Exä kummittelee

[Tyhmä vai mikä?]

Eli seurustelimme miehen kanssa tiiviisti n. puolitoista vuotta vuosi takaperin. Olin todella, siis todella rakastunut tähän mieheen jota nyt jälkeenpäin ja paremmalla tiedolla voisi kutsua ns pelimieheksi/rentuksi. Osaa olla aivan ihana naiselleen, hellyyttä ja kauniita sanoja piisaa sekä hyvää seksiä jne jne. Olimme tuolloin kuin paita ja pepu, teimme asioita yhdessä mutta ongelmaksi muodostui sekä miehen liika (ja samalla omakin) alkoholinkäyttö ja epäilykseni pettämisistä (on pettänyt aiempia naisiaan) vaikka aina sanoi ja sanoo ettei pettänyt.

Ongelmana on nyt se että tuo suhde kummittelee edelleen mielessäni johtuen sekä miehen yhteydenotoista että omasta yksinäisydestä. En ole siis tässä vuoden aikana löytänyt ketään kumppania, ne joita olen deittaillut eivät ole koskaan päässeet edes lähelle tätä exää. Se ihastumisen/rakastumisen tunne oli niin ylitsevuotavaa että senlaista tunnetta näin kolmikymppisenä ei uskonut edes enää kokevansa. Aina on miehistä löytänyt jotain vikaa tai tunne ei vain ole ollut tarpeeksi vahva että olisin halunnut yrittää jatkoa.

Olemme harrastaneet satunnaisesti seksiä vaikka mies seurustelee..(siis pelimies, kyllä) ja siis käyttää tunteitani häntä kohtaa hyväkseen. Puhuu vielä yhteenpaluusta ja välittämisestä näinä yhteisinä hetkinä mutta kummasti unohdun kun arki koittaa.

Miksi ihmeessä jaksan/haluan häntä?? en voi tajuta omaa käyttäytymistäni. Olen mielestäni ihan ok-näköinen nainen, toimeentuleva jne mutta annan vain vedättää itseäni. Miten saisin tämän oravanpyörän loppumaan? koska tiedän ettei suhteesta kuitenkaan enää mitään tulisi (mm. luottamuspulan takia). Ei näissä jutuissa näköjään järki paljon päätä pakota..

 

[lahjaton]

Sinun täytyy yksinkertaisesti PÄÄTTÄÄ ettet enää tapaa kyseistä heppua. Poistat hänen numeron kännykästäsi ja vielä vaikka vaihdat oman numerosi.

Tiedät itsekin, että kyseisestä ihmisestä on oikeasti vain haittaa. Otat todella suuren riskin hänen kanssaan pelehtiessäsi (sukupuolitaudit, sydänsurut jne.)

Jos olet yksinäinen, hanki arvoistasi seuraa, äläkä tyydy moiseen renttuun!

 

[:D]

Tuttua, niin tuttua! Jokainen nainen tuntee yhden tuollaisen (ainakin minä).
Älä ajattele asiaa niin vakavasti, hyväksy se että hän on se mikä on, eikä tule muuttumaan. Tuollainen k-pää pelimies on muuten todella hyvä väylä tutustua itseensä naisena. Alat pikkuhiljaa miettiessäsi huomaamaan, että näet miehessä itseasiassa sen mitä haluaisitkin nähdä, kuulet sen mitä haluat kuulla, ja sitä kautta opit myös tietämään mitä todella haluat suhteelta ja mitä et. Pelimies on hyvä kohde fantasioille koska ainoastaan pelimies osaa sanoa pokkanaamalla ne asiat naiselle, joita nainen haluaa mieheltä kuulla. Muilla miehillä nämä repliikit ovat tiukassa, mutta kunhan saat niitä tarpeeksi kuulla niin et enää tarvitsekaan niitä, ja huomaat olevasi kiitollinen tavallisen suomalaisen perusmiehenkin kömpelöhköstä huomiosta.
Kärsimys kasvattaa, ehkä tämä että laitoit viestin tänne on askel kohti sitä lopullista kyllästymistä, joka tarvitaan ennenkuin kykenee sanomaan bye bye ""mieshuoralle""

