Haaga-Helia-ammattisurkeakoulu

Olin Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa liiketalouden opiskelijana jokin aika sitten.

Varsinaista opetusta on korvattu ”learning by doing” -menetelmällä. Haaga-Helian opiskelijat pakotetaan tekemään turhauttava ryhmäkirjoitustyö melkein joka kurssilla. Lisäksi on tyhjänpäiväisiä ”mitä opin tänään” -yksilönäpyttelytehtäviä.

Ryhmätyön tehtävänanto on hieman karrikoituna esimerkiksi tällainen: ”Muodostakaa neljän tai viiden opiskelijan ryhmä. Yksi käy kakalla. Kirjoittakaa ryhmänä raportti toimituksesta. Käyttäkää kirjallisia lähteitä. Soveltakaa koulun raportointimallia. Käykää haastattelemassa jotain ulkopuolista asiantuntijaa defekaatiosta. Peilatkaa asiantuntijan kommentteja ryhmäläisenne kokemukseen. Lopuksi pohdinta ja johtopäätökset. Plagiointi on kielletty.”

Ryhmäräpellyksen vaadittu sivumitta on yleensä 10–20, joskus 30 sivua. Jos ryhmässä on esimerkiksi neljä jäsentä, työnjako saattaa olla tällainen: yksi lintsaa, toinen on penseä, kolmas soittaa suutaan, neljäs tekee koko työn. Kuitenkin kaikki ryhmäläiset, todelliset tai kuvitteelliset, saavat työstä saman arvosanan.

Saattaa käydä näinkin: Kurssin ensimmäisellä tunnilla sovitte ryhmätyöryhmän kokoonpanon. Tämän kerran jälkeen ryhmäläisesi eivät enää osallistu tunneille eivätkä vastaa sähköpostiviesteihin. Jostain syystä he katoavat. Joudut tekemään yksin kirjoitustehtävän, jonka pitäisi olla ryhmätyö. Haamuryhmäläisiä et näe enää koskaan.

Haaga-Heliassa on kielenopettajia, jotka eivät tiedä, mikä on subjekti ja mikä predikaatti. Kielten kurssit ovat niin suppeita ja hataria, ettei kieltä opi käytännössä yhtään. Liiketalouden koulutusohjelmassa kielten syventäviä kursseja ei järjestetä, koska halukkaita osallistujia olisi koulun mielestä liian vähän.

On pakollisia muka englanninkielisiä kursseja, jotka järjestetään tankeroenglanniksi. Opettaja tekee hölmöjä kielivirheitä kuten ”let’s discuss about price” (pitäisi olla ”let’s discuss price”). Opiskelijan englannintaito saattaa heikentyä, kun hän kuuntelee tankero-opettajaa.

Joidenkin pakollisten kurssien aiheena on ”monikulttuurisuuskasvatus” tai muuta propagandaa tai hötöä. Myös ”oppilaitospastori” on kommunistipoliitikon avustajana toiminut agitaattori, joka saarnaa englanniksi ”ei maahanmuutto tuhoa kulttuuria, ei ei ei, maahanmuutto rikastuttaa kulttuuria”.

Haaga-Helia valehtelee, että opiskelijat voivat osallistua muiden koulutusohjelmien opintojaksoille. Todellisuudessa kursseille ei mahdu. On turha luulla pääsevänsä Haaga-Helian lupaamille, lukuisille vapaavalinnaisille kursseille. Esimerkiksi baristakurssille ei ole mitään saumaa, ellei ole ravintola-alan opiskelija ja siinäkin tietyllä tavalla erikoistunut. Valtaosaa opinto-oppaassa mainituista valinnaiskursseista koulu ei edes järjestä.

Melkein jokainen opettaja käskee opiskelijoita ryhtymään vaihto-opiskelijoiksi. Perustelut ovat luokkaa ”opitte käyttämään haarukkaa ja veistä”. Kun olimme palanneet vaihdosta, opettajat nalkuttivat edelleen: ”lähtekää ihmeessä vaihtoon”. Kukaan ei viisastunut vaihdossa.

Haaga-Heliassa vallitsee kehno epämääräisyyden kulttuuri. Todelliset asiat, jotka pitäisi osata, eivät jäsenny päähän. Opetus ja oppiminen tapahtuu toinen käsi taskussa. Toisten ”opiskelijoiden” heikko motivaatio tai ”opettajien” lintsaaminen ei auta.

Istut tunkkaisessa luokkahuoneessa kuuntelemassa seinän läpi kantautuvaa Globba-oppilaiden kailotusmolotusta. Joillakin tunneilla katsot Moodlesta huonosti muotoillun tehtävänannon ja räpellät Wordillä tai Excelillä jotain sotkua, jätät räpellyksen Moodleen. Jonotat puoli tuntia ruokalajonossa, sitten Globba-oppilas on upottanut koko ammennuskauhan laihaan kastikkeeseen.

Huuhaagahelia.