EX-KERMIT 22 vko 1

  • Viestiketjun aloittaja uusi ketju
  • Ensimmäinen viesti
antzi*
Kiitoksia kaikille tuesta! Ihania olette... Voihan se olla, että kun tätä asiaa on saanut sulatella vähän aikaa niin tajuaa, että on mahdollista sekin, että kaikki menee ihan ok. Tällä hetkellä on kyllä tosi ahdistunut olo. :( Miten teillä tai teidän tutuilla joilla on pieniä vaaveja syntynyt, onko kasvu mennyt koko ajan alakäyrällä vai ns. tipahtanut? Eniten mua huolestuttaa juuri se, että aluksi oli ns. normaalikokoinen ja nyt sitten on ihan alakäyrällä... Ei mua sekään viikkojen puolesta huoleta, vaikka vähän aikaisemmin otettaisiin pikkuinen ulos kasvamaan, ei näillä viikoilla suomessa keskosuuteen kuolla! Lähinnä pelottaa se syy, miksi näin kasvu on hidastunut... Onko tosiaan ihan vaan pikkuinen tapaus tai eikö istukka toimi 100%, vai onko kyse jostain vakavammasta, kuten juuri vammaisuudesta tms. No, ei auta kun odottaa vaan sinne ultraan...

Huomenna palaan muidenkin asiaan, täällä olikin paljon (iloisia) asioita tapahtunut. Nyt kuitenkin menen oman napani kanssa katsomaan telkkaria ja koitan vähän rauhottua.
 
Tehotyttö.
Pikatsekkaus... Kiirusta pitäny. En edes kerinny päivällä Safiirin kuulumisia tänne tuoda, vaikka tekstarilla sainkin.

Antzille hirmusesti tsemppiä! Uskotaan, että kaikki on ihan hyvin. Todella, kuten olet täällä lohdutusta jo saanut, niin pienikokoisia voi syntyä ilman, että jokin on pielessä. Minkä kokoisia itse olette olleet syntyissänne?

Niksulle vaan suppareita...

Gallupeihin myöhemmin, ehkä huomenna, jos ehtii.
Moiks ja öitä!

Tehis
 
senora
tämä ilmoittautuu pikaisesti palanneensa pohjolan pakkasiin... Pitäis kai painua pehkuihin.
Antzille halitus.. toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin...
Ja Safiiriko meinaa sitten tulla takavasemmalta ja kiilata Níksun edelle.

Huominen taitaa mennä sit siinä kun yritän päästä kärryille mitä kenellekki kuuluu.

Tasapuoliset halaukset kaikille.
 
pikku2
Yökyöpeli liikkeellä..

Muutaman päivän paussin jälkeen taas linjoilla.. Esikoisen synttärit saatu mallikkaasti ohi.. Laihdutus jatkuu ja lumisade järjestää lisätekemistä ulkona.. ; ) Isäntä on lähdössä aamulla Helsinkiin ja tulee perjantaina takaisin.. on viikonlopun kotona ja lähtee taas ma-pe Helsinkiin.. Pääsi sinne Kelan järjestämään yksilölliseen selkäkuntoutukseen.. Vapun ympärillä on sitten parin viikon kuntoutusjakso..

Täällä on pystytetty oikein gallup lempiaiheestani.. nimittäin riiteleminen. Meillä räiskyy ja rätisee harva sen päivä. Kyllä on monet naurut saatu nauraa kun tuo esikoinen imuroi kaiken myöhempää käyttöä varten.. Esim. On tullut kuultua monen monituista kertaa kuinka kiukun puuska päättyy sanaan piste : ) Mistähän lie kuullut.. Onko kukaan lukenut kirjaa Miehet Marssista ja naiset Venuksesta.. Siitä löytyy järjellisiä selityksiä, miksi nainen ja mies ovat monasti törmäyskurssilla.. Se myös auttaa ymmärtämään toinen toisiamme.. ; ) Suosittelen!

Kotityögalluppiin en oikein osaa sanoa. On päiviä, jolloin nautin kaikesta siivoamisesta ja on päiviä jolloin en voi sietää edes ajatusta siivoamisesta.. Sen olen huomannut, että pesuaineilla ja -välineillä on vaikutusta siivoamisen mielekkyyteen..

Anzille jaksuja. Nuo on noita asioita ettei niihin oikein oikeita sanoja löydy. Sen tunteen pystyy aavistamaan vain sellainen joka on kokenut saman.. Meillä esikoinen syntyi RV 33+3 ja oli kooltaan 1850g ja 42cm. Pieni, mutta sitäkin pippurisempi. Nyt jo 5v. eikä mitään normaalista poikkeavaa.. Sitä vaan aina niin toivoo, että kaikki menis normaalisti !!!

Niksun ja Safiirin tilanteita käyn monta kertaa päivässä kurkkimassa.. joten peukutukset molemmille..

Jaa ha.. toinen koneellinen pyykkiä odottaa narulle pääsyä. Joten tämä poistuu taka vasemmalle..

Pikku2
 
KAtzu
Tietokone sekoaa kait kohta. Kirjoitin äsken pitkät pätkät, mutta sitten yhtäkkiä pomppasi edelliselle sivulle ja kaikki tekstit katosi!!!!!!!!!!!!!!

Ensinnäkin Antzille haleja ja todellakin toivon/uskon, että kaikki on masussa ok!!!

Senoralle tervetuloa takaisin!!!!

Niksu peloissaan, että Safiiri kiilaa prinsessan kanssa edelle!!! Nyt paras pistää vauhtia :) No joo helpommin sanottu kuin tehty.

Joko Safiiri kävi ostamassa jotain ihanaa vaaleanpunaista hömpötystä???

Mitäköhän muuta ehdin kirjoittamaan???!!???

Ai niin kotityö gallup: Mulla välillä tulee kauheita siivouspuuskia. Mutta sitten ajoittain, jos ovikello soisi ja tulisi yllätysvieraita voisi tiukkaa päästää niitä sisälle...
Monesti olen esim just siivonnut ja sit mies tulee töistä ja yhtäkkiä paikat on sen näköiset, että jaa onko täällä joku muka siivonnut. Epäjärjestys inhottaa minua kylläkin. Eniten saan aikaan kotitöissä silloin kun mies ja koira on pois kotoa.
Inhoan ainakin silittämistä ja kylppärin/saunan pesua. En nyt rakasta mitään kotityötä erityisesti :)

Nyt en ehdi enempää, täytyy jatkaa myöhemmin.....

 
Niksu1
Täällä taas. Yhtenä ärsyyntyneenä kappaleena. Miksei ne supparit voi vaan loppua, jos kerran mitään ei meinaa tapahtua vielä piiiitkäään aikaan???????

Katzu: peloissaan on aika vahva sana.... Lähinnä yllättynyt varmaan oikeampi termi. Ja joo, jos vaan tietäisin kuinka tämä tästä nopeutuisi mun toimilla, niin olisin jo maanantaina toiminut kun tää pahin rumba alkoi... =) No ookoo, en ole juossut rappusia&hieronut nännejä, pitänyt paastoa tai piimäkuuria, enkä ole etsinyt akupisteitä, eli ihan kaikkia kikkaviitosia ei ole testattu... Mutta jospa tuota miellyttävintä ässää tänään testailisi jossain vaiheessa........

Ei siis kerrassaan mitään asiaa, taaskaan. Jään taustalle roikkumaan ja suunnittelemaan lumitöiden tekoa. Tänne räsähti illan/yön aikana useampi sentti lunta ja se kamala jääkerros jäi sinne alle. Kävelylle lähtö on edelleen pannassa, en vaan kertakaikkiaan uskaltaudu tuonne seikkailemaan millään ilveellä.

Torstaita (joka ei tunnu olevan ainakaan Piipiäistä tulvillaan, mites Nelkkua..?)

Niksu 39+5
 
senora
Täällä yritetään totutella arkeen... Kotitöistä oli ollu galluppia... Mä tykkään laittaa ruokaa.. Mutta tiskaaminen tahtoo jäädä. Mutta sitten kun tulee se intopuuska, niin ihan kivaa hommaa sekin on. En oikeestaan osaa mitää inhokkihommaa nimetä. Ehkä se on kuitenkin siivoominen. Onneksi meillä mies tykkää kävelyttää imuria. Sit oli ollu kiukkugalluppiakin tai olikse riitelystä. Meillä ei kyl oikeesti riidellä.. ihme kyllä... Vaikka ny oltiin 24H/vrk yhdessä, niin ei kinanpoikasta edes saatu aikaiseksi.