Muutenkin, se että on kiinnostunut ainoastaan epärehellisestä miehestä, on mielestäni oire siitä että et ole ehkä löytänyt itseäsi kunnolla esim. seksuaalisesti ja henkisesti.
Itselläni ainakin oli juuri näin..niinkauan kuin ei ollut paremmasta tietoa, palasin aina sen naistennaurattajan luokse, sitten kyllästyminen , lopullinen pesäero, ja kokemukset muista miehistä tulivat myöhemmin kun totesin että ei ole mitään menetettävääkään.
Myöhemmin kokeilin uudestaan ko. tyypin kanssa pusutella, huomasin että hänen kosketuksensa oli pelkkää ""käpälöintiä"" verrattuna aidon ja rehellisen miehen kosketukseen. Enää ei kiinnosta, ei sitten yhtään. Mutta kokemusta rikkaampana mennään, eikä enää ole tarvetta lirkuttajiin tuhlata aikaa. Se on pelkkää sydämessä olevan reijän paikkausta, tuo pelimieheen retkahtaminen.

 

[ap:lle]

pelimies = PATOLIGINEN VALEHTELIJA AINA, IKUISESTI.Pois sellaiset rentut naisilta, jotka haluavat kunnon suhteen ja oikean elämän.

 

[ap]

Kiitos viestistäsi taitaa olla niin että vain toinen saman asian kokenut nainen ymmärtää tämän tilanteen. Tuntui että sanomasi osui aika hyvin asian ytimeen, tämä mies osaa kyllä tosiaan juuri ne oikeat sanat ja teot mitä nainen haluaa kuulla. Onhan hänellä asiasta runsaasti kokemusta..

Mies on ns. sosiaalisesti lahjakas ja tulee hyvin toimeen sekä työpaikalla että muiden ihmisten kanssa. Esim. sukulaiseni olivat todella yllättyneitä kun kerroin miehen oikeasta luonteesta. Hän osaa myös hyvin manipuloida muita sanoillaan, antaa tuntemuksen että itse olikin sanonut tai tehnyt jotain väärin. Suhteemme loppupuolella yritin kovasti muuttua miehen mieleiseksi (hän ei esim. kestänyt riitojamme jotka johtuivat minun epävarmuudestani suhdettamme kohtaan).

Silti, hän sai minut tuntemaan ns. sielunkumppanuutta mitä en ole koskaan aiemmin kokenut missään suhteessa. Juttelimme ja nauroimme samoille asioille, teimme ja harrastimme asioita yhdessä (ehkä yritän selittää itsellenikin miksi olen niin kiinni tässä jutussa yhä). Mutta valitettavasti hänelle tuo on käyttäytymismalli uusien suhteiden alussa, nopea ihastuminen ja yhtä nopea kyllästyminen. Naisen vaihto vuoden-puolentoista välein näyttää kuuluvan kuvioon, suhde lopetetaan kun kyllästyminen ja tottumus tulevat kuvioon ja silloin etsitään se uusi valloitettava nainen. Tämän olen nyt tajunnut, tapahtuuhan se taas uudelleen silmieni edessä hänen uuden naisensa kanssa (ja minun ""avustuksellani"").

Ehkä (ja toivottavasti) opin sitten tässä prosessissa jotain itsestäni ja suhteista..oon se vain niin vaikeaa kun yksinäisyys iskee ja muistot -ne hyvät tietenkin vain- palaavat mieleen. Aikaa se vain tuntuu ottavan.

 

[Marianne]

Klassinen kuvaus lahjakkaasta pelimiehestä. Menestyvän pelimiehen on oltava sosiaalisesti lahjakas, hän osaa lukea naisia kuin kirjaa ja tunnistaa heti sen naistyypin jonka saa pauloihinsa. Aina löytyy ne oikeat sanat joilla saa naisen tuntemaan että vain tämä mies ymmärtää minun sieluni syvimpiä syövereitä. Nämä luonnonlahjakkaat miehet ymmärtävät naisia erinomaisen hyvin ja painelevat kaikkia oikeita nappeja.

Ja seksi on tietysti ihanaa, onhan mies ns. alan ammattilainen. Kun on tarpeeksi monia naisia vietellyt ja nainut niin kyllä homman olisi syytäkin sujua. Harjoitus tekee mestarin. Pelimies siis hallitsee nämä taidot, jos ei hallitsisi, niin ura naisten unelmamiehenä olisi pian ohi.

Naisten olisikin syytä hyödyntää pelimiehet omaan käyttöönsä. Kun haluaa eroottiseti virittyneen illan ja hyvää seksiä, niin eikun pelimiestä kehiin ja nautinto on taattu. Jos nainen pelaa taitavasti, saa hän pelimiehen jopa maksamaan illan menot. Taitava viatonta ja valloitettavaa leikkivä nainen pelaa siis jopa pelimieheltä manit bois. Pelimiehen pitää silloin vain muistaa: ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön.

 

[:D]

""kun yksinäisyys iskee ja muistot -ne hyvät tietenkin vain- palaavat mieleen. Aikaa se vain tuntuu ottavan.""

Totta, ja:.. tuo on edessä joka erossa, jopa vaikka eroaisi pelimiehestä. Usko pois, jokin sinussa kyllä tietää eron pelimiehen ja oikean ""sielunkumppanin"" välillä, mutta et voi vain vielä kuvitella miltä tuntuu oikea suhde ennenkuin oet tavannut sen ""oikean"".
Noita tulee ja menee siinä väliaikana..jopa voisi ajatella että teet kokeilusi todella ""saavuttamattoman"" tyypin kanssa,ja vältyt siten sekaantumasta pehmoihin jotka todella kärsisivät etsimisestäsi, itsellä ainakin v-mäisintä on olleet ne suhteet, joissa miehessä ei ole ns. ""mitään vikaa"" mutta ei vain sytytä, ja sitten taas pelimiehen kanssa sänkyyn..sekin johtuu vain siitä että ei ole parempaa.

Onnea sulle, uskon että tuo pelimiehen kanssa vehtaaminen kuitenkin avaa jotain hanoja, ja opit diilaamaan omien tunteidesi kanssa, jolloin onnistumis mahdollisuudet kasvavat kun tapaat sen ""oikean"" viimein.. Olethan sentään kärsinyt ja nähnyt sen miltä ihminen näyttää kun valehtelee ja sutkaa, ja myös tiedät mitä itse haluat suhteelta..

Osoittaa myös aika joustavaa ja empaattista luonnetta Sinulta, että jaksat kuunnella pelimiestä..voi vain kuvitella minkälainen osaat olla sille miehelle joka oikeasti sinua tarvitsee..

 

[voi herranjesta]

Com'oon, maailma on täynnä miehiä. Varmasti parempia kuin exäsi. Kun kyseessä ei ole yhteiset lapset yms. niin mä en tajua, miks roikkua jossain moisissa luusereissa. Avaa silmäsi ja näet, että muitakin miehiä on olemassa. Et pety!

 

[tintti]

Tällaiselle ihmiaselle jolla on tapana olla sosiaalinen, päästä nopeasti samalle aaltopituudelle, kokea sielunkumppanuutta, valloittavaa käytöstä... Niin ja jos vieltä vaihtaa partneria heti kun ekat arjen merkit ilmaantuvat... Niin näillä ihmisillä yleensä on sellainen ongelma etteivät he itse osaa uskoa rakkauteen eivätkä ota vastaan sitä mitä on tarjolla vaan torjuvat sen ihmisen, joka alkaa muuttua tärkeäksi. Siksi sitä tärkeää johon tämä ei koe oikeutta saa kokea petosta ja pahaa mieltä ihan turhaan... Niin näitä ""pelimiehiä"" on nykyään naisissakin

 

[***]

Tiedän täysin mitä ajattelet.....itse vähän samanlaisessa tilanteessa. Vuosi sitten tapasin miehen, jollaista en koskaan aikaisemmin ole tavannut. Mahtava sängyssä, hellä ja romanttinen. Mutta se toinen puoli, samaan aikaan useita naisia, runsas alkoholinkäyttö ym. selän takana pelejä. Jätin hänet kun minulle selvisi hänen pitävän samaan aikaan toista naista. Olimme kuukauden erossa, otin takaisin, jätin taas hänen pettäessä, otin takaisin.....tää on ihan farssi...

