ex-ongelma isänpäivänä

[taustalla]

\

Kyllä minusta olisi aiheellista juhlia isäinpäivää sen perheen kanssa, jonka kanssa nykyisyyttä eletään...toki lapset voivat osallistua vaikka asuisivat ex-puolison luona, mutta haloo!pitäiskö todella kaikkien viettää isäin-ja äitienpäivät kaikkien ex:sä kanssa?Mihinkäs tässä sopassa joutaisivat mielestänne uudet ja heidän lapset?
Ja ei kaikki todellakaan halua nähdä ex-puolisoitaan ja välit voivat olla myös riitaisat...lapset tuskin nauttisivat lounaasta, joka päättyisi taisteluun!
Mieheni ei ainakaan voi sietää ex:sä ja minusta olisi väärin jos minä hänet väkipakolla lounaalle ex:sä kanssa pakottaisin...

Ei kai ex:n kanssa vietetä isänpäivää jos on uusi perhe, siis vaikka hyvissäkin väleissä oltaisiin? lapset toki entisestä liitosta kuuluu "juhlaan".

Ja luulisi että jos monta vuotta erosta ja varsinkin jos ei uusi nainen "syypää" eroon, niin voitaisiin ainakin rippijuhlia ja häitä juhlia sitten kaikki yhdessä, ne ovat lapsen juhla ja sinne luulisi sopivan isä, uusi vaimo ja lapsen sisarpuolet ja myös äiti ja uusi mies ym. Ei kai nyt vuosien kuluessa ja uutta elämää elettäessä enää vanha suola janota? Siis ei kai?

 

[Rotta]

\

Minä taas en voi käsittää sitä, ETTÄ MIKSI LAPSIEN ÄITI EI VOI OLLA PAIKALLA? Lapsille on todella varmasti ihanaa saada joskus viettää aikaa niinkin, että oikeat vanhemmat ovat paikalla.

Kun tässä nyt kuitenkin uusperhepalstalla ollaan, niin kuvittelisin, että lähes jokaisella täällä kirjoittelevalla on uusperhe joka siis todella tarkoittaa uutta perhettä eikä sitä entistä perhettä. Juu, tottakai lapsesta olisi aina ihanaa, että hänen omat vanhempansa olisivat yhdessä, TIETENKIN. Mutta kun se ei ole eron ja uusperheen myötä
mahdollista, miksi sitten pitäisi jotenkin väkisin pitää jotain ihme "muistolounaita", mistä tässä ap kirjoitti? Eikö olisi tärkeämpää vahvistaa sitä nykyistä perhettä yhdessä? Kun töiden ym takia yhteinen aika muutenkin on rajallista?! Mihinkä kaikkeen "uusvaimon" oikein pitää taipua? Varsinkin silloin kun kysymys on lapsettomasta osapuolesta? Onko ex-puolisolta liikaa vaadittu ajatella myös hetki hänen näkökulmasta ennenkuin syytetään "asennevammaiseksi" tms.
Muutenkin, ap aiheeeseen vielä, oisko parempi jättää koko isänpäivä samoin kuin äitienpäivä viettämättä, jos näinkin alkuperältään vain kaupallinen juhlapäivä saa uusperheissä aikaan vain huonoa oloa.

 

[ninja]

\

Minä taas en voi käsittää sitä, ETTÄ MIKSI LAPSIEN ÄITI EI VOI OLLA PAIKALLA? Lapsille on todella varmasti ihanaa saada joskus viettää aikaa niinkin, että oikeat vanhemmat ovat paikalla.

Jos ex ei voi olla lapsen isän kanssa ystävä ja tavata, vaikka siten, että nykyinen vaimo on mukana. Niin silloin tällaisen nykyisen vaimon kannattaisi myös miettiä, onko omissa asenteissa vikaa.

Onko nämä miehen exät aina vokottelemassa vanhaa miestänsä vai olisitteko te hiukan mustasukkaisia ehkä syyttäkin? Kun eronneetkin voivat todella olla ystäviä ilman mitään vokotteluja. Minusta tuntuu, että onkohan yhtään nykyistä, joka sen pystyy ymmärtämään ja hyväksymään!

Mä oon kans miettinyt tota et miks exät muka aina vokottelevat ex-miestään. Mun tuttavapiirissä joka ikinen eronnut äiti(muutamia) on helpottunut huonosta suhteestaan päästyään, eikä todellakaan haluaisi enää exäänsä takaisin. Osalla jo uus mies osa yksin lapsen/lasten kanssa. Jokaista yhdistää yksi asia. Kaikki yhteydenpito ex-miehen kanssa on nykyisen naisen mielestä vokottelua ja takaisin yrittämistä. Onkohan jokainen mies väittänyt jättäneensä ex-naisen ja ex-nainen sit katkerana muka haluis vielä jatkaa. Näin ei ole yhdessäkään tuntemassani ex-suhteessa. Osa on väleissä miehen kanssa ja yhteyttä pidetään puolin ja toisin ihan kaverillisesti ja kahvit juodaan lasten vaihdon yhteydessä, osa taas on tekemisissä vaan välttämättömät tilanteet.
Mun mies ja exänsä on tekemisissä vaikkei niillä oo ees lapsia, ai vaivaa mua, ne ei toisiaan vokottele, eikä haluu yhteen kumpikaan, miksei sit vois olla kavereita kuitenkin, vaikkei suhteensa toiminutkaan.

 

[kysymys]

\

Minä taas en voi käsittää sitä, ETTÄ MIKSI LAPSIEN ÄITI EI VOI OLLA PAIKALLA? Lapsille on todella varmasti ihanaa saada joskus viettää aikaa niinkin, että oikeat vanhemmat ovat paikalla.

Jos ex ei voi olla lapsen isän kanssa ystävä ja tavata, vaikka siten, että nykyinen vaimo on mukana. Niin silloin tällaisen nykyisen vaimon kannattaisi myös miettiä, onko omissa asenteissa vikaa.

Onko nämä miehen exät aina vokottelemassa vanhaa miestänsä vai olisitteko te hiukan mustasukkaisia ehkä syyttäkin? Kun eronneetkin voivat todella olla ystäviä ilman mitään vokotteluja. Minusta tuntuu, että onkohan yhtään nykyistä, joka sen pystyy ymmärtämään ja hyväksymään!

Oletko sinä kaunis aamu uusperheellinen? Vai yh, vai ydinperheellinen?

Miksi minun pitäisi olla ystävä mieheni exälle? Saan kait itse valita ystäväni vaikka kerran eronneen miehen kanssa olenkin.

Mieheni voisi toki olla väleissä exänsä kanssa, koska heillä yhteiset lapsetkin on. Väleissä olo ei välttämättä tai automaattisesti tarkoita sitä, että istutaan yhdessä iltaa tai vieteään juhlapyhiä yhdessä. Sen sijaan isä voi juhlia näitä lastensa kanssa. Aivan samoin kuin äitikin viettää omat juhlansa lastensa kanssa.

Yhteistyöhön ja hyviin väleihin tarvitaan myös sen toisen osapuolen osuus. Jos toinen ei halua niin ei siinä mitään voi.

 

[Mari]

Muksu oli isänpäivän isällään, olisi mennyt sinne vaikka olisikin ollut ns. mun viikko (meillä on periaatteessa 50/50 systeemi, molemmin puolin joustavasti ja pääasiallisestion toiminutkin ihan hyvin). Sama sitten äitienpäivänä, muksuon mulla ellei nyt ole jotain häkellyttävän ihmeellistä (matkaa tai muuta) lapsella isänsä kanssa tuolloin.

 

[ap]

Minusta sinulla on ongelma jos et kestä miestäsi syömässä lastensa äidin kanssa. Lapsille se voisi olla hyvinkin tärkeää. Ja mites sitten tulevaisuudessa esim. häät ja isommat lasten juhlat. Ex ei saa varmaan edes keskustella miehesi kanssa

En tiedä Anu kenelle kirjoitit. mutta vastaan silti. Olet oikeassa, minulla ja miehelläni on tosiaan ongelma. Ja se on tämä exä. Hänelläkin on ongelma ja se on se, että hänelle tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa antaa ex-miehensä eli minun mieheni elää omaa elämäänsä eteenpäin. Avioliitossa hän oli kuulemma määräilevä ja kontrolloiva, eikä se ominaisuus näytä häntä jättäneen. Mieheni on hänelle suoraan sanonut, että keskustelisi mielellään asiallisesti VAIN lapsen asioista, mutta sekään ei mene jakeluun. Yksityiskohtiin en tässä voi mennä.

En tiedä, mitä tarkoitat, etten "kestä". Näyttää siltä, että miehen exä ei "kestä" minua. Hän ei halua olla tekemisissä minun kanssani, käyttäytyy minua kohtaan halveksivasti ja osoittaa kaikin mahdollisin tavoin, ettei ex-miehensä uudella perheellä ole hänelle mitään merkitystä. Tämä syömään kutsu kuului tähän sarjaan, vain yhtenä muka-niin-viattomana-temppuna.

Mieheni lapset ovat osa meidän elämäämme, mutta ei tämä exä. Lapsethan muuten ihmettelivät äidilleen, miksi heidän pitäisi porukalla lounastaa, koska isä ja äiti ovat eronneet? Se tosiaan hämmensi heitä.

Aika omituista ajatella, että exät pitäisi ottaa mukaan nykyisen perheen elämään! Ikäänkuin meillä uusperheellisillä ei olisi ihan omakin perhe pyöritettävänä arjen kiireineen ilman exiä ja näiden huoliakin! Meillä vain eletään siinä toivossa, että tämä exä rauhoittuisi ja lopettaisi murheidensa purkamisen miehelleni, joka toivoo, että puhuttaisiin vain lapsista. Minuun tämä ei liity mitenkään, mutta kukapa olisi parempi syntipukki?

Muuten ketjussa on aivan uskomattoman upeita kirjoituksia ja mielipiteitä! Henkeä haukkoen luin noita oivalluksia ja väläyksiä! Asioita, joissa on tosiaan miettimisen aihetta, kuten joku jo kirjoitti. :hug: Kuten kysymys siitä, miten kauan uusi perhe oikein on uusi

Sekin on ihan totta, että voi sitä isänpäivää viettää uusperheenkin kanssa. Eikä siihenkään exiä kaivata

 

[mä-79]

Meillä onneksi tilanne hoitunut aivan loistavasti, vaikka miehen eksällä voisi jopa olla aihetta kiukutella. Erosta aikaa vuoden verran, minä olin osaksi syy eroon ja nyt meillä jo rv 29+6. Eli nopeasti on muutokset myllänneet.

Miehen lapset on sopeutuneet aivan loistavasti ja kaikilla hyvät välit. Voin jopa joskus käydä mukana/kylässä lasten ja äitinsä luona. Osittain miehen ex varmaan vaan piilottaa tunteensa minua kohtaan, mutta ainakin ollaan sivistyneesti eikä puhuta pahaa, varsinkaan lasten kuullen!

Tietenkin on ollut kireitä tilanteita, mustasukkaisuutta ja katkeruutta, mutta kaikesta on aina selvitty!

Nolottaa tunnustaa, mutta luulenpa että suurin ongelma on ollut MINULLA. Tahtoo mustis iskeä ihan turhaan kun mies esim. vierailee lasten luona joskus (harvoin) iltaisin. Ihan
hölmöähän se on, hänhän on minut valinnut ja minun kanssani asuu!!!! Kyllä me naiset joskus ollaan kummallisia!

 

[dONNa-X]

Ei kaikilla onnistu isän-eikä-äitinpäivä.........viina vie yleensä voiton!!!!!!!!!!!<mutta turhaan kitisette exät........miehellänne on nykyisyytensä, joka ei kuulu teille pätkääkään!!!!! =) VOIMIA NAISET!!!!!!