Mitäs tästä raskaudesta kertoilisin... Juu ekat iskiasoireet pamahti reisulla esiin. Eli kun yritin ottaa aurinkoa selällään, niin alkoi jomottamaan oikeaa pakaraa. Ja jos otettiin nopeampi kävelyretki, nii alko juilia vasenta pakaraa... Mutta onneksi meni sit asennon vaihtamisella ohi... ja aika hyvin sai mies jalkapohjasta juilinnan kuriin myös... Eli tuosta ulkosyrjän puolelta löytyy ilmeisesti aku-piste.. jota hieromalla menee kramppi ohi.

Tunnin verran tuosta aamusta lueskelin vanhempia juttuja...
Safiirilla on ollu rankkaa koiruuden menehtymisen kans.. Jokos alkaa helpottaa?? Täytyy vaan ajatella että nyt on koiruudella hyvä olla... Ja teillä on sitte päätetty nelkun jalkautumisesta...
Niksukin alkais olla valmis tositoimiin - pistetääs supparilähetys sinnepäin.
Pitäis keretä tuonne suljetullekki... ja tältä palstalta on vielä 10 sivua lukematta...

senora 28+3
 
safiiri,
Senora palannut kotoSuomeen. Tervetuloa vaan ja toivottavasti teillä oli ihana loma. Kiitos kysymästä, edelleen iskee aina sillon tällön kuin salama kirkkaalta taivaalta, että eipäs sitä toista koiruutta enää oo. Ja ajatus on edelleen ihan pöljä. Mutta pikku hiljaa päivä kerrallaan sitä hoksaa välillä muistelevansa jotain hauskaa tilannetta ihan hymyssä suin. Ja kyllä vaan, Nelkku sai sitte käskyn luopua yksiöstään. Hän on muuten samaa kokoa ku kakkonen ja kolmonen. Hehän oli 4350g rv 38+3 ja 3800g rv 37+3. Heidän aikana en käynytkään missään kokoarviossa, joten ties vaikka heitäkin oltas alettu käynnistelllä.

Niksulle toivotaan edelleen vinhasti niitä tositoimen aiheuttavia suppareita. Mulla ei oo ittellä kiirettä ku nyt on hyvä tilanne ku tiietään, millon kipittää synnärille. Ei tarvi hälyyttää miestä kesken työpäivän kotia vaan saahaan rauhassa toimia. Ekaks sillon pe-aamuna mut viedään laitokselle, sitte mies heittää lapset ja koiran veljeni luo ja tulee sitte takas kaveriksi ja kaarimaljan vaihtajaksi (yök, oon taas varautunu siihen huonoon oloon). Sitte hän käy viemässä lapset anoppilaan siksi aikaa ku me ollaan pois kotoa. Koitanki siks ottaa edelleen hyvin rauhallisesti, jotta tämä suunnitelma toteutuis.

Jännä tilanne muuten, jos käy niin että meen sinne synnärille ihan rauhassa ilman kipuja! Tuo autossa istuminen suppareiden aikanaki on etukäteen mietityttäny. Viimeksi matkaa oli 40 km ja olo oli kamala ku oksetti :(

Safiiri ja Nelkku 36+6
 
gia
Senorakin on palannut! Mulla on ollut iskiaskipuja jo jonkin aikaa.. Kannattaa kokeilla sellaista asentoa, että menee esim. sohvalle makaamaan ja nostaa jalat ylös.

Antzille voimahalaus.. Eiköhän kaikki ole kuitenkin ihan kunnossa:)

Tohon siivousgalluppiin piti vastata. Tykkään laittaa pyykkejä koneeseen ja kuivamaan. Vihaan silittämistä ja silitän vain jos on aivan pakko. Imuroiminen on kivaa, mutta oon yrittänyt välttää sitä tässä raskauden aikana, kun tuntuu että se laukaisee iskiaskivut ja rasittaa selkää. Ylipäätänsä siivoaminen on ihan rentouttavaa:)

Tänään suunnitelmissa trimmata koira. Saas nähdä miten selkä kestää...

gia 21+6

 
Omppu75.
Kuolleen hiiren mysteeri tais selvitä; ne olikin noi ladattavat patterit, jotka oli tulleet tiensä päähän. Nyt on vanhat kunnon Duracelit. Tällä hetkellä sitten yhteys pätkii ihan kympillä, katotaan lähteekö tää..

Tervetuloa pohjolaan, Senora. Onko rusketusraitoja?

Antzille halit. Kaikki on varmasti ok ja tosiaan kuten sanoit, vauvalla on hyvät viikot jo, vaikka päättäisivätkin ottaa hänet ulkopuolelle kasvamaan. Tsemppiä ultran odotteluun.

Ja Safiirilla jo lupaus prinsessan syntymäpäivästä! Mutta kyllä me Niksu saadaan poikimaan ennen sitä, eiks niin?! Muut on lähettäneet suppareita, niin mä voisin lähettää poksauksen, jolla saadaan lapsivedet menemään *POKS!!* :)

Galluppeja: kyllä todellakin riidellään. Mä olen se räjähtelijä. Ja valitettavasti, olin eilen todella huono äiti, meinaan esikoinen sai kyllä kuulla kunniansa useemman kerran päivän aikana... ikkunat vaan helisi, kun piti toista ojentaa. Hitto kun mitään ei totellut ja teki just mitä ei olis saanut. Mutta joo, mun mies on kans tosi huono tappelija, se on lähinnä hiljaa ja mä räpätän. Mut ihan tällä viikolla olen kyl huomannut, että se on ollut vähän kireenä, vissiin naisen puutetta tai jotain..

Kotityöt, hmm.. en kyllä varsinaisesti tykkää mistään, paitsi jos sattuu olemaan fiilis päällä. Imuroimista en voi sietää, samoin en tykkää viedä puhtaita pyykkejä vaatehuoneeseen, koska sinne ei mahdu mitään.

Mä keksin yöllä uuden gallupin; mikä vauva-ajassa on mielestäsi raskainta/rasittavinta? Musta on niinkin yksinkertainen asia kuin yöllä röyhtäyttäminen! Hitto kun toinen meinaa sammua tissille ja sit on pakko nostaa ylös röyhtäisemään, niin useesti vauva onkin sit ihan tikkana pystyssä et aijaa, mitäs sit tehdään! Ja tietysti sit se, että jos vauva ei meinaa nukahtaa syystä tai toisesta uudelleen vaan känisee vähän väliä, just kun on ite saanut sängyssä tyynyn hyvin. Heh, vähän tällänen outo gallup, mutta näitä mietin viime yönä (vaikka nukuttiinkin taas tosi hyvin).

Pakko muuten ihmetellä, että Pikku T nukkui eilen vaan yhdet vajaan kahden tunnin päikkärit, heräs puol neljältä iltapäivällä. Sitten sinnitteli vähän yli yhteentoista! Normaalisti nukkuu pitkin päivää..

Nyt on yhteys, lähetettävä äkkiä tää! Hauskaa päivää kaikille.


 
Tehotyttö.
Heipsankeipsan!

Ihan ekaksi, jotten unohda...
Omppu, älä röyhtäytä :) Mä en ole koskaan öisin röyhtäyttänyt. Mites sen nukuksissa tekisinkään? ;-) Jos oikein pahasti jää ilmaa massuun, niin käännä vaan kyljelleen tai masulleen. Pelkkä asennon vaihto monesti saa ne ilmat pois. Kantsii ainaskin kokeilla.

Tuohon vauva-aikagallupiin voisin sanoa, että eipä taida olla mitään, mikä ois rasittavinta. Ja sen kyllä huomaa :-D Jos jotain pitäis valita, niin ehkä se ois toi pyykkääminen, kuten muutenkin.
Kotityögallupiin voikin samantien vastata, että tuo ainainen ja valtava pyykkimäärä se on välillä aika ärsyttävää. Olen vielä tarkka siitä, että lapset eivät kulje samoissa vaatteissa kuin päivän, korkeintaan kaksi jossain. No, farkut ehkä menee sentäs pidempään. Sitä pyykkiä sitten todella on!
Kokkailusta tykkään, varsinkin jos sen saa joskus tehdä oikein rauhassa. Se on kyllä aika harvinaista. Vähintään yksi roikkuu lahkeissa yleensä :)
Mutta kotityöt ylipäätään on just vähän samalla tavalla kuin Jazz kirjoitti. Aika ällöjä, olis paljon kivampaakin tekemistä. Kuitenkin pitäis olla paikat tiptop. En ole kyllä todellakaan mikään ylihygienisti. Siistiä meillä yleensä on, mutta ei mitenkään ääripuhdasta välttämättä.

