Hae Anna.fi-sivustolta

Eva-osastosta valitus!

Viestiketju osiossa 'Tsemppikerho' , käynnistäjänä pykälässä on voima, 01.07.2011.

  1. Laitettu vireille sähköpostilla 27.6.2011.

    KANTELU
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle
    (tämä on myös ilmoitus / tiedustelu)
    **** 27.6.2011
    Tiedoksi: Eduskunnan oikeusasiamies (täydennän aikaisempaa kirjettäni)

    Hei,

    olin hoidossa TAYS:n Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus - ja hoitoyksikössä (EVA).
    Kantelin kohtelustani silloiselle lääninhallitukselle ja Aluehallintovirasto antoi asiasta huomautuksen.

    Tutustuttuani internetissä mielenterveyslakiin ja eduskunnan oikeusasiamiehen suosituksiin,
    niin huomasin EVA:n toiminnassa ristiriitaisuuksia lain kanssa.

    Mielenterveyslain 24 §:n mukaan omaisuuden haltuunotosta ja yhteydenpidon rajoittamisesta
    on tehtävä valituskelpoinen päätös.

    Evan väkivaltaseuraamuksiin kuuluu, että huone tyhjennetään, mutta kenellekään nuorelle ei ole tietääkseni annettu vielä päätöstä, jossa on valitusosoitus (ei ainakaan minun aikanani).
    Annettu vain evan väkivaltaseuraamustiedotus, jossa ilmoitetaan rajoituksen kesto, mutta jossa ei ole perusteluja eikä valitusosoitusta.
    Näin minulle ainakin tehtiin. Lisäksi nuorten tavaroita on takavarikoitu ilman, että on annettu päätöstä ja valitusosoitusta.

    Evalla tarvitsee luvan (vapaakävely) osaston ulkopuoliseen sairaala-alueella tapahtuvaan liikuntaan yksin yleensä 30 min tai 30 min + 30 min / vuorokausi (myös aluksi ulkoiluluvan, että pääsee hoitajan kanssa ulos sairaalan alueelle).
    Lisäksi tarvitsee luvan, että voi vastaanottaa vieraita ja muistaakseni luvan, että voi pitää omaisuutta hallussa (aluksi sain vähitellen tavaroitani huoneeseeni kun tulin osastolle, ei päätöstä / valitusosoitusta)
    Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan tällaisista lupakäytännöistä (paitsi vapaakävely) pitäisi pyrkiä luopumaan, sillä:
    Lain lähtökohta on päinvastainen:
    Potilasta voidaan kieltää poistumasta tietyn hoitoyksikön
    tiloista, hänen omaisuuttaan voidaan tietyin edellytyksin ottaa haltuun
    tai hänen yhteydenpitoaan voidaan rajoittaa (Mielenterveyslaki 22d, 22g ja
    22i §).
    Omaisuuden haltuunotosta ja yhteydenpidon rajoittamisesta
    on tehtävä valituskelpoinen päätös
    (Mielenterveyslaki 24 §).

    Osastojen ohjeista eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että niissä ei kaikilta
    osin ole otettu huomioon, että mielenterveyslain 4a -luvun lähtökohtana
    on ns. laitosvallan kielto. Tämä merkitsee sitä, että potilaan
    oikeuksia ei voida rajoittaa osastojen omilla ohjeilla, vaan rajoitusten
    on perustuttava lakiin ja ne on tehtävä yksilöllisen harkinnan perusteella.

