G: Millä lailla olit lapsena/nuorena erilainen kuin lapsesi?

["katrina"]

Itsellä tulee mieleen, että tykkäsin tosi paljon leikkiä nukeilla ja barbeilla. Barbeilla vielä noin 13-vuotiaaksi asti. Tyttöni lopetti leikit paljon aikaisemmin, eikä muutenkaan ollut niin kiinnostunut barbeistaan ja bratzeistään.

Olin paljon omatoimisempi, vein perheen koiran ulos päivittäin ja siivosin huoneeni oma-aloitteisesti. Lapseni on taas paljon parempi koulussa. Aloitin tupakin ja alkoholin maistelun tosi nuorena, tyttöni ei ole näistä kiinnostunut ja voisin olla melkein varma ettei ole edes maistanut.

Tyttö on teini-ikäinen.

Ja nyt ei tule mieleen mitään missä oltaisiin samanlaisia, mutta yksi pitää keksiä! No joo, olemme eläinrakkaita!

Jos sulla on useita lapsia niin voit valita vain yhden lapsen jos et jaksa kaikista kertoa. Ja kaikista helpointa on vastata jos lapsi ei ole enää ihan nuori.

 

[ekana mieleen]

No, olin tyttö, kun lapseni ovat poikia.

 

["äityli"]

Olin rämäpää, rohkea lapsena. Siksi sattui ja tapahtui. Olin AHKERA nuorena, maalla kun asuttiin. Poljin mansikkamaalle 21km suuntaansa, lisäksi vielä navettahommia, heinätöitä yms. Kerran olin todella väsynyt, kun piti työpäivän jälkeen levittää iso kasa kalkkunanpaskaa! Isä ei antanut armoa, tehtävä oli. Olen kyllä tyytyväinen että opin työnteon. Olin myös nuorena rohkea, kun liftasin. Tuli kyllä sekoiltua aika rankasti myös.
Kun vertaan lapsiin niin kilttejä ovat olleet minuun verrattuna. Ahkeria ovat kyllä, mutteivät jaksaisi sitä työmäärää, minkä minä tein. Vanhin tosin minun jälkiä vähän seurasi, kun alkoi pyöriä väärässä seurassa.

 

["Liisi"]

Vaikea sanoa onko lapsi erilainen vai kasvatus. 70-luvulla pikkukylissä sai mennä aika pitkälti minne huvitti, kunhan oli ruoka-aikaan ja nukkuma-aikaan kotona. Nykyään ei lapset mene ulos yksin, vaan sovitaan treffejä ja kokonnutaan jonkun luo, ollaan pari tuntia ja sitten taas kotiin. Kaikki on paljon kontrolloidumpaa ja vahditumpaa kuin nuoruudessani.

 

[vieras*]

Mun lapset on vasta 3- ja 1-vuotiaat, mutta jotain eroja varsinkin vanhempaan huomaa jo nyt. Hän on ollut ihan pienestä asti reipas ja sosiaalinen hurjapää. Kiellot ja säännöt uppoavat erittäin hitaasti, eläimiä jahdataan nauraen, vieraita ihmisiä esim. kaupassa tervehditään iloisesti. Lapsi on myös todella omatoiminen. Itse olen ollut hiljainen, ujo ja arka. Kuulemma harvinaisen "kiltti ja helppo", mutta toisaalta vanhempiin ripustautuva, eli kylässä on nyhjätty äidin sylissä sen sijaan että uskaltaisi mennä tonkimaan lelulaatikkoa ym. Eläimiä pelkäsin hysteerisesti. Mun vanhemmat usein kommentoi, että on vaikea uskoa, että tuo tenava on mun lapsi

 

["Dicentra"]

Olin lapsena aika ujo ja arka, enimmäkseen yksin viihtyvä. Lapsillani on aina ollut paljon kavereita ja ovat tykänneet olla porukassa. Tykkäsin leikkiä nukeilla ja nukkekodilla. Lapseni eivät välittäneet nukeista juuri lainkaan. Opin lukemaan 4-vuotiaana ja olen aina pitänyt lukemisesta. Lapseni oppivat lukemaan vasta koulussa, eivät ole mitään erityisen hyviä lukijoita eivätkä juuri harrasta lukemista. Vaikka haaveilin nuorena Interrailista ystäväni kanssa, en tiedä olisinko lopulta uskaltanut lähteä. Lapseni ovat matkustelleet melko paljon perheen mukana, ja ylioppiaslahjakseen toinen lähti kaveriporukalla pariksi viikoksi Aasiaan.

 

["sipsi"]

Tyttären iässä poltin tupakkaa, otettiin kännikokeiluja ja joskus jopa mokailuja, oli hyvin uhmakas ja valehtelin vanhemmilleni.

 

[astrolabe]

Lapsilla on kaikilla kavereita, joita mulla ei ollut ennen yläastetta.

 

[Laina elämää]

Olin alistettu,siivousin päivittäin koko kodin,hoidin pikkusisarukseni,hain polttopuut ja vedet(meillä oli kantovesi),en voinut/uskaltanut näyttää tunteitani.
Olin yksin.