Ja riitelygallupiin... Meillä ei ENÄÄ riidellä. Olen ollut aikaisemmin myös melkoinen räjähtelijä ja tulisielu, mutta lasten myötä on tullu ne lehmän hermot ja kosteat päreet. Mutta sillon kun suutun, niin se ei sitten katso aikaa eikä paikkaa. Mua ei yhtään nolota suuttua/raivota vieraiden nähden :-D Olen siitä ehkä meidän sukulaisten ja ystävien kesken vähän "kuuluisakin". Mutta tosiaan erittäin harvoin nykyisin. Yhdessäoloa takana kohta 15v ja avioliittoakin 13v., joten aika hyvin on opittu elämään sovussa :) Lasten takia sitä on pakko välttää turhaa tappelua, näin itse ainakin koen. Lapset herkästi ottavat pienenkin riidan hirvittävän vakavasti. Kait tuo riidan vähyys johtuu osittain myös siitä, että itsellä on pahimmat särmät hioutuneet ja tuo toinen on niitä loppusärmiä vaan sopeutunut sietämään ;-)

Hitsi, oli paljon muutakin kirjotusaiheita mielessä, mutta täytyy välillä kävästä vähän muissa puuhiss. Yritän ehtiä vielä uudelleen...

Ai niin, sen vielä sentään sanon, että tänään oli kyllä TAAS niin ihana neuvolareissu. Tuo meidän neuvolantäti on kyllä niin ihana <3 Vaikka oli 3kk neuvola, niin aika paljon puhuttiin murkkuiästä ja sen tuomista "iloista". Sain kyllä niin lohduttavaa kuultavaa, että ei ole tosikaan. Hänellä itsellään myös neljä lasta, jotka muistaakseni ovat kaikki nyt jo täysikäisiä. Itse hän on vasta kuitenkin viiskymppinen ja ihan äärettömän nuorekas ihminen. Mutta siis tuolla on kyllä niin kiva käydä, täyskymppi!
Ja h*****ti, olenkohan mä kuitenkin raskaana, kun jatkuvasti olen tippa linssissä (nytkin). No, voi ne olla nää hormonit ihan muutenkin vaan. Mulla ei muuten olekaan vielä ollut mitään "herkkyyskautta" tuon tytön jälkeen. Ehkä se tulee nyt vasta.

Tehis

Nyt menen, moiks.
 
senora
no ny on kahlattu viestit läpi... Tippa tuli kyllä linssiin Tuulin synnytyskertomuksesta... tuli mieleen, et mitenkähän sit 3 kuukauden päästä itelle käy...
Sonialle ja Kauriille tervetulotoivotukset mukaan jutteleen....
Niksu sinnitteli kuitenkin yhtenä meijän lomareisun ajan... No nyt voit sitten rauhassa jakautua...
Katzuko se jossain vaiheessa epäili että meillä olis koti-ikävää... kun terveisiä kävin laittelemassa... Ekalla viikolla ei tuntunu tarvetta nettailuun.. toisella viikolla käytiin lukemassa päivän lehtiä ja loppuajalla kävin yleensä elleissä ne viime sekunnit. 50 sentillä sai 10 minuuttia nettiaikaa ja sehän ei mulle riitä mitenkään, joten pikaisesti vaan lukaisin kuulumiset.
Ihime oli aika hyvä lentomatkustaja, kivasti makoili tuolla alamahassa poikittain ja lentokoneen pöytä mahtui taittumaan mahan päälle... Paluumatkalla meinas sitten välillä kokeilla eri asentoa ja pöytä piti nostaa pystyyn. Kovasti potkiskeli päivittäin ja mieskin sai potkuista osansa.. Jännä oli miehen ilmettä ja juttuja seurata potkun aikaan ja jälkeen.. monta kertaa tosiaan sano,että sehän potkas melko navakasti... :) Nimestäkin juteltiin ja saatiin kehitettyä ihan kiva nimi. Saa sit nähdä pysyykö kaveri tyttönä loppuun asti.