    Evalla monesti nuoret tarkastetaan sisään tultua ilman lääkärin määräystä.
    Tarkastuksia on suoritettu myös osaston sisäpuolella ilman lääkärin määräystä.
    Lisäksi yleisenä käytäntönä nuoret puhallutetaan ja otetaan virtsanäyte ilman lääkärin määräystä.
    Aina kun nuori tulee lomilta hänet tarkistetaan (oli sitten kyseessä kuka tahansa).
    Tarkastuksen on hoitanut vain yksi hoitaja, vaikka heitä tulisi lain mukaan olla kaksi.
    Eikä tarkastuksia ole kirjattu potilasasiakirjoihin, vaikka lain mukaan pitäisi.
    Metallinpaljastinta pidän kuitenkin ymmärrettävänä ja vastuullisena ratkaisuna (ja jos hälyttää niin pidän ymmärrettävänä ja vastuullisena, että potilas voidaan tarkistaa).
    Pidän myös vastuullisena, että väkivaltainen tai itsetuhoinen potilas voidaan lääkärin määräyksellä säännöllisesti tarkistaa.
    Samoin päihteidenkäyttäjä voidaan mielestäni säännöllisesti lääkärin määräyksellä puhalluttaa ja ottaa virtsanäyte.
    Vieraiden tarkastamisenkin ymmärrän.

    Jos on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on vaatteissaan
    tai muutoin yllään 22 g §:ssä tarkoitettuja aineita tai esineitä,
    hänelle saadaan asian selvittämiseksi toimittaa henkilöntarkastus.
    Jos on todennäköisiä syitä epäillä, että potilas on
    päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen tai että hänellä on niitä
    tai 22 g §:ssä tarkoitettuja aineita tai esineitä kehossaan,
    hänelle saadaan toimittaa henkilönkatsastus, joka käsittää potilaan
    ruumiin tarkastamisen, puhalluskokeen, veri-, virtsa- tai
    sylkinäytteen ottamisen. Näytteen antamisesta tai kokeen suorittamisesta
    ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa potilaalle.

    Henkilöntarkastuksen tai -katsastuksen toimittamisesta päättää
    potilaan hoidosta vastaava lääkäri, ja se on tehtävä toimintayksikön
    henkilökuntaan kuuluvan kahden terveydenhuollon
    ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun
    ammattihenkilön läsnä ollessa. Henkilönkatsastuksen saa suorittaa
    vain terveydenhuollon ammattihenkilö. Lääketieteellistä
    asiantuntemusta vaativan tutkimuksen saa suorittaa vain lääkäri.
    Tarkastuksista on tehtävä merkinnät potilasasiakirjoihin.

    Hallituksen esityksessä (HE 113/2001 vp) todetaan,
    että henkilönkatsastus merkitsee vakavaa puuttumista tarkastettavan
    henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja että sitä koskevassa
    säännöksessä tarkoitetut "todennäköiset syyt" asettavat sen soveltamiselle
    korkeamman kynnyksen kuin henkilöntarkastukselle. Todennäköisyyttä
    voidaan esityksen mukaan arvioida esimerkiksi potilaan
    käyttäytymisen ja aiemman päihteiden käytön perusteella.

    Viittaan myös hallituksen esitykseen HE 14/1985 vp

    Psykiatrisessa sairaalassa voidaan toimia rajoitusten osalta vain kuten mielenterveyslaissa säädetään.

    Pitkäniemen nuoriso-osastollakin oli noita lupakäytäntöjä ja en yhtään epäile vaikka olisi muillakin osastoilla.

    Lisäksi ainakin eva-osastolla sairaalan nettikahvilassa käyntiin tarvitsee nettiluvan.

    Mielenterveyslaki 22 e §
    Potilas saadaan vastoin tahtoaan eristää muista potilaista:
    1) jos hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita,
    2) jos hän käyttäytymisellään vakavasti vaikeuttaa muiden potilaiden hoitoa tai vakavasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan tai todennäköisesti vahingoittaa omaisuutta merkittävästi, taikka
    3) jos potilaan eristäminen on välttämätöntä muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.
    Eristetylle potilaalle on annettava soveltuva vaatetus.
    Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa hoitohenkilökuntaan kuuluva saa käyttää potilaan kiinnipitämiseen tämän eristämiseksi välttämättömiä voimakeinoja. Asiasta on välittömästi ilmoitettava potilasta hoitavalle lääkärille.
    Potilasta voidaan pitää kiinni muissakin kuin 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tilanteissa, jos se hoidollisista syistä on välttämätöntä.
    Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa potilas saadaan myös sitoa vyöllä tai muulla vastaavalla tavalla, jolleivät muut toimenpiteet ole riittäviä.
    Potilaan eristämisestä ja sitomisesta päättää potilasta hoitava lääkäri suorittamansa tutkimuksen perusteella. Kiireellisissä tapauksissa hoitohenkilökuntaan kuuluva saa väliaikaisesti eristää tai sitoa potilaan, minkä jälkeen asiasta on välittömästi ilmoitettava lääkärille.

