Että mä olen..

[Fleur de la Cour]

sitten ilmeisen välinpitämätön.. tai jotenkin en vaan huomioi mitään ympärilläni. Ihmettelin kyllä kun kaverini niin teki itseään tykö ja ehdin ajatella, että se on varmaan ostanut jotkut uudet push-upit kun on niin rinnat esillä.. No hiukan ajan päästä sen sitten oli pakko vihjaista, mulle, että meillekin tulee sitten ensi syksynä terkkari kotikäynnille (juttelimme just sellaisesta asiasta) ja mulla meni siltikin vielä noin kymmenisen sekuntia ennen kuin älysin, että se on raskaana :headwall: :headwall: :headwall: Enkä mä tietenkään sit keksinyt mitään järkevää juteltavaa enää sen jälkeen, hiukanko noloa, menin vaan pöljä kysymään, että kai sä silti edelleen lähdet ehdokkaaksi :ashamed:

 

[r u u s a]

Sitä sattuu muillekin.

(täällä palstalla sen sentäs on helposti korjattavissa... )

 

[Fleur de la Cour]

Sitä sattuu muillekin.

(täällä palstalla sen sentäs on helposti korjattavissa... )

Jotenkin niin hiton tipahtanut noista asioista, vaikka eihän sitä kai periaatteessa pitäis 32-vuotiaan ihan vielä olla poissa pelistä. Tuokin kaveri on kohta 30, kerkee täyttämään ennenku nyt sit synnyttää.

 

[r u u s a]

Niih. Se on aika jännä, miten oma tilanne vaikuttaa reaktioihin...

Kun mulle tulee ihan ensimmäiseksi nykyään mieleen "luojan kiitos, en minä" niin ei tule heti edes onnitelleeksi...

 

[Fleur de la Cour]

Niih. Se on aika jännä, miten oma tilanne vaikuttaa reaktioihin...

Kun mulle tulee ihan ensimmäiseksi nykyään mieleen "luojan kiitos, en minä" niin ei tule heti edes onnitelleeksi...

Mua aikanaan aina harmitti syvästi kun joku muu oli raskaana ja ajattelin, että sitten kun se päivä tulisi ettei mua enää sureta asia niin silloin osaan sit olla iloinen toisten puolesta ja sit mä olenkin vaan että jaaha vai niin ilman että mitään tunnetta tulee.