ex haluaa sopia lapsen tapaamiset viikko kerrallaan-miten saan lastenvalvojan ymmärtämään tämän mahdottomuuden?

[lähi]

Yritän selittää tilanteen lyhyesti. Vuosien terrorisoinnin ja henkisen väkivallan jälkeen sain vihdoin allekirjoituksen tapaamissopimukseen joka oli seuraava: isä hakee lapsen perjantaina (siis joka toinen) päiväkodista ja vie maanantaina sinne. Halutessaan isä voi hakea lapsen jo keskiviikkona, kunhan ilmoittaa siitä ajoissa. Tämä siksi, että välimatkaa isän kodilla ja päiväkodilla on 30 km ja isän työ osin liikkuvaa. Mielestäni kohtuullinen sopimus: isällä on mahdollisuus tavata lasta paljon, mutta olen antanut joustoa työn vuoksi.

Oma vaatimukseni on, että isä hakee lapsen päiväkodista ja vie sinne, sillä lähes joka kerta, kun olen joustanut sovitusta, tulee ongelmia: isä saattaa olla tuntikausia myöhässä, siirtää tapaamista taas seuraavaan päivään, puhelimessa huorittelee, kehottaa minua tappamaan itseni, sanoo (en kyllä ota tosissani mutta silti) ampuvansa mieheni jne.

Viimeisin sopimuksemme ei ole enää voimassa ja nyt isä sanoo, ettei enää suostu vastaavanlaiseen: hän vaatii, että saa joka viikko työtilanteen(lue: työn lisäksi ryyppäämisen, harrastusten ja muun vastaavan) mukaan ilmoittaa tapaamiset. Käytännössä emme siis voi suunnitella elämäämme viikkoa pidemmälle ja lapsi ei tiedä koska isä hänet hakee.

Voiko lastenvalvoja tai esim. oikeus määrätä tilanteen, jossa minun on suostuttava vaatimuksiin? Eikö ole kohtuullista minulta että tilanteessa jossa inhimillistä puheyhteyttä ole, vaadin että isä hakee ja vie päiväkotiin ennalta sovittuina päivinä, isä saa kyllä valita sopimukseen kirjattavat päivät ihan oman mielensä mukaisesti.

 

["viiraska"]

Kannattaa vedota lapsen hyvinvointiin. Lapsen hyvinvointia ei edistä se, ettei koskaan tiedä, milloin isä tulee. Lapsen hvyinvointiin kuuluu jonkinlainen ennakoitavuus. Kannattaa ehkä ottaa nuo miehen puhuttelut myös esille lastenvalvojan kanssa (kuuluuko ne sinne?), koska minä olisin huolissani lapsen hyvinvoinnista tuollaisen vanhemman kanssa.

 

[niiiii]

no täällä raahessa suoraan sanottuna sossut ois pyyhkiny perseensä tollasella sopimuksella. Mut pakotettiin niin että joudun väkisin lapsen isän kans tekemisiin ja puhumaan, mitä en halua. vaihtotilanteet tapahtuvat turvakodilla. sen takia että puheita ei vääristetä. mutta en siltikään sille mulkulle mitään puhu.otan vaan lapsen ja lähdetään. ja oikeudesta voi tulla yllättäväkin päätös jopa niin että sinä joudut viemään lapsen 100kilsan päähän ja hakemaan.

 

["Joopanoo"]

No tuskinpa lastenvalvoja kannustaa tekemään tuollaista sopimusta. Kyllä lapsen jo pitää saada tietää, milloin menee isälleen. Kiusantekoahan tuo isältä on, ja varmasti lastenvalvoja sen huomaa. Jos ei ole tyhymä...

 

["vieras"]

Uhlkailut pitää nauhottaa ja tehdä rikosilmoitus.

 

[lähi]

Uhkailut ovat olleet suutuspäissä tehtyjä "heittoja", soitin niistä poliisille, mutta mulle sanottiin, että turhaan teen rikosilmoitusta. Kuulemma ainoa keino olisi hakea lähestymiskieltoa ja se taas on mahdotonta koska isä kuitenkin näkee lasta paljon ja haluan kuitenkin edes jollain tasolla vaihtaa tietoa lapsen kuulumisista. Yleensä lapseen liittyvistä asioista ollaankin voitu puhua hyvässä hengessä, mutta tilanne muuttuu heti, kun tapaamisiin pitäisi tehdä muutoksia.

