Meillä tulee ens keväänä 10 vuotta täyteen yhdessäoloa. Kyllähän mun mielestä ollaan pitkään yhdessä oltu, mutta on tää aika kyllä mennyt tosi nopeestikin. Edellinen suhde kesti 5 vuotta ja silloin vaihdoin lennosta nykyiseen mieheeni.
Muistan miten silloin edellisessä (vaikeassa) suhteessa tuntui suorastaan vastenmieliseltä ajatus kymmenen vuoden suhteesta. Peilasin tietty siihen vaikeaan suhteeseen ja mietin miten helvetillistä sitä olis vaan jatkaa ja jatkaa.
Mutta nyt...tuntuu että suhde vaan paranee vanhetessaan. Ja hassua että sitä vaan edelleen on toiseen rakastunut. Toki välillä on vaikeitakin aikoja, mutta tuntuu kyllä että koko ajan vähemmän. Sitä tuntee tuon toisen kuin omat taskunsa ja silti se välillä pystyy yllättämään mut jollain piirteellään. Enkä voi lopettaa ihmettelemästä miten hyvä ja "puhdas" tuo mieheni on. RAKASTAN :heart: :heart: