Fibromyalgia ja raskaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Diinu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Diinu

Jäsen
05.04.2005
968
0
16
Hei,

olen kohta 30-vee vauvasta haaveilija, mutta nyt ennen odostusaikaa mietiskelen että mitenkäs tämä fibromyalgia vaikuttaa raskauteen? Miulla on todettu fibro tänä keväänä, mutta takana n. 10 vuotta oireulua. Onko kellään kokemuksia? Onko olo ollut raskausaikana huonompi/parempi? Entä kivut? Entä mitenkä synnytys ja imetysaika? Kaikki kokemus aiheesta olisi miulle tervetullut.
 
Minulla fibro todettu 5vuotta takaperin ja oireita ollut vuosikaudet.Esikoista rupesin odottamaan elokuussa ja se syksy meni yllättävänkin kivuttomasti,kosteista ilmoista huolimatta.Talvella oli normaalia heikommat kivut myös ja kevät sujui kivuttomasti.Synnytys sujui alhaisesta kipukynnyksestä huolimatta pelkän ilokaasun voimalla.Imetys aika myös oli kivuttomampaa kuin normaalisti.Unen laatu parani selkeästi kun rupesin odottamaan ja hyvä uni jatkuu.Esikoinen syntyi siis-05 keväällä.Tämän kakkosen odotus alkoi huhtikuulla ja nämä kesän kuumat helteet ovat olleet normaalia h.elvettiä kipujen puolesta.Uni on hyvää ja muutenkin oireet minulla lieventyneet.Imetän tuota esikkoa edelleen.Siis kaiken summaten kivut lieventyneet ja osittain todella paljon helpottuneet.Kokonaan en ole niistä kuitenkaan eroon päässyt.
 
Hei,

kiitos vastauksestasi! Olen kovasti miettinyt aihetta ja oli mukava kuulla kokemuksistasi, että kivut ovat itseasiassa lieventyneet. Itse painin tällä hetkellä järjettömän väsymyksen kanssa ja kovasti mietin että jos tähän lisättäisiin vielä pikkuvauva niin miten ihmeessä sitä oikein jaksaa...Mitenkä, nimim. reumatikko, puolisosi on suhtautunut sairauteen sekä vauva+fibro-yhdistelmään?
 
Itselläni on fibromyalgia ja niin on miehellänikin... Se etu siitä on, että on tottunut nukkumaan pätkittäin ja herää helposti vauvan itkuun :kieh: Mutta kivut minullakin lieventyneet raskausaikana, vaikka lääkkeitä en uskaltanutkaan popsia, pärjäsin ihan hyvin.
Ei muuta, kuin tuumasta toimeen!
 
Mies on ollut alusta asti(siitä kun tavattiin) aivan ihana ja kärsivällinen miun kipuilun suhteen.Välillä fibron takia tuo petielämäkin ollut poissa kuvioista.Hyvin on ollut tukena ja tekee kaiken kun minä en voi/jaksa.Vauva aika oli mielestäni helpompaa kuin koskaan osasinkaan kuvitella.Kun esikoinen nukkui/nukkuu nukun minäkin jos siltä tuntuuJa kun se pieni ihme on siinä huomaa ettei omiin kipuihin muista kiinnittää edes huomiota.Hyvä tietysti kun mietit ja "murehdit" voimiasi ja jaksamistasi,niin minäkin tein.Jos puolososi on tukenasi nyt kipujesi keskellä ja vauva on molemmille suuri haave.Uskaltaa hypätä suureen ihmeelliseen ja antakaa vauvalle lupa tulla teidän luokse.Jos haluat enemmänkin jutustella olisi kiva vaikka saada uusi tuttavuus jolla "samat vaivat" kuin itselläkin.
 
Hei nimim. Reumaatikko,

juu, voisi olla oikein kiva jutella sähköpostitse sekä fibrosta että toki vaaveleista ja vaavelihaaveista! :) Viskaapa postia: hmm76(miumau)suomi24.fi. Kuulostellaan! :)
 
Hei,

jos vielä jaksaisitte kertoilla vähän noista oireista ja mikä niihin vaikuttaa mitenkin..

minulla siis epäillään fibromyalgiaa ja minulla on kolmikuinen vauva.
nyt oireet pahentunu nopeasti kun jo luulin et pahin on jo takana.. kipuilun päälle mieletön väsymys. onneksi on aika rauhallinen ipana.
 
Hei,

stressi, hunosti nukuttu yö, säänvaihtelut, sauna, mahd. eräät ruoka-aineet (itselläni sipsit), rankka liikunta (happivaje) jne. lisäävät minulla kipuja. Tosin joskus tuntuu että kipuja on ja menee ilman mitään logiikkaa. Tämä on näköjään aikamoista vuoristorataa, juuri kun on takana parin kuukauden lähes kivuton jakso ja olet juuri unohtanut koko taudin niin johan se iskee takaisin kunnolla.

Tinttu

PS. Aiemmin nimimerkkini oli Tinttu, nyt rekisteröidyn ja olen siis Tinttumari. aloitin tämän keskusteluketjun. tämä niinkuin selvennykseksi... ;)
 
Äitykkä,

kysynpä mielenkiinnosta vielä että miten siulla meni raskaus fibromyalgian kanssa. Itse olen tosiaan kova vauvakuumeilija ja mielelläni kuulen kokemuksia fibromyalgiasta raskauden, imetyksen ja yleensäkin lasten kanssa. Kärsin itse myös järkyttävästä väsymyksestä ja sitä juuri mietinkin että jos tähän lisättäisiin pikkuvauva niin miten ihmeessä sitä sitten jaksaa???

 
hei,

mulla siis epäillään fibroa muttei daignoosia.

raskaus meni mielestäni kyllä aika hyvin. ensimmäisen kolmanneksen oksensin, aika rajua pahoinvointia ympäri vuorokauden, mutta syömisellä ja liikunnalla pystyi olemaan jotenki päin.

keski kolmanneksella alkoi kipuilu vaivata enempi, reippaat kolme kuukautta meni niin että tunnin jaksoin olla jalkeillani hyvin mutta sen jälkeen alkoi olla tuskallista.. pystyin onneksi makoileen välillä töissäkin. hoidin lapsia, joten makoilin ja seurailin lasten leikkejä, luin heille jne. aina ku mahdollista. olin aika väsynyt, unta riitti kyllä, melkein kaiken vapaa-ajan ois voinu nukkua :) se lienee aika tavallista. jäin varhennetulle äippälomalle.

mulla lapsi kiinnittyi lantioon aika aikaisessa vaiheessa ja sen jälkeen oli huomattavasti helpompaa.

synnytys oli "helppo", reilut viisi tuntia eka kertalaisella.

mutta kaiken kaikkiaan raskauden ajan olotila oli minusta kohtuullinen tavalliseen verrattuna, olin kuvitellut kaikkea muuta, siksi tuntui että pääsi helpolla. pääkipua en muista lainkaan.

nyt tahtoo olla aamut aika kankeita ja kivuliaita. tänään ollu asteen parempi ku eilen. välillä ku mennään niin sumussa kun oikeen kipeytyy. liikunnan(kuntosali) jälkeen on ollu nyt synnytyksen jälkeen kyllä pahinta. oksennus lentää ku on niin kipeä. olo on ihan hervoton.

monelta oon kuullu kyllä että vaikeatkin perussairaudet saattaa raskauden aikana hellittää jopa niin paljon että voi jättää lääkkeitä joko vähemmälle tai jopa pois kokonaan. ja kyllä kaikki asiat järjestyy. en minä olis itse muutama vuosi taakse päin uskaltanut ajatellakaan lasta. nyt kuitenkin on tuommonen rakas ipana. :)
 
Hei Äitykkä,

Minulla on kyllä niin kova vaavelikuume, että korvista porisee pihalle. :D Yksi fibromaylgia ei tätä tyttöä tule kyllä pysäyttämään vaavelihaaveiden osalta... =) =) Olen alustavasti keskustellut reumatologin kanssa että jätän lääkityksen pois tuossa joulun jälkeen, jolloin se itse suuri YRITYS B) alkaisi. Tuo Triptyl kun tulee istukasta läoi, niin en halua ottaa yhtään turhaa riskiä sen suhteen. Triptyl ei miulla kipuihin ole auttanut, mutta se on parantanut yöunta ja väsymystä niin että pystyn nyt ainakin työni hoitamaan. Vapaa-aikana olen kyllä aika kuollut sitten... :/

Mitäs kautta siun diagnoosi on tehty? Minulla diagnoosin teki reumatologi. entä miten olet tietoa saanut sairaudesta?

Jos haluat kirjoitella fibrosta, vauvoista ja muustakin :) :) niin viskaapa postia: hmm76(miumau)suomi24.fi. Kipu on kokemuksena sellainen että sen ymmärtää vain kun itse kokee... :/
 

Yhteistyössä