Rakastan vaan häntä enemmän, kuin ketään aikoihin. Ja olen sentään ollut naimisissa ja ikääkin 42v. Mutta seonnut olen tähän renttuun. Vaikka kuinka yrittäisi ajatella järjellä, niin ei onnistu.....en tajua miksi alennun kynnysmatoksi?

 

[ap]

Eipä sitä järkeä tosiaan näytä näissä jutuissa olevan, iänkään karttuessa..jos nainen menee tällaiseen renttuun rakastumaan niin eipä siinä auta rationaalinen ajattelu tai muiden mielipiteet, annetaan miehen viedä ja vähän perässä vikistään. Hullua..

Mutta mikä sinun ""selityksesi"" on sille että olet yhä uudelleen tuon renttusi takaisin ottanut? vaikka järki sanoo ettei se siitä parannu eikä suhde tule koskaan olemaan terveellä pohjalla. Minäkin olisin yksinäisyydessäni ja kaipuussani tämän renttuni kyllä takaisin ottanut mutta kun hänellä on se uusi jännittävä nainen kierroksessa niin olen ""pelastunut"" uudelta oravanpyörältä (tai no, kyllähän hän minua edelleen otteessaan pitää näillä satunnaisilla yhteydenotoilla).

Odotan vain että löytäisin pian kunnollisen, kivan miehen jotta saisin tämän homman loppumaan. Niitäkään ei vain enää tässä iässä löydy joka oksalta- tai ovat tietysti varattuja.

 

[.]

Olen samaa mieltä kuin ""lahjaton"": Oravanpyörää et saa loppumaan, ellet itse katkaise sitä. Päätät vain lopettaa tämän touhun ja lakkaat vastaamasta yhteydenottoihin tai ottamasta itse yhteyttä. Se on ensimmäinen askel.

Sinä tiedät, että ko. mies on pelimies. Tiedät että hän on valehtelija. Ole sinä edes aikuinen ihminen ja selvitä sotkusi itse. Lakkaa ainakin uneksimasta, että löydät jonkun ihanan miehen, joka tekee sen sinun puolestasi. Eikö olisi mukavaa tavata se ""oikea sielunkumppani"" puhtaan pöydän ääressä, ilman mitään kummittelevia exiä rasittamassa sinun ja myös hänen mielenrauhaansa?

 

[Kunto ""Ihana""]

Odotteleva löytäminen, mielenkiintoista, passiivista puuhaa. Kunnon ja muunlaiset miehet kypsyvät mahd. avioliiton puussa, kunnes putoavat kypsinä muiden naisten syötäviksi joko renttuina tai ehkä kunnon kivoina, riippuen millaista ravinnetta ovat kypsyessään saaneet. Kasvoin kunnon kivana avioliitossa, kunnes avioliiton jälkeen löysin pikkuhiljaa renttuilun salat ja taidot kantapään kautta. Yhdistettynä aiempaan mukavaan luonteeseen ja hyvään ulkoiseen olemukseen, hyviin vuorovaikutustaitoihin, sekä lisättynä myöhemmin vähemmän mairittelevilla ominaisuuksilla, sain aikaiseksi hallitsematonta kaaosta, jota en kovin hyvillä mielin muistele näin jälkeenpäin. Lopputulos, tai ehkä välivaihe toisenlaiseen elämään : olen jo useamman vuoden viettänyt hiljaista elämää. Renttuilut ovat kaikilta osin ohi. Ehkä kasvan kotona korkoa, ehkä en, ehkä hankkiudun uuteen aitoon, hyvään ihmisuhteeseen, mutta ei täältä kotoa minua kukaan hae. Kuitenkaan, ei se hyvä ihminen minusta sittenkään ole kadonnut.

 

[helena]

Minusta tuntuu että nuo rentut, naista puolentoista vuoden välein vaihtavat eivät osaa rakastaa eivätkä kunnioittaa itseään.
He kaipaavat hyväksyntää, mutta loppujen lopuksi kukaan ei täytä heidän janoaan, pakenevat itseään, ovat levottomia kun tyhjyys sisällä on niin sietämätöntä eivätkä tiedä muuta keinoa kuin iskeä taas joku uusi nätti nainen jolta saa ihailua vähäksi aikaa.
Pakenemalla omia ongelmia syrjähyppyinä hänen ei tarvitse kohdata itseään, mutta kuinka kauan tuollaista jaksaa?

 

[mies]

Eikö muista ole kohtuutonta, että jos miehellä suhteet loppuvat 1,5v jälkeen, niin ainoa diagnoosi on, että hän on renttu. Tietysti liika alkoholin käyttö tukee tätä teoriaa. Mutta onko aina niin, että miehessä on vika, jos hänen suhteensa päättyvät. Eikö juuri 1,5v ole se aika jolloin myös vastapelurista tulee ilmi hänen todellinen luonteensa. Ja onko mahdotonta, että mies on ns. kunnon mies ja hänellä on huonoa tuuria törmätä sopimattomiin naisiin?
Tietysti naisten näkökulmasta miehessä on vika ja hän on pelimies, mutta minun miehinen kokemukseni on asiasta, että ei seurustelu välttämättä johda liittoon ja syynä voi olla myös naisen käytös, joka ei sovi minun puolisolleni.

 

[Kunto ""ihana""]

Yksinkertaistaen: Eroon pääsee lujalla päättäväisyydellä, päätöksessä pysymisellä, aika tekee myyräntyötään taustalla 24h/vrk.

 

[Ex, ex, ex, ex....]

Vältä renttuilua ohje 1. Tutki, käännä ja tarkkaile erityisen suurta objektiivisuutta hyväksikäyttäen, tulevan naisesi kaikkia ominaisuuksia, ennenkuin kannat kortesi ja itsesi omaisuutesi yms. saman katon alle naisesi kanssa, sillä voi sitä onnetonta, joka joutuu huomaamaan naisen käytöksen muutuvan totaalisesti pian tämän tapahtuman jälkeen. Viehättävästä ja mukavasta murusesta tuleekin yht´äkkiä esiin, omistushaluinen, määräilevä, nalkuttava muija, ennenkuin huomaatkaan. Kaikki tämäntapainen toiminta saa rentunsiemenen itämään miehessä kuin miehessä.

 

[Purppura]

Hei!

Jos olet sortunut tahan niin kutsuttuun renttuun (niinkuin monet meista jossain vaiheessa ovat, niin tilanne ei muutu miksikaan hanta ja hanen kayttaytymismallejaan analysoimalla, vaan _katsomalla syvalle itseesi_.

Mita enemman mietit hanta, hanen todellista luonnettaan ym sita enemman han vain saa valtaa sinusta, koska olet aivan yhta ymmallasi itsesi kanssa.

Siis, mika on se tunne jonka han sinulle antaa, mika on niin ainutkertainen? Silla sitahan sen taytyy olla, jos se kompensoin pettymykset yms, mitka toisaalta saattavat vain vahvistaa niita hyvia, me ihmiset kun olemme ohjelmoituja ajattelemaan etta ei hyvaa jos ei pahaakaan, ja jonkinmoinen karsimys lisaa tunteidemme voimakkuutta.

Mieti siis itseasi ja yrita vapautua alitajuisesta ajatuksesta siita etta han on ensisijainen ""sen jonkin"" tuoja elamassasi. Aina kun tulee hanta ikava, mieti jotakin muuta keinoa tuoda sisaltoa elamaasi, miten muuten saisit sita tunnetta elamaasi, mita kaipaat.

keksity siis itseesi tutustumiseen ja kehittamiseen. Usko minua, se ei ole mikaan klishee vaan toimii varmasti ajan kanssa!