Erotakko tässä pitää, kun mies ei VIELÄKÄÄN ole valmis edes kihloihin?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tii-mari
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tii-mari

Vieras
Häistä puhumattakaan!

Yhdessä 7 vuotta ja 2 pientä lasta. Viimeksi eilen käytiin aiheesta keskustelu ja mies sanoi että ei ole vielä valmis :o Siis en ymmärrä, lapset ja kaikki muuko on sitten vähemmän sitovampaa?

Haluaisin kihlat ja samalla päättää häiden ajankohdan, jonnekkin parin vuoden päähän.

Aina aika ajoin otan tän aiheen puheeksi ja aina saan tyrmäyksen, ei jaksais anellakaan tälläistä asiaa, ei sen niinkään kuulu mennä! :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Niin. Ehkä ne lapset tosiaan kannattaisi tehdä vasta avioliitossa...

Meille on molemmat lapset syntyneet ehkäisyn käytöstä huolimatta..

5 vuotta sitten puhuttiin aika paljonkin häistä millaiset halutaan jne. nyt ei sanaa Häät saa edes mainita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Miten teillä sujuu arki ja yhteiselo?

No miehellä on tosi paljon stressiä, töistä johtuen. Miettii sairausloman hakemista uupumuksen takia. Se jonkin verran vaikuttaa luonnollisesti arkeen.

Miten kihlat ja avioliitto vaikuttaisi arkeenne? Parantuisiko se, pysyisikö samana vai huononisi?

Aivan. Sillä, onko sormessa rinkula, ei ole mitään merkitystä kun perhe on jo perustettu.
 
Niin no, meillä ei olisi lähdetty lapsiakaan hankkimaan tuossa tilanteessa. Jos kerran vahinko käynyt niin kyllä samalla sitten olisi vastuu avioasioistakin kannettu ja hoidettu suhteen paperiasiat kuntoon kerran yhdessä on aikomus olla.

Sillä rinkulalla ei ole mitään merkitystä mutta avioliitolla juridisena sopimuksena on.
 
Älä pakota toista. Mutta pidä huoli siitä, että kerään itsellesi omaisuutta ja eläkettä - eli varaudu siihen ettet mene ikinä naimisiin jos tuon miehen luo jäät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Miten teillä sujuu arki ja yhteiselo?

No miehellä on tosi paljon stressiä, töistä johtuen. Miettii sairausloman hakemista uupumuksen takia. Se jonkin verran vaikuttaa luonnollisesti arkeen.

Miten kihlat ja avioliitto vaikuttaisi arkeenne? Parantuisiko se, pysyisikö samana vai huononisi?

Aivan. Sillä, onko sormessa rinkula, ei ole mitään merkitystä kun perhe on jo perustettu.

No ei sillä rinkulalla ole väliä. Vaan avioliitolla. Kun seurustelu aloitettiin tein kyllä selväksi miten tärkeä avioliitto minulle olisi ja se on se mihin parisuhteessamme tähtään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Miten teillä sujuu arki ja yhteiselo?

No miehellä on tosi paljon stressiä, töistä johtuen. Miettii sairausloman hakemista uupumuksen takia. Se jonkin verran vaikuttaa luonnollisesti arkeen.

Vähän tilannetajua hei, ei kukaan tuollaisessa tilanteessa jaksa jotain häitä miettiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
No ei sillä rinkulalla ole väliä. Vaan avioliitolla. Kun seurustelu aloitettiin tein kyllä selväksi miten tärkeä avioliitto minulle olisi ja se on se mihin parisuhteessamme tähtään.

Miksi se on niin tärkeä, ja mitä se käytännössä muuttaisi, kun olette olleet jo vuosia yhdessä ja lapsiakin on?
 
Jospa miehen kauhukuva koskeekin vain niitä häitä, siis itse tapahtumaa..? Itse en olisi varmaankaan naimisissa jos olisi edellytyksenä ollut häiden järjestäminen (outo nainen muiden mielestä). Ei ollu minkäänlaista halua joutua huomion keskipisteeksi pelkästään siksi että muut niin haluaa ja siitä kärsimyksestä vieläpä maksaa..
 
Mä en ymmärrä naisia, jotka ihan tosissaan ajattelee että naimiisiinmeno ja ero ovat vaihtoehtoja. Jos mietit jo nyt, että voisit edes teoreettisesti erota miehestäsi niin mitä järkeä on edes haaveilla häistä?!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
No ei sillä rinkulalla ole väliä. Vaan avioliitolla. Kun seurustelu aloitettiin tein kyllä selväksi miten tärkeä avioliitto minulle olisi ja se on se mihin parisuhteessamme tähtään.

Miksi se on niin tärkeä, ja mitä se käytännössä muuttaisi, kun olette olleet jo vuosia yhdessä ja lapsiakin on?

Avioliitto on juridisesti pitävä, taloudellinen turva ja myös monille osoitus sitoutumisesta ja välittämisestä. Ilmiselvästi se on tätä kaikkea ap:lle, miksi pitää yrittää kääntää asia merkityksettömäksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viki:
Älä pakota toista. Mutta pidä huoli siitä, että kerään itsellesi omaisuutta ja eläkettä - eli varaudu siihen ettet mene ikinä naimisiin jos tuon miehen luo jäät.

Eiköhän tämä ole hyvä neuvo ihan kaikille naisille, siviilisäädystä piittaamatta? Seiskää omilla jaloillanne, siskot!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
Avioliitto on juridisesti pitävä, taloudellinen turva ja myös monille osoitus sitoutumisesta ja välittämisestä. Ilmiselvästi se on tätä kaikkea ap:lle, miksi pitää yrittää kääntää asia merkityksettömäksi?

Jos se on kaikkea tuota, niin miksei naimisiin menty jo aikoja sitten? Ennen lapsia yms.
Mitä välittämiseen tulee, niin mielestäni sitä osoitetaan arjessa, ei siviilisäätyä vaihtamalla, eikä toisesta välittävä ainakaan mieti eroa jos toinen ei halua naimisiin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras...:
Jospa miehen kauhukuva koskeekin vain niitä häitä, siis itse tapahtumaa..? Itse en olisi varmaankaan naimisissa jos olisi edellytyksenä ollut häiden järjestäminen (outo nainen muiden mielestä). Ei ollu minkäänlaista halua joutua huomion keskipisteeksi pelkästään siksi että muut niin haluaa ja siitä kärsimyksestä vieläpä maksaa..

Siis itsekin kammoan olla keskipisteenä, häät tulisi olemaan pienet, vain lähipiiri mukana (n.50 hlö). Että en usko että mies kammoaa niin paljon itse tilaisuutta.

Ja sille kuka sanoi että pitäis ottaa huomioon miehen stressi. Oon mielestäni ottanutkin. Olin ainakin vuoden sanomatta sanaakaan kihloista tmv! Eilen otin asian puheeksi kun tämä työ-stressi pitäisi kaiken jären mukaan olla helpottamaan päin, sai vihdoin vakiduunin, sieltä mistä on halunnutkin..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Mitä välittämiseen tulee, niin mielestäni sitä osoitetaan arjessa, ei siviilisäätyä vaihtamalla, eikä toisesta välittävä ainakaan mieti eroa jos toinen ei halua naimisiin...

Peesi!

t. 9 vuotta avoliitossa
 
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras...:
Jospa miehen kauhukuva koskeekin vain niitä häitä, siis itse tapahtumaa..? Itse en olisi varmaankaan naimisissa jos olisi edellytyksenä ollut häiden järjestäminen (outo nainen muiden mielestä). Ei ollu minkäänlaista halua joutua huomion keskipisteeksi pelkästään siksi että muut niin haluaa ja siitä kärsimyksestä vieläpä maksaa..

Siis itsekin kammoan olla keskipisteenä, häät tulisi olemaan pienet, vain lähipiiri mukana (n.50 hlö). Että en usko että mies kammoaa niin paljon itse tilaisuutta.

Ja sille kuka sanoi että pitäis ottaa huomioon miehen stressi. Oon mielestäni ottanutkin. Olin ainakin vuoden sanomatta sanaakaan kihloista tmv! Eilen otin asian puheeksi kun tämä työ-stressi pitäisi kaiken jären mukaan olla helpottamaan päin, sai vihdoin vakiduunin, sieltä mistä on halunnutkin..

Mikä oikeus sulla on painostaa? Kyllä se mies varmaan tietää mitä sä halaut ilman painostusta. Ja jos sillä edelleen on stressiä niin luuletko että sitä tosiaan häät kiinnostaa ja on ensimmäisenä tärkeysjärjestyksessä?

Ja mikä oikeus sulla on sanoa että jonkun tunteen pitäisi olla ohi jo?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kowalski:
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
Avioliitto on juridisesti pitävä, taloudellinen turva ja myös monille osoitus sitoutumisesta ja välittämisestä. Ilmiselvästi se on tätä kaikkea ap:lle, miksi pitää yrittää kääntää asia merkityksettömäksi?

Jos se on kaikkea tuota, niin miksei naimisiin menty jo aikoja sitten? Ennen lapsia yms.
Mitä välittämiseen tulee, niin mielestäni sitä osoitetaan arjessa, ei siviilisäätyä vaihtamalla, eikä toisesta välittävä ainakaan mieti eroa jos toinen ei halua naimisiin...

No onhan se ap halunnut mennä naimisiin jo pitkän aikaa ja lapset ovat tulleet vahingossa. Abortoida olisi pitänyt?

Juu se on hienoa kun on ihmisiä, jotka elää avoliitossa täysin tyytyväisinä eikä kukaan varmasti pidä avioliittoa rakkauden ainoana mittarina. Mutta tarviiko aina tulla viisastelemaan ja vittuilemaan kun joku rehellisesti puhuu asiasta. Ymmärrä, että jollekin toiselle se avioliitto on tärkeä asia, ja tässä tapauksessa se ei tule meihelle yllätyksenä. Miksi se ei ole kummallista, että mies on ollut ap:n kanssa nämä vuodet ja suostunut lapsienkin tekoon tietäen koko ajan että ap haluaa naimisiin, mutta nyt sitten viivytellään ja keksitään tekosyitä? Miksi se on se naimisiin haluava aina se tyhmä ja väärässä oleva?
 
Joo, kuulostaa kauhealta mainitsenkin sanan ERO. Mietin asiaa siltä kantilta että jos häistä on puhuttu jo tyyliin 5 vuotta, aluksi oli itsestään selvää että naimisiin mennään kunhan saadaan rahaa - siis edes vähän rahaa. Kun toinen oli intissä ja toinen työttömänä kotona. Sitten alkoi molempien opiskelu, sitten tuli raskaus - koko ajan oli talous se syy, miehelle että häitä on siirretty.

Nyt on miehellä vakipaikka ja talous paremmassa kuosissa, parin vuoden säästöillä olisi oikeasti mahdollista järjestää häät - niin se ei käykään. Jokuhan tässä mättää - minusta siis vaikuttaa suoranaisesti siltä että mies ei haluakaan naimisiin - eli sitoutua. Vaikka lapset onkin, onko rakkaus minuun kadonnut.

Sellaisia pohdin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tii-mari:
Jokuhan tässä mättää - minusta siis vaikuttaa suoranaisesti siltä että mies ei haluakaan naimisiin - eli sitoutua.

No tuota. Teillä on yhteinen koti, yhteinen perhe, yhteiset lapset, yhteinen elämä. Sen suurempaa sitoutumista ei ole.
Älä pakota, älä painosta, älä vihjaile. Jos hän joskus kosii, hän tekee sen omasta tahdostaan eikä siksi että sinä ns. pakotit. Ja uskon, että se tuntuu silloin todella mukavalta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Millenia:
No onhan se ap halunnut mennä naimisiin jo pitkän aikaa ja lapset ovat tulleet vahingossa. Abortoida olisi pitänyt?

Juu se on hienoa kun on ihmisiä, jotka elää avoliitossa täysin tyytyväisinä eikä kukaan varmasti pidä avioliittoa rakkauden ainoana mittarina. Mutta tarviiko aina tulla viisastelemaan ja vittuilemaan kun joku rehellisesti puhuu asiasta. Ymmärrä, että jollekin toiselle se avioliitto on tärkeä asia, ja tässä tapauksessa se ei tule meihelle yllätyksenä. Miksi se ei ole kummallista, että mies on ollut ap:n kanssa nämä vuodet ja suostunut lapsienkin tekoon tietäen koko ajan että ap haluaa naimisiin, mutta nyt sitten viivytellään ja keksitään tekosyitä? Miksi se on se naimisiin haluava aina se tyhmä ja väärässä oleva?

Mä en mielestäni missään kohtaa viisastellut tai vittuillut. Ja minä kyllä oon naimisissa, oon ollut jo 8 vuotta...ja asia on mulle tärkeä.
En vaan ymmärrä sitä, että ihmiset jakaa elämänsä vuosikausia, saa lapsia yhdessä, ja kun toinen ei haluakaan naimisiin niin mietitään eroa (eroa siitä ihmisestä, jonka kanssa haluaisi naimisiin - järjetöntä!) tai ns. painostetaan. Ei kivaa. Ne oikeasti merkitykselliset asiat kun on jossain muualla kuin hääjuhlassa ja siviilisäädyssä.
Mitä vahinkoraskauteen tulee, niin siinäkin on noin 9 kk aikaa käväistä vaikka maistraatissa jos haluaa, ennen kun lapsi syntyy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ---:
Niin. Ehkä ne lapset tosiaan kannattaisi tehdä vasta avioliitossa...

Meille on molemmat lapset syntyneet ehkäisyn käytöstä huolimatta..

5 vuotta sitten puhuttiin aika paljonkin häistä millaiset halutaan jne. nyt ei sanaa Häät saa edes mainita.

Pieni sivuhuomautus, yksikään lapsi ei pääse syntymään ehkäisyn käytöstä huolimatta. Jos ehkäisy siis pettää, niin on kyllä keinoja hoitaa se, etteivät lapset synny...
 

Yhteistyössä