S
Sinkku(Yllatetty)
Vieras
Olen sama henkilo ""Netin kaunottaret""- ketjun takana. Eli suhteessani oli kaikenlaisia perinpohjaisiakin ongelmia, vaikkakin rakkautta myos, itse joustin aina todella paljon kaiken suhteen ja ymmarsin miestani, viimeinen pisara oli kun huomasin miten han huvittelee nettityttojen kanssa, isoja rintoja ihaillen jne. (olemme 25-vuotiaita)
Nyt olen siis sinkku, ja tiedan etta tama on taysin oikea ratkaisu tahan tilanteeseen. Mutta minulla on niin sietamattoman paha olo.
Voitteko kuvitella, exani ei edes ottanut yhteytta taman kaiken jalkeen!! Han tosin tietaa etta olin jo miettinyt suhteemme tulevaisuutta muutenkin ja etta saattaisin haluta erota. Siksipa hanet tuntien olen varma etta koska lahdin niin painokkaasti han aisti etta se oli viimeinen pisara ja pelkaa etta jos ottaa minuun yhteytta niin olen joko todella vihainen tai sitten han vain joutuu kestamaan sen -haluan erota, skenarion, tai vain kohtaamaan hapeansa. Olen oppinut etta hanella on vahva taipumus valtella tunnekkaita tilanteita ja setvityksia, lieko miehekas luonteenpiirre, mutta han aina saa pako-reaktion naissa tilanteissa sen sijaan etta kohtaisi ne, menee ""luolaansa"".
Mutta kuitenkin, olen vihainen ettei han ota yhteytta. Eiko olekin typeraa? Aluksi toella toivoin ettei han ottaisi yhteytta, etten todellakaan halua kuulla hanestayhtaan mitaan. Mutta nyt olen saanut lisaa vetta myllyyn, eiko han valita minusta sen vertaa etta ottaisi edes yhteytta? Se saa kaiken viela pahemmakis mielessani! Ei edes halua selittaa minulle, oikaista asioita tai lieventaa loukkaantumista, siita puhumattakaan etta vain haluaisi kuulla aantani tai vaikka yrittaa viela.
Han ei ilmeisesti koskaan rakastanutkaan minua, koska ei ole valmis edes selvittamaan sotkuja kanssani, jos mina en sita itse tee. Hanen oma ylpeytensa ajaa sen ohi etta han valittaisi minusta ja haluaisi oikaista tilanteita jne.
Eihan se paskiainen edes valita! Olinko hanelle kuitenkin loppujen lopuksi yhdentekeva (vaika aiemmin on jopa itkenyt peraani, puhunut avioliitosta jne)
Mitako mina siita valitan, emmehan me ole yhdessa joten mita valia tallaisilla jutuilla edes on? Noh, ymmarran taman kylla, mutta pahaa oloani lisaa se ettei han koskaan minua edes halunnutkaan. Ja mina, vaikka en voisi kuvitella palaavani enaa hanen luoksensa, rakastan hanta yha.
En tieda saako kirjoituksestani edes mitaan kunnon selkoa. Minulla on nyt vaan sellainen olo, etta olen tuomittu rakkaudettomaan elamaan, on paha olo ja alkanut puntaroimaan muitakin juttuja elmassani. Ja kyseenalaistamaan paljon...
Surkea olo. Valilla kaipaan hanta, valilla olen helpottunut etta se on ohi, valilla olen todella vihainen hanelle, valilla surullinen, valilla saalin hantakin, valilla haikailen miksi asioiden piti menna kuten ne meni, valilla tunnen allotysta hanta kohtaan, valilla olen ihan ok.kin, valilla koen etten ollut tarpeeksi, valilla koen miksi alunperin ""sekaannuinkaan"" haneen.
Olen ollut btosi ""vahvana"" asian suhteen, mutta nyt alan vahan rakoilla, on surkea ja paha mieli. Kai se kuuluu asiaan.. En tieda..
Nyt olen siis sinkku, ja tiedan etta tama on taysin oikea ratkaisu tahan tilanteeseen. Mutta minulla on niin sietamattoman paha olo.
Voitteko kuvitella, exani ei edes ottanut yhteytta taman kaiken jalkeen!! Han tosin tietaa etta olin jo miettinyt suhteemme tulevaisuutta muutenkin ja etta saattaisin haluta erota. Siksipa hanet tuntien olen varma etta koska lahdin niin painokkaasti han aisti etta se oli viimeinen pisara ja pelkaa etta jos ottaa minuun yhteytta niin olen joko todella vihainen tai sitten han vain joutuu kestamaan sen -haluan erota, skenarion, tai vain kohtaamaan hapeansa. Olen oppinut etta hanella on vahva taipumus valtella tunnekkaita tilanteita ja setvityksia, lieko miehekas luonteenpiirre, mutta han aina saa pako-reaktion naissa tilanteissa sen sijaan etta kohtaisi ne, menee ""luolaansa"".
Mutta kuitenkin, olen vihainen ettei han ota yhteytta. Eiko olekin typeraa? Aluksi toella toivoin ettei han ottaisi yhteytta, etten todellakaan halua kuulla hanestayhtaan mitaan. Mutta nyt olen saanut lisaa vetta myllyyn, eiko han valita minusta sen vertaa etta ottaisi edes yhteytta? Se saa kaiken viela pahemmakis mielessani! Ei edes halua selittaa minulle, oikaista asioita tai lieventaa loukkaantumista, siita puhumattakaan etta vain haluaisi kuulla aantani tai vaikka yrittaa viela.
Han ei ilmeisesti koskaan rakastanutkaan minua, koska ei ole valmis edes selvittamaan sotkuja kanssani, jos mina en sita itse tee. Hanen oma ylpeytensa ajaa sen ohi etta han valittaisi minusta ja haluaisi oikaista tilanteita jne.
Eihan se paskiainen edes valita! Olinko hanelle kuitenkin loppujen lopuksi yhdentekeva (vaika aiemmin on jopa itkenyt peraani, puhunut avioliitosta jne)
Mitako mina siita valitan, emmehan me ole yhdessa joten mita valia tallaisilla jutuilla edes on? Noh, ymmarran taman kylla, mutta pahaa oloani lisaa se ettei han koskaan minua edes halunnutkaan. Ja mina, vaikka en voisi kuvitella palaavani enaa hanen luoksensa, rakastan hanta yha.
En tieda saako kirjoituksestani edes mitaan kunnon selkoa. Minulla on nyt vaan sellainen olo, etta olen tuomittu rakkaudettomaan elamaan, on paha olo ja alkanut puntaroimaan muitakin juttuja elmassani. Ja kyseenalaistamaan paljon...
Surkea olo. Valilla kaipaan hanta, valilla olen helpottunut etta se on ohi, valilla olen todella vihainen hanelle, valilla surullinen, valilla saalin hantakin, valilla haikailen miksi asioiden piti menna kuten ne meni, valilla tunnen allotysta hanta kohtaan, valilla olen ihan ok.kin, valilla koen etten ollut tarpeeksi, valilla koen miksi alunperin ""sekaannuinkaan"" haneen.
Olen ollut btosi ""vahvana"" asian suhteen, mutta nyt alan vahan rakoilla, on surkea ja paha mieli. Kai se kuuluu asiaan.. En tieda..