteä hakemaan Charcon laidalta Sunderenilta patteria yhteen kellooni, jonka riskillä ostin. Kyseinen Camel Trophy Kronokrafi on reilut 30-vuotra vanha, ja sellaisen patterikellon ostaminen on riskialtista, sillä jos vanha paristo on vuotanut, on kello romu. Onnellisesti kuitenkin kävi, pikku vuodosta huolimatta ja kello saatiin toimimaan. Näin kirpparikello kymmenkertaisti arvonsa. Laitan tähän perään siitä kuvan iloksenne/harmiksenne.

    [​IMG]

    Kirpparin jälkeen kotiin apteekin kautta, saatuani Sarahilta ohjeet, mitä lääkettä, piti hankkia. Kiitos Sotikselle ja "Puerto Cruzin suomalaisille" neuvosta. Ette arvaakaan, miten tuon lääkkeen syöminen on helpottanut Sarahin elämää. Paikallinen parasetamoli kun on sen verran vahvaa, että se kyllä kuumeen alentaa nopeasti, mutta saa aikaan ripulointia. Olkaa siis varovaisia näiden paikallisten lääkkeiden kanssa.

    Päivän ateria oli kotiruokaa, keitettyjä perunoita, kananmunia ja pihvit molemmille, joista Sarah tosin vain vähän maisteli, huonohkon olonsa takia, toki salaatin kera. Hauskaa oli taas kaupassa käydä, kaksi kiloa perunoita, pihvit, patonki, kurkku ja maitolitra maksoi 3.70 Euroa. Että näin...

    Iltasella sitten, Sarahin vielä tuntiessa epävarmuutta uloslähdön kohdalla, päätin suunnistaa Pikku Pohjolaan iltakahveille. Suljettu henkilökunnan juhlaillan vuoksi. Eipä auttanut kuin jatkaa matkaa.

    Jatkoin matkaani Bar Polariin, jotta iltakahvini saisin. Polar olikin pitkästä aikaa auki, muutama asiaskin paikalla oli, mutta kun vuoroni tuli, muistin, että Bar Polarin kahvinkeitin on mallia Pulig Capsolo. Sinänsä laitteessa ei ole mitään vikaa, monet siitä pitävätkin, helppokin se yhden kupin keittoon on, mutta minun makuuni se ei sovi, ei sitten millään, joten päätin jatkaa matkaa. Lähdin kävelemään yläkaupungille, Sandra's vai Meme's bar, mietin hiljaa mielessäni, kunnes piti valita. Hetken miettiminen, lisää miettimistä ja päätös, kävelen kämpille ja keitän Juhla Mokkaa. Voipahan sitten niilläkin rahoilla ostaa vaikka kelloja huomenna Santa Cruzin kirppikseltä, mihin tarkoitus Re..n autolla Ru..n kera oli suunnistaa. Kaffet naamaan, jonkin "tyttöjen leffan" katsomista Divinity-kanavalta Sarahin seurana. On muuten melkoista tuskaa katsoa täällä TVtä, verraten vaikka Suomen telkkariin, sillä jos hermonne menevät mainoskatkoihin suomessa, niin täällä se vasta kaameaa onkin, kun ohjelmat katkeavat miten sattuu, mainoksia voi tulla varttitunti putkeen. Sitten suositun ohjelman kohdalla, kuten eilinen "Un romance impossible", vartti mainoksia, 8 minuuttia leffaa ja uudet mainokset...

    Siinähän sitä taas yhdelle lomapäivälle. Pian uudenkarhea Toyota Rav4 Hybrid kaartaan tuohon talomme eteen ja suuntaa siis kohti Santa Cruzia. Sadetta näyttäisi olevan luvassa. Saas nähdä miten meitin käy. Mukavaa päivää kaikille.
     
    Last edited: 16.01.2018
  23. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Paljon puhuttu El Muellen kalasatama vuonna 1962.

    [​IMG]

    Mahtaakohan kukaan palstalla kirjoittava tai lukeva suomalainen muistaa sitä tuollaisena. Tuo on nostalgiaa, edellisessä viestissäni sitten tulevaisuus. Kumpi on mielestänne parempi.
     
  24. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta taas. Tasan viisi viikkoa on täällä Puerto Cruzissa jo vietetty ja yllättävän nopeasti on aika kulunut. Pari kuukautta toki on vielä oleskelua jäljellä, joten eipä tässä kiireitä.

    Eilinen aamu alkoi kylän kelloharrastajien reissulla Santa Cruziin, yhdeksän aikaan kun tuosta talomme edestä lähdimme ajamaan. Lähtiessä Puerto Cruzissa oli satanut yöllä, maa siis märkänä, oli pilvistä, mutta saapuessamme Santa Cruziin, aurinko jo paistoi, lähes koko vierailumme ajan. Ohjelma oli saman kaltainen kuin aikaisemmillakin kertoilla, sillä kun Santa Cruziin pääsimme, etsiskelimme ensin tovin jos toisenkin parkkipaikkaa, kunnes sellainen viimein löytyi barrancokanavan ja tuon kirkon välistä:

    [​IMG]

    Aurinko paistoi, ja kierroksemme alkoi. Hetimiten löysin kolmekin rannekelloa, mitkä pois kuleksimasta ostin, edullisen hinnan takia. Hassu sattuma oli, että kaksi noista kelloista minulle möi kaveri, jonka muistin, hän muisti minut, vaikka hän käy tuolla kirppiksellä vain kerran vuodessa. Kierros jatkui, Ru..n ostaessa pari vanhaa pullonavaajaa, mutta muuta ei löytynyt. Jäljellä oli enää vain luottomyyjämme, jolta jo useita kelloja olin ostanut, ja Re kolme saksofonia, joten poikkesimme hänen pisteelleen. Pengoin vitriiniä sillä silmällä, mutta ei enää mitään kiinnostavaa, kun ne kiinnostavat olimme jo häneltä pois ostaneet. Myyjän huomatessa kiinnostuksemme kaikonneen, alkoi hintataso pudota, ja kun se putosi tarpeeksi, ostin häneltä yhden "El Capitain" 1940-luvun kellon kotiin vietäväksi. Vielä lyhyt kierros kirppiksellä ja olimme valmiit poistumaan, varsinkin kun tihkusadetta alkoi taivaalta tiputtelemaan.

    Kotiin tultuani aloin miettimään, kuinka nopeasti nämä 5 viikkoa ovat täällä menneet. Aika nimittäin kuluu kuin siivillä, eikä oikein mitään ole saanut tehtyä. Juoksuharrastus on jäänyt taka-alalle vasemman polven kipeytymisen takia, kun en ole uskaltanut sitä rasitella enempää. Myös pidemmät kävelylenkit ovat jääneet, kun Sarah ei niistä kummemmin tykkää, Re ja Ru on hiukan vaivaisia niitä tekemään, He..i lähti kotiin ja nuori vieraamme vei paljon aikaani, etuoikeutettuna toki, Sarahin sairastuttua. Oliko tarpeeksi hyvät syyt laiskotteluun, vai näyttääkö säälittävältä selittelyltä.

    Eilinen oli muuten kylmä päivä, tuota Santa Cruzissa vietettyä aikaa lukuunottamatta, nimittäin ensimmäistä kertaa laitoin päiväaikaan pitkähihaisen, kevyen villatakin päälle kauppareissullemme. Iltaisinhan se on ihan normitilanne pukeutua pitkähihaiseen. En ole tutkinut säitä sen enempää, mutta pian saisi päivisin lämmetä, ei tämäkään kivaa ole. Satakoon nyt vähän aikaa kunnolla ja sitten lämpöä kehiin. Mahtaa nämä säät ainakin viikkoturisteja harmittaa. Muuten vietimme päivää TVtä katsellen taas Divinity-kanavalta Proberty brothers sisustusohjelmaa seuraten. Siinä kun toinen veljeksistä auttaa pariskuntia ostamaan huonokuntoisen talon, ja toinen sitten remontoi sen ostajapariskunnan unelmataloksi, ensin näytettyään heidän odotuksiaan vastaavan ylihintaisen talon, parin budettiin soveltaen. Koukkuun jää tähänkin sarjaan, Kanadalainen muuten, kuten suomessakin näytettävä Remppa vai Muutto-sarja. Koukuttava toki sekin, näin omakotiasujan silmin.

    Illan ateria oli kotitekoista pizzaa, kinkkuraasteesta, tomaatista, suolakurkuista, runsaalla Gouda-juustokuorrutuksella, ala Sarah taikinaa myöten. Herkullista oli, itseasiassa parasta pizzaa mitä tällä saarella olen syönyt. Erityismaininnan Sarahilta sai paikallinen vehnäjauho, mikä on niin käyttökelpoista kotoiseen verrattuna, että Sarah suunnitteli ostavansa yhden matkalaukun lisää, ja tuoda maksimipainolla noita vehnäjauhoja kotisuomeen.

    Ruokailun jälkeen puhelin soi, Ru siellä soitteli meikäläistä iltakahveille, itse toki tilasi pienen oluen. Meme on Sunnuntaisin kiinni, joten menimme Sandran baariin, missä oli koko joukko muitakin suomalaisia iltaa viettämässä. Mukavasti kului aika jutustellessa, ja kuppini, sekä pienen tuopin jälkeen teimme pikku kävelylenkin lähimaastossa, kunnes suunnistimme kumpikin omiin suuntimme yöpuulle. Sarah katseli TVstä jotain tyttöjenleffaa taas, mitä jaksoin vähän aikaa, kunnes menin nukkumaan. Taas yksi lomapäivä ja viikko oli päätöksessään.

    Kirkkaalta näyttää taivas, toki muutamia isohkoja pilviä leijuu vuoristossa. Josko tulisi lämmin päivä. Antoisaa uutta viikkoa kaikille.
     
  25. Antigue Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    15.07.2016
    Viestejä:
    2 207
    Saadut tykkäykset:
    622
    Huomenta vaan kaikille.

    Sadepäivähän eilisestä tuli, vaikka alku näyttikin kohtuu hyvältä. Eipä siis tullut paljoa ulkona kuljeskeltua. Aamun ensimmäinen etappi, luonnollisesti aamupalan jäkeen, oli löytää jostain internetpaikka, jossa Windows/Linux- koneelle pääsimme, jotta saimme tietyt pakolliset kuviot, kotimaahan liittyen hoidettua. Lisäksi paikka, jossa tulostin löytyy, oli toiveissa. Bel Airin B-talon vieressä oleva paikka oli kiinni, se kun tuli ensimmäisenä mieleen halvan, 0,70 Euron hinta netistä tunnissa tarjouksesta. Kiinni siis olivat ovet ja etsintä jatkui. Onneksi ihan läheltä, Xipana Park-hotellia vastapäätä löytyi toinen, 1 Euron tuntihintaan. Jätin Sarahin hoitamaan nuo pakolliset kuviot, ja kaikkosin omille teilleni.

    Suunnistin taas kerran Sunderenille, uusimaan Hits-nettitilaustani, joka prepaid-systeeminä on täällä aivan älytön, sillä ostettuani kuukausi sitten 5GB nettikäyttöä, ei sitä lasketa käytön mukaan, vaan kuukausittaisena, joten yhteyteni olisi umpeutunut tänään, vaikka 2.69 GB oli vielä käyttämättä. Onneksi kuitenkin lisäkäytön lataus on edullista, sillä ostin seuraavalle kuukaudelle 3 GB paketin, hintaan 6 Euroa, jottei ylimääräistä mene hukkaan. Huomatkaa siis tuo kuukausittainen veloitusväli, ettette osta liikaa yhteyttä kerrallaan. Kyse ei ole isoista rahoista, mutta turha on turhaa. Vaihdatin samalla yhteen Seiko-kellooni metallihihnan tilalle nahkaisen. 3 minuutin hommaan saivat Sunderenilla tuhrittua aikaa 35 minuuttia. Tehokkuus siis huipussaan. Luonnollisesti myös pyydetyn tummanruskean hihnan sijaan kellossa oli musta hihna. Onneksi ei ollut kallis kuitenkaan, alle Kahdeksan Euroa se maksoi.

    Sitten kävelin takaisin Sarahin luo nettipaikkaan, jossa kiitimme erinomaisesta palvelusta, voimme paikkaa suositella kaikille, josta suunnistimme ylös kämpille kahvin keittoon. Sade alkoi jo ylämäen alareunalla ja kun vettä tuli kohtalaisen rankasikin, kastuimme molemmat. Tiedossa on siis loppupäivää kotona TVtä katsellen ja kirjoja lukien. Maraton Hercule Poirotia ja Miss Marplea, yhdistettynä eilisen pizzan puolikkaan syömiseen, kuuluivat alkuillan ohjelmistoon. Sitten Murha menneisyydestä-sarjaa (Cold case), moni muistaakin sen suomen telkkarista muutamien vuosien takaa. Loppuilta sitten sujuikin aina niin viihtyisästi Eurosportilta Snookeria katsellen. Tällaisia nämä sadeillat joskus ovat.

    Pilvistä säätä pukkaa edelleen. Eivät ole Puerton säät entisensä, sanoi Sarah juuri, ja kyllä pariin viime vuoteen verraten onkin viileämpää ja sateisempaa. Mukavaa päivänjatkoa vaan kaikille.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti