Hae Anna.fi-sivustolta

gallup: onko elämää pettämisen jälkeen, ja jos niin miten?

Viestiketju osiossa 'Avioero' , käynnistäjänä vain kysyvä voi tietää, 03.07.2008.

  1. kokoo Vierailija

    Nyytikkä: Lähde heti suhteesta.
     
  2. nyytikkä Uusi jäsen

    liittynyt:
    17.07.2008
    Viestejä:
    10
    Saadut tykkäykset:
    0
    Vielä kärvistelen mieheni kanssa - tiedän, että pitäisi lopettaa, mutta en saa sitä itsestäni irti. Viikonlopuna oli taas todella kamalaa ja odotan vaan että mies lähtisi taas työmatkalle, että uskaltaisi hengittää vapaasti. Olen päässäni pyöritellyt näitä asioita (mies on mm. uhannut tappaa - pyytää kyllä jälkikäteen anteeksi, mutta en tunne oloani enää turvalliseksi.) Jos joku kertoisi minulle, että hänen suhtessaan tapahtuu tällaisia asiota kuin meille, niin sanoisin lähde heti ettei käy mitään pahempaaa. Nyt kun itse olen tässä tilanteessa en osaakaan olla niin järkevä. Kauheinta on, että muutaman kerran olen toivonut, että löisipä oikeen kunnolla, niin pääsisin tästä pois.
     
  3. eyes wide shut Vierailija

    Voi Nyytikkä hyvä, lähde suhteestasi vielä kun voit. Tai menkää edes parisuhdeterapiaan!

    "Miehen mielestä minä kannan vastuun hänen käytöksestään eikä hän näe, että voisi itse muuttaa sitä kun on niin vihainen ja loukkaantunut." --> tämä on tyypillistä ajattelua perheväkivallan harjoittajalle! Vaikka olisit tehnyt mitä, se ei oikeuta toista käymään sinun kimppuusi, vaikka siltä saattaisi teistä molemmista tuntua. Tuota menoa ongelmat todellakin vain kasvavat.
     
  4. Joo lähdeppä siitä suhteesta vielä kun voit. Onko se jotenkin hienoa että antaa anteeksi syrjähypyt. No ei todellakaan jos ei ole pystynyt sinua niin apljon rakastamaan, että olisi ollut uskollinen ei siihen koskaan pystykkään. Enkä usko, että sinä tai kukaan voi koskaan unohtaa petetyksi tulemista ja luottamaan toiseen täysin sanoo vaikka niin väittäisikin. Semmoinen suhde on rikki ja siinä on se särö pettämisestä ikuisesti.
     
  5. hetkessä mennyttä Vierailija

    Olen samaa mieltä siitä, että jos suhteessa petetään, se ei ole yleensä se varsinainen ongelma. Se vain kertoo sen, että vakavia ongelmia on. En usko, että se pettämisteko sinällään on se varsinainen loukkaus, vaan se, mitä se rikkoo: lupauksen Meistä Kahdesta. Siinä menee paljon enemmän kuin yksi hetki toisen ihmisen kanssa vie.

    Siksi anteeksi antaminen ja unohtaminen voi olla mahdotonta. Sen yhden hetken ehkä voisikin unohtaa, mutta se kaikki muu, mitä siinä samalla on tuhottu - kuinka se korjataan?

    Minä en ainakaan pysty.
     
  6. orvokkiturvokki Vierailija

    Kuulostaapa tutulta nämä tarinat. Itse kärvistelin parikymmentä vuotta petturin kanssa. Uskokaa pois, tekosyitä pettäjällä löytyy. Pettäminen on aina raukkamaista!
    Petturi ei uskalla kohdata kumppaniaan selvitelläkseen asioita.
    Kannattaa lähteä heti kun saa voimia lähtemiseen. Itse keräsin niitä kauan, valitettavasti liian kauan - meni vuosikausia hukkaan petturin kanssa. Voimia teille kaikille asian kanssa kamppaileville!
     
  7. kokenut ja nähnyt Vierailija

    Elämää voi olla pettämisen jälkeen. Meillä paljastui paljon pahempi ongelma, kuin pettäminen. Sitä ei voi korjata enää.
     
  8. Lukaistuani ketjun näyttää siltä, että pettämisestä eivät ainakaan molemmat osapuolet (pettäjä ja petetty) toivu koskaan. Samanlaisia kokemuksia on minullakin, petin eikä mieheni pystynyt antamaan anteeksi. Minulla oli pitkä suhde ja olin todella rakastunut tähän mieheen, mutta mieheni ja perheen takia jätin hänet. Nyt tiedän, että sääli on sairautta, niin pahalta kuin se kuulostaakin. Pettämisen jälkeen tilanne oli aika paljon samanlainen kuin Nyytikälläkin, huorittelua, kellon kyttäämistä, uhkailua (tapan sinut, itseni, lapset jne.). Muutimme erilleen pari vuotta pettämisen jälkeen, mutta naimisissa oltiin vielä muutama vuosi senkin jälkeen. Erilleen muutto helpotti jonkin verran, kun ei tarvinnut kuunnella sitä huorittelua kuin viikonloppuisin, jolloin tapasimme "perheenä". Sain tilaa hengittää... Olimme varmaan molemmat todella helpottuneita, kun viimein erottiin virallisesti. Lapsetkin ovat olleet tosi tyytyväisiä, heidänkin oli ikävä kuunnella sitä jatkuvaa rittelyä.
    Olen miettinyt paljon näitä asioita, ja olen sitä mieltä, että pettämiseen on aina jokin syy, vain harvat meistä ovat sellaisia, jotka eivät kertakaikkiaan pysty olemaan uskollisia kenellekään. Pettäminen (pelkkä suudelmakin) satuttaa aina, mutta pitkäaikaisen suhteen anteeksiantaminen on varmaan kaikista mahdottominta, ainakin minusta tuntuu siltä. Pitkässä suhteessa on aina tunteet mukana, vaikka pettänyt osapuoli muuta väittäisikin. Jos ihmisellä on tunteita jotakin muuta henkilöä kuin omaa kumppania kohtaan, niin aika vaikea on sivusuhteen jälkeen "kääntää" ne kaikki takaisin omaan kumppaniin. Toki yhteiseloa voi jatkaa "kaveripohjalta" jos on pitkä suhde takana, mutta onko se enää laadukasta elämää.. Kokemusteni pohjalta suurin osa tällaisista liitoista päättyy eroon jossakin vaiheessa, ei meistä kukaan jaksa teatteria loppuelämäänsä. Petetty ei jaksa elää omien epäilyidensä kanssa eikä pettäjä jaksa selittää tekemisiään jatkuvasti. Mutta... me kaikki olemme yksilöitä eikä samat säännöt päde kaikkiin. Ehkä jotkut pystyvät hyväänkin elämään pettämisen jälkeen, ja riippuu tietenkin siitä, oliko kyseessä suudelma, kännipano vai suhde ja toisaalta myös ko henkilön suhtautumisesta pettämiseen. Vaikeeta on tämä elämä..
     

  9. Minäkin olen pettänyt enkä ole jäänyt kiinni enkä aijo kertoa sitä hänelle. Olen aina ajatellut, että en petä enkä tykkää semmoisesta, enkä pettäjistäkään liiemmin välitä. Minusta se on halveksuttavaa. Mutta niin vain kävi että ns. pyhin pulmunenkin eksyi hairahduksen tielle. En tehnyt sitä omasta vapaasta tahdostani tai että olisin halunnut sitä, mielestäni olen tilanteen uhri. Kovat halut ja uskomaton määrä viinaa yön pimeänä tunteina poisti kaikki estot ja unohdin kokonaan että olin edes kihloissa, mutta 10s tilannetta ja tajusin mitä tapahtuu ja lopetin kuin seinään. EN tule pettämään häntä ikinä enää. Vältän kyseisiä tilanteita, jossa voi käydä noin. Ja mielestäni kelle tahansa voi käydä noin. Olemme sentään ihmisiä ja kukaan ei ole täydellinen. Tulen kantamaan syylisyyttä koko loppuelämäni ja tällä hetkellä ahistaa kun haluaisin kertoa kun omatunto kolkuttaa, mutta en voi. En halua satuttaa häntä sillä meillä menee todella hyvin ja tiedän että jos kertoisin niin ero tulisi. Siinä tilanteessa vain molemmat häviäisivät. En tiedän onko hän pettänyt ja jos on niin en halua tietää. En kuitenkaan usko että hän semmoista tekisi, mutta ikinä ei voi olla varma. Mukava lukea että meitä on useampia täällä, jotka oppivat lähksynsä ja keskittyvät vain omaan rakkaimpaansa. Pettäminen tuhoaa suhteen mikäli siitä kertoo!
     
  10. åålalaa Vierailija

    Kyllä kannattaa odottaa uskollisuutta, kun se on oma periaate. Voit verrata huonoja ja hyviä ominaisuuksia hänessä, kumpia on enemmän?

    Miehet usein pettävät tilaisuuden tullen ja sitten jos eivät petä, harmittelevat sitä asiaa viikkokausia, ja sen kyllä huomaa puolisokin jo.

    Jotkut miehet pettävät myös vaikka saavat seksiä puolisoiltaan säännöllisesti moniaviomeiningillä, eri päivinä eri nainen. Ensin kovimmat paineet puolison kanssa pois, sitten vaativampaa rakastajatarta tyydyttämään. Sitten vielä silloin tällöin viikonloppureissu milloin kenenkin luo.
     
  11. Möllikkä Vierailija

    Mieheni petti ja koki kai sai siitä niin hirveää syyllisyyttä, ettei voinut sitä kestää. Siksi asiasta ei saanut puhua, vaan se olisi pitänyt lakaista maton alle ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä en voinut koska olin niin vihainen. Se viha vaan nousi jostain, ei siinä ollut järjen kanssa mitään tekemistä. Minä pysyttelin enimmäkseen sanoissa, mutta mieheni alkoi vastata kaikkeen aiheeseen liittyvään väkivallalla ja uhkauksilla. Helvetti alkoi siitä pettämisestä. Kun yritin erota, mieheni ei siihen suostunut ja uhkasi tappaa minut joka tapauksessa. Lopuksi tappoi "vain" itsensä. Eli mitä tästä voi sanoa...kaikenkaikkiaan niin surullista ja turhaa. Pettämistä vähätellään ja sille naureskellaan mutta sen sen aiheuttamat perhehelvetit ovat usein kaikkea muuta kuin hauskoja.
     
  12. vieras Vierailija

    mietin vaan täs et ollaan melkeen kuukausi seurusteltu ja tyttöystävä petti, ite tavallaan viel voin antaa anteeksi ku minusta tämä on viel niin alus? vai pittäiskö minun jättää se et tekkeekö se sen uuestaan? vähän on kyl pöljä olo mut ei tuo viel nii paha ollu..
     
  13. brokenheart Vierailija

    Minua mies on pettänyt/tai yrittänyt pettää useamman kerran... viimeisin koski ihan liian pahasti, ihan liikaa.....(!) koska kyse oli oikeista tunteista ja tajusin oikeasti että minä en enää riitä/kelpaa. Tein kaikkeni pelastaakseni suhteemme pettämisen jälkeen..(minussa oli todellakin vikani, pienten lasten kanssa ja aiempien erimielisyyksien kanssa välit olivat hyvin tulehtuneet...mutta silti rakastin) :(

    Mutta pettäminen sattui ihan liikaa......en oaa sitä sanoin kuvailla. Se meni niin fyysisestikin minuun, että olen jälkeenpäinkin sairastunut vakavasti.

    Mutta mikä eniten satutti, (paitsi kaikkien niiden satojen viestien lukeminen netistä; rakkaudentunnustukset ja minun alas painaminen, kodista pois joutuminen kahden lapsen kanssa...) oli se, kun päätetttiin kuitenkin yrittää vielä yhdessä. (ja uskon sen johtuneen siitä, että toisella naisella on oma perhe, josta ei halunnut luopua....olen siis se toinen vaihtoehto) Siinä vaiheessa olin vielä aivan sokissa ja halusin vain perheeni takaisin. Mutta mieheni piti vielä pitkään puhelimen salasanojen takana ja kävi töissä (nainen on työkaveri) ja kuljetti mukana ruskeita pitkiä hiuksia mitkä eivät voi olla meidän perheestä. Mieheni halusi vielä yhteen palattuammekin mennä firman juhliin, ja suuttui kauheasti jos minä pahoitin mieleni siitä... Ja piti naista fb-kaverina... Vasta monta kuukautta myöhemmin, vaikka lupasimme yrittää kaikkemme, mies luopui näkyvästä salailusta. Ja onko oikea salailu jatkunut vielä???? Mieheni sanoo, että haluaa elää tämän perheen kanssa ja rakastaa minua, mutta olenko aivan hullu kun uskon? Ja nyt kun pahimmasta tapahtuneesta on vuosi (kaikki muistot palaa...),,,,,pystyykö oikeasti unohtamaan??
     
  14. vierailijaolli Vierailija

    Huora olet vai kuinka
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti