Atlantis*
Kiitos Myy vinkistä, olisin ilman varoitusta varmaan langennutkin joihinkin halvempiin testeihin ja tilannut niitä kasan. Tähän asti olen nyt kolmessa kierrossa testannut ihan apteekista saatavilla First Signal -testeillä, ja ne vaikuttavat ihan hyviltä. Ensimmäisellä kerralla sain selvän plussan ja toisella kerralla selvän negan, ja viimeksi jäi vaiheeseen. Suurimmassa osassa apteekkeja vain tuntuu olevan kovin vähäiset valikoimat, siksi suuntaan nyt nettiin. Kirjoitit tuolla aiemmassa viestissäsi, että olet onnellisessa asemassa, kun voit yrittää raskautta. Samaa ajattelen minä, ja jos oltaisiin jätetty edes kokeilematta, onnistuuko, katuisin varmaan loppuelämäni. Nyt voin ainakin ajatella, että sentään katsottiin tämä mahdollisuus, vaikka lasta ei kuuluisikaan.
Jes, toivotaan Myy ettei poskessasi olevat finnit ennakoi mensuja, minulla ne pirulaiset pesiytyvät aina leukaan. Olin tuossa jo muutaman vuoden ilman niitä, mutta tänä talvena on tullut mensufinni pari kertaa ihan kuin härnäyksen vuoksi, uskokaa tai älkää! Minulle tuli ennen aina samaan kohtaan finni viikkoa-muutamaa päivää ennen mensuja, ja se oli sellainen iso, näkyvä ja kipeä paukama, jonka paraneminen kesti niin kauan, että seuraava pukkasi pintaan heti edellisen parannuttua. Mietin aina, että kuukautiskiertoni vaihe näkyisi aina suoraan naamasta, jos joku vain osaisi katsoa. Mutta good riddance, mensufinni!
Mukavaa Emma että myötäelät näitä vaiheitamme. Minulle on tärkeää päästä raportoimaan tilaani tänne, kun kenellekään muulle ei oikein voi puhua. Miestä en viitsi näillä "onkohan mulla ovis vai ei" -pohdinnoilla vaivata (en oikein usko, että oviksen metsästys on miehen mielestä kovin kiinnostavaa), ja muutenkin koitan pitää vauva-aiheiset kälätykset minimissä. Eilen tosin vietimme hiukan aikaa siskoni lasten kanssa, ja etenkin heidän vajaat kolme vee kuopuksensa on aivan i-h-a-n-a. On aina todella hyvä mieli kauan kun on viettänyt aikaa niiden lasten kanssa, ja silloin kyllä väkisin pääsee muutamia huokauksia, että olisipa meilläkin tuollainen tirpana.
Jes, toivotaan Myy ettei poskessasi olevat finnit ennakoi mensuja, minulla ne pirulaiset pesiytyvät aina leukaan. Olin tuossa jo muutaman vuoden ilman niitä, mutta tänä talvena on tullut mensufinni pari kertaa ihan kuin härnäyksen vuoksi, uskokaa tai älkää! Minulle tuli ennen aina samaan kohtaan finni viikkoa-muutamaa päivää ennen mensuja, ja se oli sellainen iso, näkyvä ja kipeä paukama, jonka paraneminen kesti niin kauan, että seuraava pukkasi pintaan heti edellisen parannuttua. Mietin aina, että kuukautiskiertoni vaihe näkyisi aina suoraan naamasta, jos joku vain osaisi katsoa. Mutta good riddance, mensufinni!
Mukavaa Emma että myötäelät näitä vaiheitamme. Minulle on tärkeää päästä raportoimaan tilaani tänne, kun kenellekään muulle ei oikein voi puhua. Miestä en viitsi näillä "onkohan mulla ovis vai ei" -pohdinnoilla vaivata (en oikein usko, että oviksen metsästys on miehen mielestä kovin kiinnostavaa), ja muutenkin koitan pitää vauva-aiheiset kälätykset minimissä. Eilen tosin vietimme hiukan aikaa siskoni lasten kanssa, ja etenkin heidän vajaat kolme vee kuopuksensa on aivan i-h-a-n-a. On aina todella hyvä mieli kauan kun on viettänyt aikaa niiden lasten kanssa, ja silloin kyllä väkisin pääsee muutamia huokauksia, että olisipa meilläkin tuollainen tirpana.