Eron jälkeinen bilettäminen/uusi suhde?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dancing
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Dancing

Jäsen
19.12.2011
47
0
6
Mistä johtuu, että monet heti erottuaan aloittavat hurjan bilettämisen jonka seurauksena ollaan heti taas uudessa suhteessa? Kun ite jos eroaisin, haluisin varmaan käsitellä eroa ja olla itesekseni hetken. .
Hyvä ystävä erosi todella kamalasta miehestä muutama kuukausi sitten( 5 v yhdessä), tän jälkeen alkoi biletys, ja nyt asuu jo uuden miehen kanssa. 2 alle kouluikäistä lasta ja meidän ystävien silmissä tämä uusi mies ei vaikuta yhtään järkevämmältä kuin edellinen. Tekee surulliseksi.. (ja tiedän kyllä että ihminen saa tehdä mitä haluu yms.)
Eli siis eronneet, ootko tehnyt saman ja jos kestikö uus suhde?
 
Ihmiset ovat erilaisia. Tilanteet ovat erilaisia. Erot ovat erilaisia. Tunteet, joita ero herättää ovat erilaisia.

Joku tarvitsee eron jälkeen laastarisuhteen. Toinen retriitin.

Ystäväsi tilanne sinällään kuullostaa hullulta. Hän ei taida kestää itseään?
 
Edellisen eroni jälkeen n.7 vuotta sitten mäkin biletin ja menin tuli hännän alla ja oli jotain pientä säätöäkin siinä mutta en todellakaan aloittanut uutta suhdetta. Meni kaksi vuotta ennenkuin olin toipunut erosta niin että siitä ei tullut roudattua painolastia uuteen eli tähän nykyiseen suhteeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja isoäiti mölykylästä;25315083:
nykyihmisen pakon omainen tarve olla parisuhteessa, ei osata olla yksi. saati huolehtia lapsista yksin

Tätä mä en tajua. Mä oikein haaveilen, että saisin elellä lasten kanssa rauhassa enkä ainakaan saman katon alle haluaisi ketään pitkään aikaan.
 
Ystäväni oli kuin toinen ihminen kun erosi. Tuntu että se kaunistui ja alkoi unelmoida ja toteuttaa vanhat unelmansa yms.. Nyt tän uuden ukon tultua kuvioihin, hän ei "raaski" lähteä edes kahville. Kuukausia sitten sovittuun tapaamisen ei tullut kun miehen kaveri tuli toiselta paikkakunnalta kylään!!Ja miltäköhän lapsista tuntuu kun isä muuttaa pois ja muutaman viikon päästä uus ukko pussailee äitiä!!:(
 
mä olin eron jälkeen yksin reilun 2 vuotta,sitten tapasin nykyisen mieheni..olisiko pitänyt vaan olla rakastumatta ihan sen takia,että edellisen suhteen päättymisestä ei ehkä ollut kulunut tarpeeksi aikaa ulkopuolisten mielestä?
Eikä kyse ollut siitä,ettenkö olisi osannut olla yksin ja lapsesta huolehdin liiton aikanakin lähes tulkoon yksin..viimeiset pari vuotta liitossa olo oli kuin yh:na,huonomilla eduilla vaan ;)
 
Bonaire, ei kai kukaan väittänyt ettei saa rakastua?? Kyse oli varmaankin että luuleko tämä ihminen olevansa rakastunut vain koska huono suhteen jälkeen tuntee taas ihastusta? Mä luulen että huonon suhteen jälkeen sekoittaa helposti huomion saamisen aiheuttaman hyvän olon tunteen rakastumiseen..
 
  • Tykkää
Reactions: Dancing
ei kait kysymys ollutkaan siitä, mitä tekee vuosia eron jälkeen. Vaan siitä, että hilluu kahden viikon päästä lastensa edessä vieraan körilään kanssa.

Tai siitä, että ihminen joka sanoo rakastavansa syvästi myös erotessa, on kuukauden päästä uudessa kainalossa, jota sanoo rakastavansa syvästi.
 
  • Tykkää
Reactions: Dancing
Itse seurustelin kuusi vuotta, kunnes tuli lopullinen ero. Miehellä oli toinen nainen ja kyllä se meidän suhde muutenkin oli tehnyt kuolemaa pikku hiljaa. Kului viikko erosta ja erilleen muutosta kunnes tapasin miehen joka vei jalat alta. Tapailtiin aluksi, 6kk muutettiin yhteen. Vuosi tapaamisesta ostettiin talo. Eka lapsi syntyi kahden vuoden kuluttua, siitä vuoden kuluttua mentiin naimisiin ja seuraavan vuoden jälkeen syntyi toinen laps. Ja nyt kuuden vuoden jälkeen haaveillaan kolmannesta lapsesta. Ey aika rytinällä tässä on menty :) Nyt tuntuu siltä etten olisi tehnyt mitään muitakaan ratkaisuja, annoin vain mennä. Ei laastarisuhteita, ei sinkkuiliua, ei suruaikaa.
 
[QUOTE="vieras";25315441]Itse seurustelin kuusi vuotta, kunnes tuli lopullinen ero. Miehellä oli toinen nainen ja kyllä se meidän suhde muutenkin oli tehnyt kuolemaa pikku hiljaa. Kului viikko erosta ja erilleen muutosta kunnes tapasin miehen joka vei jalat alta. Tapailtiin aluksi, 6kk muutettiin yhteen. Vuosi tapaamisesta ostettiin talo. Eka lapsi syntyi kahden vuoden kuluttua, siitä vuoden kuluttua mentiin naimisiin ja seuraavan vuoden jälkeen syntyi toinen laps. Ja nyt kuuden vuoden jälkeen haaveillaan kolmannesta lapsesta. Ey aika rytinällä tässä on menty :) Nyt tuntuu siltä etten olisi tehnyt mitään muitakaan ratkaisuja, annoin vain mennä. Ei laastarisuhteita, ei sinkkuiliua, ei suruaikaa.[/QUOTE]
Oho! :) Missäs sä tapasit miehesi? Oliko sulla lapsia ex-miehen kanssa?
 
Jotkut eivät osaa olla yksin ja/tai ovat läheisriippuvaisia tms. Toiset haluavat eron jälkeen ns. lohtusylin. Siitä voidaan olla montaa mieltä, onko se hyvä tapa käsitellä eroa/sen aiheuttamia tunteita. Jokaisen oma asia, kunhan tämä "lohtusyli" on tietoinen tehtävästään.
 
itse erosin ex-miehestäni n. 5kk sitten. suhde oli ollut yhtä helvettiä jo pitkän aikaa, mutta en vain jostain syystä osannut päästää siitä irti aiemmin... melkein heti sen jälkeen aloin tapailemaan erästä toista, tapaillaan vieläkin ja seurustelustakin ollaan puhuttu. mulla vaan jotenkin kolahti heti tämä toinen mies kun tapasin hänet, vaikka aattelinki et mulla menis erosta toipumiseen vähintään vuosi jos ei toinenkin. mutta niin vain kävi että ihastuin pahemman kerran heti eron jälkeen...
 
[QUOTE="minttu";25315880]itse erosin ex-miehestäni n. 5kk sitten. suhde oli ollut yhtä helvettiä jo pitkän aikaa, mutta en vain jostain syystä osannut päästää siitä irti aiemmin... melkein heti sen jälkeen aloin tapailemaan erästä toista, tapaillaan vieläkin ja seurustelustakin ollaan puhuttu. mulla vaan jotenkin kolahti heti tämä toinen mies kun tapasin hänet, vaikka aattelinki et mulla menis erosta toipumiseen vähintään vuosi jos ei toinenkin. mutta niin vain kävi että ihastuin pahemman kerran heti eron jälkeen...[/QUOTE]
Sulla kuulostaa kyllä ihan terveeltä tuo juttu. Nimittäin tapaileminen ja yhteen muuttaminen heti on täysin eri juttu. onnea toivotan kovasti!:)
 
Mä avioerosin puol vuotta sitten 10-v kestäneestä liitosta. Jäin lapsemme täysyksinhuoltajaksi. Ja jummi että elämä on nyt ihanaa..! :) Mä vietän villiä sinkkuelämää perhe-elämän sallimissa puitteissa. Mulla on nyt 5 hoito kierroksessa, tällä hetkellä 2 yhtä aikaa ;) Hypin kukasta kukkaan ja nautin saamastani huomiosta, liehittelystä ja upeasta seksistä silloin kun mulle sopii. Mutta kattoni alle en ihan äkkiä ketään ota. Nautin myös itsenäisyydestäni ja perhe-elämästä lapseni kanssa. En voinut kuvitellakkaan että itsenäinen elämä voi olla näin mahtavaa...
Kyl mä jonain päivänä varmaan haluan taas vakiintua, en näin kolmekymppisenä pysty ajattelemaan että olen loppuiän yksin. Saati tätä mun nykyistä elämänmenoa ei kyl loputtomiin jaksa... Mut nyt just on hyvä näin :)
 
  • Tykkää
Reactions: Dancing
Viimeksi kun erosin niin biletin kyllä monta kertaa viikossa seuraavat pari kuukautta ja sitten olikin jo uus mies. En todellakaan hakenut ketään vaan olin päättänyt olla yksin mutta kun se sattui tulemaan vastaan niin tietysti mulle kelpas. On nimittäin mun unelmieni mies <3
 

Yhteistyössä