Kuulostaa ikävältä kyllä tuo Raahen tapaus. Kuinka ihmeessä se voi palvella lapsen etua, että pakotetaan riskialttiisiin tilanteisiin. Ja päiväkodin kautta tapahtuva vaihto on lapsen kannalta helppo ja luonnollinen: joskus hakee isä ja joskus äiti, pääasia että lapsi tietää etukäteen kuka hänet hakee!

toivon todella, että isä ei mollaa mua lapsen kuullen kuten minulle itselleni! Toistaiseksi uskon ettei ainakaan paljoa, ainakaan lapsi ei oireile mitenkään ja on hyvin onnelisen ja tasapainoisen oloinen. Mutta onhan lapsellakin harrastukset täällä ja varsinkin myöhemmin kouluiässä lapsi sopii menoja kavereiden kanssa jne, täytyyhän ne tapaamiset olla tiedossa pitkälle etukäteen, ei voi olettaa että täällä meidän päässä lapsi ja me muut odoteltaisi kotona, milloin se isi mahtaa tulla eikä voitaisi sopia mitään esim parin viikon päähän!

 

[lähi]

Ja lisäksi mun mielestä se on jo joustoa mun puolelta, että isä voi halutessaan hakea lapsen jo keskiviikkona tai torstaina. Tämähän mahdollistaa sen, että isä saa olla joka toinen ke-ma lapsen kanssa. Tämän toteutuminen on tietysti sitten isän järjestelyistä kiinni. Eli mielestäni vaadin aika vähän, mutta isällä on paljon mahdollisuuksia sovittaa tapaamiset omaan elämäänsä. Eihän lastenvalvoja voi pakottaa mua viikoittain kuuntelemaan sitä huorittelua ja laittamaan kaikki tehdyt suunnitelmat uusiksi koska isä niin haluaa. Tästä nimittäin on kolmen vuoden kokemus. Kolmeen vuoteen eron jälkeen meillä ei ollut käytössä virallista sopimusta ja tämä terrorisointi oli lähes viikottaista. En jaksa enää, pahimpina aikoina tuntui että mielenterveyskin alkaa kohta kärsimään. Esimerkkinä tilanne muutaman kuukauden takaa: isällä oli muka tärkeitä työasioita perjantai-iltapäivällä. Sovittiin että hän hakee lapsen meiltä kotoa lauantaina aamupäivällä. No, isä vetikin lärvit perjantaina ja joutuikin sitten tekemään niitä työasioita lauantaina (tai kärsimään krapulasta...) Hän soitteli koko ajan että tuleekin vähän myöhemmin ja taas myöhemmin ja lopulta haki lapsen alkuillasta. Ja minä olin huora koska kehtasin tästä hermostua. Eli vaikka joustaisin, niin se kääntyy sitten tällaiseksi. Mutta milläs minä nämä todistan lastenvalvojalla.

 

[lähi]

Nostan vielä kerran ennen nukkumaanmenoa. Onko kenelläkään kokemuksia tai mielipiteitä miten kannattaisi toimia?

 

[sama juttu..]

Aivan kun olisin itse kirjoittanut tuon..Huoh, meillä lastenvalvojalle meno 10.4...Saapa nähdä. Niin helvetin väsynyt koko tilanteeseen.

 

[lähi]

Aivan kun olisin itse kirjoittanut tuon..Huoh, meillä lastenvalvojalle meno 10.4...Saapa nähdä. Niin helvetin väsynyt koko tilanteeseen.

Voimia sinne, tämä on niin turhaa ja raskasta. Luulisi että jos isä haluaa nähdä lasta ja äiti taas ei halua sitä määrää rajoittaa, niin ei olisi syytä riitoihin. Kai tähän joskus joku järki tulee kun vaan pitää vaatimukset kohtuullisina eikä anna periksi.