Ex-alkoholistin_vaimo

[Ex-alkoholistin_vaimo]

Mun mies käytti nuorena alkoholia ja tupakkaa todella paljon. Ryyppäsi usein ja yleensä "aivan peltikiinni". Alkoholistiksi voisi melkein sanoa. Tupaakkaa meni aski päivässä, kaksi parhaassa. Sitten tuli järkiinsä ja yritti lopettaa molempia. Kuivin suin ja savuitta viikkoja, jopa kuukausia. Mut aina se ratkes jossain vaiheessa ja oli menoo sitten.

Kuitenkin jossain vaiheessa löysi tasapainon ja kohtuukäytön. Ei oo vetänyt "perskännejä" 8 vuoteen. Tupakatta oli n. 5 vuotta, nykyään pari vuotta polttanut illalla yhden.

Ja miksi kerron tämän. No siksi, että kaikille ei absolutismi ole paras ratkaisu. Ja se pitäis ehkä tajuta. Mun mielestä tietyille ihmisille koko myytti "kerran alkoholisti, aina alkoholisti" on pelkkää satua. Jotenkin tuntuu, että koskee enemmän samoja ihmisiä, jotka kaikessa ovat hirveän mustavalkoisia. Yleensä kääntyvät uskoon tai omaksuvat muun fundamenttalistisen elämäntavan.

Mitäs mieltä?

 

[vierailija]

No että sinun mies ei ollut alkoholisti vaan suurkuluttaja. Sitä mieltä olen. Mulla on kumppani oikeasti sairastanu alkoholismin ja sieltä ei noussut ylös kuin lopulta Minnesoda hoidon avulla ja todellakin ei mikään kohtuukäyttäjä tule ikinä olemaan.

Yksikin ryyppy ja se olis menoa taas. Niin ja tuo juominen oli sellaista että joi joka päivä ja peseytyminenkin oli vähän niin ja näin loppuajasta. Oli humalassa myös töissä miltei päivittäin.

Ei pidä sekoittaa alkoholismia ja suurkuluttajaa. Niin ja en ole kukkahattutäti vaan 35vuotias mies.