    Katson, että evan väkivaltaseuraamuksia ei ole toteutettu yksilöllisesti arvioiden kuten lain mukaan pitäisi.
    Väkivaltaseuraamusten perusteella huonehoitoa vuorokausi ja huone täysin tyhjänä (ei edes lukemista) viikon. Eikä edes ulkoilua viikkoon.
    Vapaakävelyn muistaakseni tuolloin menetti.

    Tiedustelen Aluehallintovirastolta onko nämä puutteet jo korjattu?
    Pyydän vastauksen sähköpostiini kun kanteluni on kirjattu.
    Asian etenemisestä (esim. selvitykset ja päätös) yms. haluan maksutta tietoa postitse.

    Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea on antanut EVA-yksikölle huomautuksen.

    Ilmoitan, että aiemmassa kantelupäätöksessä
    mainittu mattoon kääriminen oli yleinen käytäntö EVA-yksikössä vapaaehtoispotilaiden hoidossa.

    Lisäys kanteluuni
    **** 29.6.2011
    Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle
    Tiedoksi: Eduskunnan oikeusasiamies

    Hei,

    olin teihin sähköpostitse yhteydessä ja lähetin kantelun sähköpostitse.

    Muistin juuri, että evalla ei väkivaltaseuraamusten (1 viikko) aikana saanut edes käyttää puhelinta eikä seuraamuksista ollut tapana tehdä valituskelpoista päätöstä,
    vaikka se on yhteydenpidon rajoittamista.

    Väkivaltaseuraamuksia ei ole myöskään toteutettu tilanteen mukaan arvioiden, vaikka lain mukaan pitäisi.
    Väkivaltaseuraamukset ovat kaikille samat, vaikka ne pitäisi lain mukaan yksilöllisesti arvioida.
    Väkivaltaseuraamukset saattoi evalla saada jopa uhkailusta tai uhkauksesta (huone tyhjänä viikon, puhelin pois viikon ja sisällä viikon sekä vapaakävelyn muistaakseni menetti).

    JA TÄSSÄ PÄÄTÖS KANTELUUN, JONKA LAITOIN EVASTA VIREILLE:

    Länsi-Suomen lääninhallituksen (nyk. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 1.1.2010 alkaen) päätös oli minulle positiivinen yllätys.

    Aluhallintoviraston päätöksen perusteella evalla ei saa enää käyttää turvamattoa vapaaehtoispotilaiden hoidossa, koska lastensuojelulain mukaisessa kiinnipitämisessä ei saa käyttää välineitä ja mattoon kääriminen on rinnastettavissa sitomiseen, jota voidaan käyttää vain pakkohoidossa.

    Lisäksi yhteydenpitoni rajoittamisesta ei ollut tehty virallista päätöstä, jossa on valitusosoitus hallinto-oikeuteen.
    Tästäkin tuli huomautus.

    Aluehallintovirasto on mielenterveyslain 33 c §:n 1 momentin nojalla päättänyt antaa TAYS:n nuorisopsykiatrian vastualueen vastuualuejohtaja (EVA:n ylilääkärille) huomautuksen edellä tässä päätöksessä kerrottujen potilaan lakiin perustumattomien yhteydenpidon rajoittamisen ja sitomisen johdosta vastaisessa vapaaehtoisesti hoidettavana olevien potilaiden psykiatrisessa hoidossa huomioon otettavaksi ja alaiselle hoitohenkilökunnalle edelleen tietoon saatettavaksi.

    Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota myös liian pitkään leposide-eristämiseen. Aluehallintovirasto ei voinut myöskään pitää asianmukaisena sitä ettei lääkäri ollut tutkinut minua erään leposide-eristyksen aikana yli viiteen tuntiin, vaikka alaikäisen leposide-eristetyn tila tulee tutkia lain mukaan vähintään kahden tunnin välein.

    Aluehallintovirasto ei voinut pitää asianmukaisena myöskään sitä, että eräästä leposide-eristyksestäni ei ollut tehty merkintää mielenterveyslain mukaiseen luetteloon.
    Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota myös erään lääkärin toimitaan, joka kirjasi annetut injektio eli piikkilääkitykset huolimattomasti.

    Tein piruuttani eduskunnan oikeusasiamiehelle vahingonkorvausvaatimuksen tämän päätöksen huomautusten / huomion kiinnittämisten johdosta itseni ja kaikkien muiden turvamatossa olleiden vapaaehtoispotilaiden puolesta.

    Että näin. Byrokratia on siistiä :):) Rakastan byrokratiaa :DD

    Malja lääninhallitukselle ja Aluehallintovirastolle eli AVILLE.
    Siistiä :DD
     
  2. ai niin... Vierailija

    Siis kaksi erillistä kantelua!
     
  3. ...jatkuu Vierailija

    Lisäkirje sähköpostitse lähettämääni kanteluun
    Lähettäjä: ****

    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle
    **** 4.7.2011
    Tiedoksi: Eduskunnan oikeusasiamies (lisäkirje)

    Hei,
    lähetin teille kantelun sähköpostitse ja olin teihin sähköpostitse yhteydessä.
    Tutustuttuani lisää säädöksiin niin huomasin taas ristiriitaisuuksia lain kanssa EVA-yksikön toiminnassa.
    Mielenterveyslain 22 e §:n 1 momentin mukaan potilas saadaan vastoin tahtoaan eristää muista potilaista: 1) jos hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita, 2) jos hän käyttäytymisellään vakavasti vaikeuttaa muiden potilaiden hoitoa tai vakavasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan tai todennäköisesti vahingoittaa omaisuutta merkittävästi, taikka 3) jos potilaan eristäminen on välttämätöntä muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.
    Mielenterveyslain 22 f §:n 1 momentin mukaan potilaan kiinnipitäminen, eristäminen tai sidottuna pitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. Potilasta hoitavan lääkärin on arvioitava eristetyn tai sidotun potilaan tila niin usein kuin tämän terveydentila edellyttää ja päätettävä toimenpiteen jatkamisesta tai lopettamisesta.
    Saamani tiedon mukaan evalla on myös siirretty nuoria (käsittääkseni myös vapaaehtoisessa hoidossa olevia) vastentahtoisesti turvamattoon pelkän pelleilyn perusteella.
    Evalla väkivaltaseuraamukset (vuorokauden huonehoito, viikko sisällä, huone tyhjänä viikon ja puhelin pois viikon sekä vapaakävelyn muistaakseni menetti) saattoi saada jopa yhdestä uhkauksesta.
    Tuon vuorokauden (24 tuntia) huonehoidon unohdin viime kirjeessäni mainita.
    Mielestäni yleensä yksi uhkaus ei oikeuta potilaan 24 tunnin eristämiseen lain mukaan potilaan uhkauksen todennäköisyyttä arvioiden.
    Huonehoito on sitä paitsi lain mukaan lopetettava heti kun se ei enää ole välttämätöntä.
    Näin ollen katson, että potilaan 24 tunnin eristämiseen yhden uhkauksen perusteella ei yleensä ole mielenterveyslaissa säädettyä perustetta.
    Lääkäri X määräsi minut hoitojaksoni aikana viikonlopun mittaiseen huone-eristykseen kesähelteellä. Eikä hän tai kukaan muukaan lääkäri käsittääkseni arvioinut tilannetta väliajoin, vaikka lain mukaan pitäisi.
    ” Lääkäri X on määrännyt sinut viikonlopuksi huonehoitoon. Tapaväkivaltaisen hoitomuoto.” Ilmoitti nuoriso-ohjaaja X.
    Käsittääkseni mielenterveyslaissa ei ole säädetty erikseen tapaväkivaltaisen hoitomuotoa vaan eristäminen on lopetettava heti kun se ei enää ole välttämätöntä (MTL 22 f §).
    Mielenterveyslain 22 f §:n 3 momentin mukaan yli 12 tuntia jatkuneesta potilaan eristämisestä ja yli kahdeksan tuntia jatkuneesta potilaan sitomisesta on viipymättä ilmoitettava potilaan edunvalvojalle tai lailliselle edustajalle.
    Evalla ei ole käsittääkseni tapana ilmoittaa nuorten vanhemmille väkivaltaseuraamuksista ainakaan viipymättä. Tarkoitan 24 tunnin huonehoitoa. Ainakaan viikonlopun mittaisesta huonehoidostani eikä 9 tuntia 40 minuuttia kestäneestä leposide-eristyksestäni ole käsittääkseni tehty ilmoitusta isälleni.
    Evalla minulle ei myöskään meinattu antaa kirjekuorta eikä muistaakseni postimerkkiä kanteluani varten, koska kirjekuoressa on TAYS:n logo, enkä edusta TAYS:n näkemystä.
    Mielenterveyslain 22 j §:n 4 momentin perusteella potilaan ja sairaalan toimintaa valvovien viranomaisten, lainkäyttöviranomaisten ja ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelimien välistä kirjeenvaihtoa tai muuta yhteydenpitoa ei saa rajoittaa. Potilaan yhteydenpitoa oikeusavustajaansa tai sairaalan potilasasiamieheen ei saa rajoittaa.
    Viittaan myös: Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki 10 §.
    Käsittääkseni sairaalan on lain mukaan toimitettava potilaan valituskirjelmä viipymättä eteenpäin riippumatta siitä onko kirjekuoressa sairaalan logo tai ei.
    Saamani tiedon mukaan myös erästä toista potilasta on yritetty samantyylisin menetelmin epäsuorasti estää tekemästä kantelua.
    Saamani tiedon mukaan hänen ei annettu syödä kasvisruokaa, vaikka hän oli vegaani. Lain mukaan potilaan vakaumusta tulee kunnioittaa. Hän valitti minulle, että evan toiminta loukkasi hänen vakaumustaan. Hän joutui lopettamaan elämäntapansa.
    En tiedä onko seuraavaksi mainituissa väitteissä perää, mutta ilmoitan ne silti.
    Hän kertoi minulle, että lääkäri X on hänen muistaakseen kahdenkeskisessä keskustelussa nimitellyt häntä nistiksi ja puhunut hierarkiasta sekä sanonut ettei hänen sanomaansa voida todistaa.
    X on kuulemma nauranut tai hymyillyt huvittuneesti hänen piikkikammolleen.
    Eräs toinen potilas kertoi minulle, että lääkäri X olisi nauranut tai hymyillyt hänen ollessa leposide-eristettynä.
    Siis kaksi eri potilasta.
    Lain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöltä edellytetään potilaan ihmisarvon kunnioittamista sekä potilaan asianmukaista kohtelua.
    Jos nämä väitteet pitävät paikkaansa, niin en yhtään ihmettelisi, vaikka X olisi valehdellut kanteluasiani **** lisäselvityksessään välttyäkseen huomautukselta.

    Painotan, että en syytä häntä mistään.
    Tiedän, että kyse voi tämän kaltaisissa tilanteissa olla myös harhoista.
    Haluan vain tuoda kuulemani väitteet Aluehallintoviraston tietoon.
     
  4. ...jatkuu Vierailija

    Lähetetty sähköpostilla Aluehallintoviraston lakimiehelle ja tiedoksi kirjaamoon
    sekä Eduskunnan oikeusasiamiehelle 6.7.2011.

    Lisäys / ilmoitus kanteluuni
    **** 6.7.2011
    Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle

    Tiedoksi: Eduskunnan oikeusasiamies

    Täydennän aikaisempia kirjeitäni.

    Hei,

    laitoin eva-osaston rajoituskäytännöistä kantelun sähköpostitse vireille ja olin sähköpostitse yhteydessä.
    Laitoin myös lisäkirjeen postitse.

    Huomasin osaston toiminnassa / rajoituskäytännöissä ristiriitaisuuksia lain kanssa tutustuttuani internetissä esim. mielenterveyslakiin.
    Kantelussani ja lisäkirjeessäni olen viitannut eri lakipykäliin ja todennut, että evan rajoituskäytännöt ovat ristiriidassa lain kanssa.

    Evalla on tai oli joskus käytäntö, että kahden 15 min huonejäähyn (syynä useimmiten pelleily) jälkeen seuraavana on loppupäivä huonehoitoa.

    Katson, että tällaiseen käytäntöön ei ole laillista perustetta sillä tämä on ristiriidassa seuraavien asetusten kanssa:

    Mielenterveyslain 22 e §:n 1 momentin mukaan potilas saadaan vastoin tahtoaan eristää muista potilaista:
    1) jos hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella todennäköisesti vahingoittaisi itseään tai muita,
    2) jos hän käyttäytymisellään vakavasti vaikeuttaa muiden potilaiden hoitoa tai vakavasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan tai todennäköisesti vahingoittaa omaisuutta merkittävästi, taikka
    3) jos potilaan eristäminen on välttämätöntä muusta erittäin painavasta hoidollisesta syystä.

    Mielenterveyslain 22 f §:n 1 momentin mukaan potilaan kiinnipitäminen, eristäminen tai sidottuna pitäminen on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä.
    Potilasta hoitavan lääkärin on arvioitava eristetyn tai sidotun potilaan tila niin usein kuin tämän terveydentila edellyttää ja päätettävä toimenpiteen jatkamisesta tai lopettamisesta.

    Lisää rajotuksista ja niiden ristiriitaisuuksista kantelussani (ja viesteissäni) sekä lisäkirjeessä.
    Näissä katson, että evan väkivaltaseuraamukset (24 tunnin huonehoito, viikko sisällä, puhelin pois viikon, huone tyhjänä viikon sekä mahdollisen vapaakävelyn muistaakseni menetti) ovat ristiriidassa mielenterveyslain kanssa, sillä:
    - Evan väkivaltaseuraamukset ovat yleistystä koskien kaikkia potilaita eikä niissä ole otettu huomioon, että lain mukaan eristäminen tulee lopettaa heti kun se ei enää ole välttämätöntä.
    - Valitusosoitusta tai perusteluja ei evan väkivaltaseuraamuksissa ole.
    - Evalla väkivaltaseuraamukset saattoi saada jopa yhdestä uhkauksesta.

    Aluehallintoviraston kannattaa tutkia kaikki eva-osaston käytännöt sillä evalla on lukemattomia käytäntöjä, jotka ovat ristiriidassa lain kanssa.

    Myös muiden Suomen eva-osastoje(n) käytännöt kannattaa tutkia sillä käytännöt niissä ovat käsittääkseni aika samanlaiset.

    Lisäkirjeessäni olen maininnut myös muiden potilaiden kokemuksia lääkäri X:n käyttäytymisestä.
    Kuultuani mainitsemani väitteet, niin en voi pitää X:n kanteluasiassani **** antamaa lisäselvitystä koskien ennakolta leposide-eristykseen määräämistä uskottavana.
    En tiedä onko väitteissä perää vai ovatko ne potilaiden mielentuotetta, mutta haluan tuoda ne silti Aluehallintoviraston tietoon.
     
  5. vierailija Vierailija

    2013 oli asiat vielä juurikin näin.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti