Toggle sidebar

Haave suurperheestä muuttuikin... Muille käynyt näin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pieni perhe
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
P

Pieni perhe

Vieras
Minä halusin ensin kolme lasta. Kun sitten alettiin yrittämään, ja pääsyttiin lapsettomuushoitoihin, ajattelin, etten enää ikinä tule käyttämään ehkäisyä, että 7 lapsen jälkeen voisin laittaa tuubat tukkoon, en ennen.

Sitten saatiin yksi lapsi :) Alettiin heti tekee toista, saatiin toinen vähän alle kahden vuoden ikäerolla. Toisen synnyttyä ajattelin, että kolmas samaan putkeen. Ja neljäs myös! Siihen sitten lopetetaan...

Nyt kuitenkin nämä kaksi, tyttö ja poika, tuntuu niin ihanilta omilta lapsilta, etten tiedä haluanko tähän enää kolmatta "sotkemaan". Lisäksi näiden hoito on tosi rankkaa...

Mutta toisaalta, haluaisin niin hirveästi vielä kerran olla raskaana ja synnyttää, tuntuu ihan kamalalta, etten enää ikinä saisi kokea sitä... Mutta kun en oikeastaan haluaisi enää, ainakaan vielä, lisää lapsia.

Sekavaa... Onko muille käynyt niin, että ensin haaveillaan suurperheestä, mutta päädytäänkin pienempään?
 
Kun on saanut lapset kouluun, voi sitten miettiä uutta vauvaa. Meillä ikäeroa kolmannen ja neljännen välillä 12 vuotta ja oli aivan ihanaa hoitaa pientä, seurata kasvua ja nyt on reipas koululainen.
 
kun todellisuus tulee vastaan. Kaikista ei ole suurperheen vanhemmiksi. Mulla esim ei riittäisi energia kaikkien yksilölliseen huomioimiseen ja rakastamiseen. Nyt kun lapsia 2, saavat hellyyttä just niin paljon kuin haluavat.
 
Haaveet ja toiveet muuttuu elämän myötä. Itse en halunnut alunperin lapsia ollenkaan. Sitten mieli muuttui ja sain esikoisen. Siihen piti lapsilukuni jäädä, mutta pian huomasinkin että ei se yksi riitä ;) Jos mulla ois vähemmän ikää, varmasti haluaisin suurperheen, vaikka aikasemmin koko ajatus kauhistutti.
 
Mulla ollut aina haaveissa 4-5 lasta. Esikoisen sain tosi nuorena ja nyt on siis kolme poikaa, iältään 11, 7 ja 5-vuotiaat. Ei ole vauvakuumetta enää, hirvittää jotenkin ajatus siitä, että taas joutuisi aloittamaan kaiken alusta kun pojat on kuitenkin jo näin isoja. Mutta saa nähdä, olen alle kolmekymppinen, joten kyllähän tässä vielä ehtii yrittämään jos mieli muuttuu.
 
Kyllä on vähän mieli muuttunut. Sillä EN halua kokea raskautta ja synnytyksen jälkeisiä kipuja enää koskaan. |O Ja ne yöheräämiset. :$
En silti sano ettenkö vielä tekisi ainakin yhden lapsen.
 
Olen itse suuresta perheestä, 6 sisarusta. Luonnollisesti toivoin saavani itse ison perheen myös. Ekan jälkeen sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja toisen yrittäminen siirrettiin myöhemmäksi. Palasin työelämään ja ei mennyt kauaa kun sairastuin masennukseen uudestaan, samalla tuli burn out ja pitkä sairasloma. Tervehdyin kuitenkin suht nopeasti (n.2 vuotta). Mutta vuoden jälkeen tuli taas lappu lääkäriltä, vakava työssäuupuminen. En ole enää entiselläni noiden uupumisten jälkeen, paniikkihäiriö ja pelkotilat rajoittaa ihan tavallistakin elämää. tuosta vakituisesta työstäni irtisanouduin, vihdoin, kunpa olisin tajunnut tehdä sen jo aiemmin. Nyt en usko että enää jaksaisin hoitaa vauvaa, uhmaiät ja muut, ikäeroakin tulisi lapsille jo 10v. Harmittaa että tämä aika minkä olisi pitänyt täyttyä onnesta ja ilosta, uusista perheenjäsenistä ja lapsista lipuikin ohi. Nyt ikää on jo yli 30...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tassut:
Kun on saanut lapset kouluun, voi sitten miettiä uutta vauvaa. Meillä ikäeroa kolmannen ja neljännen välillä 12 vuotta ja oli aivan ihanaa hoitaa pientä, seurata kasvua ja nyt on reipas koululainen.
Click to expand...

Näin minäkin ajattelen, että olisi ihanaa huilata 5-10 vuotta... mutta kun on tämä lapsettomuustausta, niin meidän olisi "taottava kun rauta on kuumaa"... nyt minun kroppa on "tottunut" raskauteen ja tulen helposti raskaaksi uudelleen, mutta jokainen kuluva vuosi heikentää jo ennestään heikkoa hedelmällisyyttä, vaikka nuori vielä olenkin. Toki voi olla, että saataisiin kolmas lapsi helposti 7 vuoden päästä, mutta jos ollaan ihan varmoja, että ehdottomasti sellainen halutaan, olisi se tehtävä nyt.

Ärsyttää, tämä lisääntymisrajoittuneisuus.
 
Meillä on menny toisinpäin..oikeastaan ei oo ollu ikinä kummempaa puhetta montako lasta tehdään. Esikoisemme kuoli kohtuun rv 41,hänen jälkeen alettiin yrittään uutta heti. Raskaudun helposti ja miehelle olis riittänyt 2 lasta..kunnes aloin odottaa kolmatta.Kolmen piti riittää molemmille,mutta..sit tulin taas raskaaksi ja nyt odotan neljättä(viides raskaus siis oikeasti menossa). Nyt kun tuo lapsiluku 3 meni rikki niin on puhuttu et ihan hyvin vois vielä sen viidennenkin tehdä jos siltä joskus tuntuu. Meillä kaikki samaa sukupuolta,tuleva on myös samaa. :)

Eihän sitä tiedä,vaikka vielä mielesi muuttuu kun aikaa kuluu...en minäkään halunnu kolmannen jälkeen enempää..en kuumeillut neljättä..se vaan tapahtui ja olen iloinen asiasta! :)
 
Meillä sama homma eli lasten saaminen ei ole omissa käsissä, vaan ikävä kyllä saatiin vaivoiksemme lapsettomuus. Meilläkin on kaksi lasta, molemmat pitkillä yrityksillä ja lisäksi on ollut 3 keskenmenoa ja kohdunulkoinen raskaus. Kolmatta on toivottu pian 1,5 vuotta, mutta ei näytä onnistuvan. Välillä ajattelen, että ihan hyvähän meillä on näinkin, ettei se niin kamalaa olisi, jollei kolmatta tulisi. Mutta kuitenkin se vauvankaipuu on niin suuri.
Raskausajat ovat olleet ihania, olen nauttinut niistä todella paljon ja synnytykset ovat olleet helppoja, luonnollisia, joista on jäänyt kauniit muistot.
Jos vain se kolmas lapsi vielä tulisi, en varmaan enää haaveilisi neljännestä, vaikka ennen kuin lapsettomuudesta oli vielä tietoakaan, toivoin neljää lasta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tassut:
Kun on saanut lapset kouluun, voi sitten miettiä uutta vauvaa. Meillä ikäeroa kolmannen ja neljännen välillä 12 vuotta ja oli aivan ihanaa hoitaa pientä, seurata kasvua ja nyt on reipas koululainen.
Click to expand...

No ei kai kukaan terve ihminen halua enää tuossa vaiheessa uutta huutavaa, rääkyvää, oksentelevaa vaippapersettä jolle taas joutuu opettaa kaikki kuten syömiset, pottailut yms. Tuossa vaiheessa pääsee jo niin helpolla, että ei kannata enää.
 

Similar threads

Y
Lasteni suusta kuultua.
Viestiä
3
Luettu
2K
Aihe vapaa
Vieras
V

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa