Eroon arkuudesta

[Arkajalka]

Miten pääsee eroon arkuudesta seksin suhteen? Olen ollut avomieheni kanssa yhdessä jo kaksi vuotta, ja silti seksi tuntuu toisinaan "vaikealta", minulla on epävarma olo. Varsinkin jos jotain uutta pitäisi kokeilla, tai jos minun pitäisi tehdä aloite...

Mies on paljon kokeneempi kuin minä, hän haluaisi että tekisin aloitteita mutta minua se jotenkin hävettää, ehkä pelkään myös että hän torjuu minut. Suhteen alussa totuin myös siihen että hän oli aina aloitteellinen.

"Normaali" seksi sujuu, mutta mies haluaisi tässä vaiheessa suhteen piristykseksi muutakin. Hän haluaisi minun esim. pukeutuvan seksikkäästi, mikä tuntuu minusta oudolta. Pitäisikö minun vain yhtäkkiä hävitä makuuhuoneeseen vaihtamaan vaatteita ja tulla sitten "viettelemään" mies pukeutuneena sairaanhoitajaksi tms.? Luulen, että minulla olisi epämukava olo jos yrittäisin vetää jotain viettelijä-roolia. Joskus yritän laittaa hieman seksikkäämmät alusvaatteet päälle, ihan siis normaaleiden vaatteiden alle päivän aikana, jotta hän sitten illalla sänkyyn mennessämme näkee ne.

Myöskään strippaus ei tunnu luontevalta, suihinoton teen "tylsästi" kun en uskalla kokeilla mitään muuta kuin ihan sitä perusimuttamista jne jne. Turhaudun myös nopeasti jos uusien asentojen kokeileminen on vaikeaa, enkä itse ole ehdottanut mitään uutta vaikka joskus mietin että on pari asentoa joita haluaisin kokeilla...

Onko muita joilla on sama ongelma, ja ohjeita miten epävarmuudesta voi päästä eroon?

 

[sohvis]

Kerro miehellesi toiveistasi ja se että et ole valmis kaikkeen heti ja nyt.Miehesi ei ehkä huomaa tätä mutta vihjaa hänelle,kyllä senjälkeen molemmat saatte nauttia seksistä vailla turhia paineita.Itsekin saat tuntea eroottisen olon pukeutumalla seksikkäästi.

 

[eeva!]

Ei vaikuta kovin läheiseltä suhteelta jos kaksi vuotta olette olleet yhessä ja vieläkin arkailet toista. Ette taida oikein kumpikaan kyetä osoittamaan tunteitanne?

 

[sohvis]

Jospa kyseessä on kaksi ujoa ihmistä,tykkäävät toisistaan mutta ujous estää molempia.Koska viihtyvät yhdessä,eiköhän tuokin asia korjautune ajan myötä.Tsemppiä heille.

 

[samassa ollut]

Älä edes yritä ottaa mitään sellaista roolia, joka tuntuu oudolle!
Itse olin samassa tilanteessa nuorempana ja siihen ei auttanut kuin aika. Tiedän, turhauttavaa, mutta niin se vain on. Itse aloitin tämän rohkaistumisen sillä, että sen "normiseksin" aikana sain toisinaan kerrottua haaveitani yms. Jo pelkästään niiden julkituominen kiihotti puolin ja toisin. Lisäksi niistä jäi aina jotain korvan taakse, joita puolisoni sitten toteutti. Samoin itse yritin toteuttaa sillointällöin joitain pieniä juttuja, helpoimmaksi huomasin itselleni esim. vihjailevien tekstiviestien lähettelyn puolisolleni, joissa annoin sitten jutun lentää ilman itsekritiikkiä ja puolisoni tulikin töistä aina silloin etuajassa kotiin.. = ) Ja hoplaa, nyt rietastelemme siinä missä muutkin, puhelinseksit ja muut menevät ilman ongelmia ja ujostelua yms. roolileikit ja lelut ovat "jo" arkipäivää!
Ja meillä siis oli jo alussa ihan toimiva suhde, mutta jostain syystä minä olin se ujompi sängyssä, mielikuvitus laukkasi kyllä, mutta toteutus ja ulosanti tökki!

 

[ap.]

Sen verran vielä suhteestamme, että minä olen siis muutenkin se arempi osapuoli ja huonompi osoittamaan tunteita. Mies on sosiaalinen tyyppi, todella kova halailemaan ja koskettelemaan muutenkin. Hän kyllä pystyy kertomaan toiveistaan ja pyytää minua tekemään asioita joista hän pitää. Minä vain en osaa tai uskalla omia toiveitani kertoa, tosin ei minulla sellaisia tunnu olevankaan...

Ongelma siis se, että mies puhuu, minä en. Hän kyllä toteuttaisi toiveeni jos sellaisia esittäisin, hänellä ei ole pahemmin estoja seksin suhteen. Ehkä sekin toisaalta vaikuttaa minuun negatiivisesti, kun hän on niin avoin niin koen itseni vielä sulkeutuneemmaksi ja epävarmemmaksi hänen kanssaan kuin jonkun kanssa joka olisi samanlainen kuin minä.

 

[Sivupersoona.]

Tuo on sitten outo juttu, miksi naiset arastelevat myönteisistä asioista kertomisesta.
Minun vaimo on kautta-aikain ollut samanlainen. Kun jälkikäteenkään ei voi sanoa mikä tuntui hyvälle. Enkä minä muusta syystä kysy, kun haluan vain tietää mikä tuntui hyvälle.
Voisi vaikka seuraavalla kerralla tehdä samoin.