 
*kapris
ihania galluja täällä =)

Ompulle myös, että älä turhaan röyhtäytä. Mä en ole kumpaankaan lasta röyhtäyttänyt kun tissille nukahtaa... sitähän ne sanoo (ne mysteeriset viisaammat) ettei rintalasta tartte röyhtäyttää.
en mä kyl muutenkaan kyllä röyhtäytä. joskus tulee oikein MIEHEKÄS röyhy kun nostaa pystyyn syönnin jälkeen, mut joskus ei mitään..
mua ärsyttää kun mies aina "heittää" pojan olkapäälle kiikkumaan ja sit lentääkin puklu yms =(
nyt on kyllä "muutaman" sanomisen jälkeen oppinut, ettei tartte tehdä niin.
Jos pullosta juo, niin sit olen röyhtäyttänyt päivällä kun siitä tulee niin paljon enempi ja ilmaa samaten..

hmm... kotityög.
en tykkää mistään =) mut tuskattominta on astiapesukoneen täyttö/tyhjennys ja pesukoneen täyttö =)
meillä mies siivoaa yleensä ihan omasta aloitteesta kylppärin ja sit lakanoiden vaihto on sen heiniä. ja ruokaa tykkää tehdä ja siivoaa keittiön (aina JOSKUS) tosi kiiltäväksi.
imuroi jos oikein mäkätän ja valitan ja käsken, mutta pölyjä EI pyyhi. no en ole kyllä pyytänytkään.
nyt pitäiskin mennä pyyhkimään näkyvimmät pinnat ja laittaa pesukone pyörimään.

Antzille täältä hali! kyllä varmaan mietityttää se kokoasia, mutta kuten monesti todettu, niin varmana kaikki hyvin!!


Senora siellä kotona jo hääräilee.
oliko hyvät ilmat? kyllä siellä Puerto Ricossa on yleensä tosi ihanat kelit ja harvoin on pilvistä.. on se sellanen aurinkoparatiisi. toisin kuin vaikka Las Palmas...

ja toi tehis... tee nyt se testi!!!!!!!!!! ei kestä enää jännäilyä. Niksu ja safiiri kyl antaa riittävät jännitykset meikäläiselle tällä hetkellä :)

jaa, neiti kutsuu. täytyykin viedä päikkäreille.
illalla tulee kummipoika/tytön kummit kylään :)

 
safiiri,
Riitelyg: Meillä mää tahon "huutaa ku palosireeni" hetken ajan. Mies taas ei puhu eikä pukaha ja siitä mää saan taas lisää vettä myllyyn ku "mua ei muka kuunnella". Rauhotun kans tosi nopeasti räjähdyksen jälkeen. Mies tahtoo olla pitkävihaisempi ja kun mun kohtaus on niin kyllä se oon mää joka oon ensimmäisenä sopimassa. Mun mielestä hyvä motto on se ettei saa auringon laskea vihasi yli.

Kotityög: inhoan lattioiden moppausta. Imurointi on ihan kivaa, jos vaan porukka pysyy pois tieltä. Samoin pyykkäys maistuu mutta sitte puhtaiden pyykkien kaappiin laitto tökkii pahemman kerran.

Vauva-ajang: Yleensä öisin syvässä unessa olevana hankaluuksia tuottaa yösyötöt.

Palaamme taas asiaan.
 
ÄssÄ!
Terppa,

Senoralle tervetulotoivotukset!

galluppeja olikin muutama:

Meillä kyllä Leijonalauma välillä ottaa yhteen, mehän ollaan kaikki muut leijonia horoskoopeiltamme paitsi toi pikku-ÄrrÄ =) (neitsyeistä mulla ei muuten olekkaan kokemuksia) mutta lepytään sitte aikanaan. Toi MIES ja sen logiikattomuus mua välillä korpee niin että kynsien alle sattuu! Nykysin tosin osaan olla hiljaakin vaikka kuuppa välillä kiehuu ja lujaa, on tää 15vuoden yhteinen taival munkin tempperamenttiani vähäsen laimentanu (tai ainakin sitä ulospurkautumista)

Heh, Pikku2... meilläkin kuuluu... PISTE =D

Siitä päästäänkin sitte siihen kotihommiin. En ole mikään piiruntarkka siivooja mutta tykkään että tavarat ja asiat olis suurinpiirtein omalla paikalla . Siinä kohtaa se MIES mua korpee, se on valiettavasti maailman suurpiirteisin tyyppi. Siltä jää tavarat just siihen mihin ne käsistä tippuu. *iso huokaus*
Mutta ettei mee pelkäks haukkumiseks, niin kyllä sillä MIES-tyypillä imuri ja moppikin pysyy kädessä. Usein me vkonloppuna siivotaan yhdessä.
Kaikkein isoin inhokki mulle on pyykkien viikkaus ja vaatehuoneeseen vienti... ja käsin tiskaus!

Ruokaa me laitellaan välillä yhdessä tai sit se joka kerkee. Ärsyttävää ruuanlaitossa on miettiä "mitäs ruokaa sitten tekis"...

Omppu: röyhtäytys on todellakin öiseen aikaan puuduttavaa! meillä oli ihan ongelman tynkää siinä alkuvaiheessa. Mulla kun on suihkutissit ja sitä ilmaa sitten kans meni... oli ihan pakko ÄrrÄ röyhtäyttää kun muuten tuli maidot ulos. Pahimpina öinä jouduin 7 kertaa röyhtäyttään... ja ne oli TIUKASSA
Nykysin onneks on vähentyny suihkuaminen tai sitten ÄrrÄ osaa niellä paremmin ettei niin paljon mene enää ilmaa. Röyhtäytän kyllä silti öisin, heti nukahtaa kuitenkin kun laitan sänkyynsä. Eli kyllä se helpottaa Omppu-kuoma =)

Antzille piti vielä vastata että rakenneultrassa ei ainakaan meille mainittu mitään että olis pieniä painoltaan olleet noi tytöt, en nyt muista millonka rupee sikiön kasvussa näkymään ne yksilölliset painoerot. Kaikista olen ollu loppuvaiheessa ultrassa ja sillon on mainittu vauvojen olevan sirokokoisia.

jaahas kylppärissä odottelis pikkuin pyykkikasa viikkaajaa, että jippiaijee... mutta pakko se on mennä nyt kun ÄrrÄ simahti päikkärille.

vilkutukset siis kaikille tasapuolisesti
 
Tehotyttö.
Pakko oli vielä palata... Ei aina ole pakko tehdä jotain järkevää, eihän ;-) Mullakin tänään taas yh-ilta, niin riittää, kun vaaditaan energiaa taas loppuillaksi.

Eilen kovasti pohdiskelin aihetta, jonka kertomisesta voi olla joillekin teistäkin hyötyä, kun mietitte, että lisää lapsia vai ei :) No joo, tuskinpa mun pienet pohdinnat vaikuttaa oikeesti kenenkään perhepolitiikkaan. Kerronpa kuiteskin...
Pohdiskelin vaan, kun tuo oma sisko tässä hyöri ja pyöri eilisen päivän ja toinen tulee pyörimään lauantaina, että miten ihanaa on, kun on noita SISARUKSIA <3 Vaikka mullakin on paljon ystäviä ja kavereita, niin se ei ole sama asia! Meillähän on tosi isot ikäerotkin, mutta silti. Tämä nuorempi sisko just on aina ollut tosi läheinen. Meillä on enempi kyllä sellainen äiti-tytär -suhde. Hän tuumasikin, että joskus jos hän lapsia saa, niin varmaan soittelee mulle koko ajan. Lupasinkin, että voi muuttaa sitten meille muutamaksi ekaksi kuukaudeksi vauvan kanssa, niin on turvallista :-D Mutta yhä enemmän tuo suhde on kuitenkin muuttumassa sisarussuhteeksi. Toisen siskon kanssa ollaan oltu vähän etäisempiä, mutta tuon yhden perhekriisin myötä ollaan lähennytty tosi paljon! Hän on purkanut monia mieltä painavia asioita ihan suoraan liittyen alemmuudentuntoihin ym. Puhdistanut tosi paljon.
Joo, olen ollut tässä hieman herkällä mielellä viime aikoina :) Mutta tätäkin asiaa ihan tippa linssissä pohdiskelin eilen, kun meillä oli älyttömän mukava päivä tuon pikkusiskon kanssa. Ja lauantaina luvassa toinen samanlainen päivä. Mennään siskon ja tuon meidän isomman neidin kanssa vähän keilailemaan jne jne.
No, enpä nyt tästä enää tämän enempiä jauha...

Enkä mä sitä testiä nyt taida viitsiä turhaan tehdä. Ei mitään ovisoireita kyllä sitten tullutkaan enempää. Aivan oli sen oloista limailun alkua, mut eipä siitä sen kummempaa tullu. Eli todellakaan en tiedä, missä mennään tän mun jännitysnäytelmän kanssa. Todennäköisesti ei missään.

Jännäillään nyt vaan noita Niksua ja Safiiria! Mitähän sitä seuraavaksi lähettäis Niksulle? Safiirilla tuntuu nyt olevan ihan rauhaisa fiilis, joten ei lähetetä vielä mitään?
 
safiiri,
Alkuperäinen kirjoittaja safiiri:
Riitelyg: ja kun mun kohtaus on niin kyllä se oon mää joka oon ensimmäisenä sopimassa.
No johan mää taas kirjotan hitaampaa mitä ajatus juoksee. Siis tuossaki piti lukea että kun mun kohtaus on ohi.

Ja taas mennään...
 
Omppu75.
Meillä on kans just toi, mitä ÄssÄllä, että suihkutissit.. siks on PAKKO röyhtäyttää toi pikku possu. Mutta, jos ei inhimillisessä ajassa röyhtäise, annan olla. Sitten on vaan lähes poikkeuksetta pulit joko sängyssä tai tulee, kun seuraavalle syötölle tms. nostaa..Outoa, kun esikoinen pulautti koko vauva-aikana varmaan kaks kertaa!

Sanokaas fiksut, että kuinka kauan sitä rintatulehdusta saa pelätä? Niinkö kauan, kun imettää, vai? Että pitääkö vielä loppukevään tai alkukesän helteillä, joita olen tilannut, pelätä sitä ja käyttää kaulaliinaa tissien suojana? No eihän se nyt varmaa ole, että sillon enää imetän, mutta noin teoriassa niinku.

Ihanaa, kun Senoran mieskin on saanut tuntea potkut! Siis vauvan :) Ja nimenkin saitte päätettyä, kiva! Jännityksellä odotellaan kesää..

Kävin pikku T:n kanssa shoppailemassa, vieläkin nukkuu kaukalossaan. Nyt sain kivat albumit, ei puutu kuin että saisin ne viis sataa kuvaa tilattua....

Ja nyt kun kiitoskortit on paria vaille valmiit, voikin aloittaa ystävänpäiväkorttien askartelemisen :)

Mitenhän siellä Tuulilla jaksellaan..?
 
safiiri,
Meidän kakkonen synty maaliskuun lopussa. Muistelen saaneeni rintatulehduksen jostain syystä seuraavana kesänä heinäkuun helteillä! Eli kai sitä on riski siihen sairastua koko imetyksen ajan???
 
Niksu1
Oottepas te olleet ahkeria sillä aikaa kun mä olin vaan humputtelemassa - autokaupoilla.... Isäntä läksi uutta työautoa ostamaan ja mä istahdin repsikkaan. Päättelin tällä mun surullisen kuuluisalla logiikalla että vois vaikka nopeuttaa toimitusta suppareiden osalta. No joo, autossa suppailikin ihan kiitettävästi (ajeltiin sellanen pari sataa kilsaa taas) mut nyt ne vähän niinku laimeni. Kohdunkaulaa on sen sijaan jomottanut koko armaan päivän niin ettei tiedä kuin päin olisi. Oi jospa vaan....... Jospa tosta Ompun poksutoivotuksesta olis hyötyä... =) Yhtään ei kyl nappais hu mennä taas neuvolaan heti aamusta.

Senoralle teretulemasta kotosuomeen!

Palaan tuonnempana.

Niksu
 

Yhteistyössä