V
vierailija
Vieras
ILTALEHTI:
UutisetPolitiikka
Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä
Tänään klo 7:01
Kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan.
Olli-Poika Parviainen (vihr) on sisäministeri Maria Ohisalon poliittinen valtiosihteeri. TIINA SOMERPURO
Sisäministeriö käynnisti 15.7. lakihankkeen, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.
Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa asuvaa perheenjäsentä.
Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on linjattu, että ”toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.”
Samassa yhteydessä sisäministeriö selvittää, miten toimeentuloedellytykset vaikuttavat pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perhe-elämän suojaan ja perheenyhdistämisen toteutumiseen.
”Tukee menestyksekästä kotouttamista”
Lisäksi hankkeessa selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia ja arvioidaan muita mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita hallitusohjelman mukaisesti.
Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä on tarkoitus tarkastella erityisesti lapsen edun toteutumisen kannalta.
– Nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Oikeus perhe-elämään on erityisen tärkeä maahan yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korostaa sisäministeriön tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan perheenyhdistämiselle asetettujen esteiden poistaminen edistää hallituksen ihmis- ja perusoikeuspolitiikkaa sekä lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo korostaa nopean perheenyhdistämisen tukevan menestyksekästä kotoutumista. PETE ANIKARI
Mikä muuttuu konkreettisesti?
Iltalehti pyysi aiheesta haastattelua ministeri Ohisalolta. Ohisalo on parhaillaan lomalla, joten vastausvuoron otti Ohisalon poliittinen valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr), joka vastasi Iltalehden sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin.
Mitä toimeentuloedellytyksen soveltamisen lopettaminen alaikäisiin perheenkokoajiin käytännössä tarkoittaa eli mikä muuttuu konkreettisesti?
– Jatkossa siis kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen henkilön kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan. Tämä tukee lasten keskeisen perus- ja ihmisoikeuden eli oikeuden omaan perheeseen toteutumista.
Parviainen sanoo, että lapsella on EU:n peruskirjan 24 artiklan mukaan oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon.
– Lapsen oikeuksien sopimus puolestaan takaa, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Lapsen vanhemmilla on tietyin poikkeuksin keskeinen rooli lapsen hyvinvoinnin ja huolenpidon turvaamisessa.
Tällä hetkellä kaikkien oleskelulupien ja siten myös perheenyhdistämisen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä on turvattu toimeentulo.
– Perheensä Suomeen haluavan tulisi pystyä elättämään perheenjäsenensä. Perheenjäsenen määritelmä on kirjattu ulkomaalaislakiin. Perheenjäseniä ovat aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso, alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja tai lapsi.
Ankkurilapsia?
Ankkurilapseksi kutsutaan Suomessa alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ”ankkurina”, ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan. Termi on yleisessä käytössä.
Onko Suomi nyt muuttamassa linjaansa siten, että ankkurilapsen lähettäminen Suomeen johtaa jatkossa aiempaa enemmän siihen, että myös hänen perheensä pääsee Suomeen?
– Alaikäisen ilman huoltajaa tulleen turvapaikanhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään pitkälti samassa prosessissa kuin täysi-ikäistenkin, mutta lapsen edun turvaamiseksi laissa on säädetty tietyistä alaikäisten menettelyn erityispiirteistä.
– Kaikkiin hakijoihin sovelletaan ulkomaalaislakia, ja menettely on ulkomaalaislain mukainen jokaisen hakijan osalta. Kaikkien hakijoiden tulee täyttää ulkomaalaislain edellytykset oleskeluluvan myöntämiseksi, ja kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.
Hallitus päätti vastaanottaa Välimeren pakolaisleireiltä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa. Suomeen tulijat ovat alaikäisiä lapsia. Sisältyykö päätökseen ajatus siitä, että heidän perheensä tulevat perässä?
– Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomi vastaanottaa kaikkiaan 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta (Kreikka, Kypros, Malta, Italia), erityisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja yksinhuoltajaperheitä. Turvapaikkaprosessi alkaa, kun turvapaikanhakija on saapunut Suomeen.
– Kansainvälisen suojelun tarvetta arvioidaan yksilöllisessä menettelyssä, johon kuuluu turvapaikkapuhuttelu. Mahdolliset myöhemmät perhesiteen perusteella tehdyt oleskelulupahakemukset käsitellään normaalissa menettelyssä ulkomaalaislain mukaisesti.
Käytetäänkö järjestelmää hyväksi?
Prikaatikenraali Mauri Koskela (evp) arvosteli kovin sanoin Suomen pakolaispolitiikkaa Iltalehdessä (IL 1.3. ja 2.3.2020). Koskelalla on pitkä kokemus toimimisesta Lähi-idän maissa, kuten Syyriassa. Koskela painotti myös lasten orpouden olevan liukuva käsite. Koskelan mukaan orvon lapsen perässä saattaa ilmaantua mies, jolla on isyyden todistava paperi, ja sellaisen paperin saa Koskelan mukaan Lähi-idässä helposti lahjonnalla.
Miten Eurooppaan ylipäätään voi tulla pakolaislapsia yksin tuhansien kilometrien päästä?
– Lapsen lähtemiseen turvapaikanhakijaksi voi olla useita syitä, jotka ovat usein samoja, kuin muilla turvapaikanhakijoilla: lapset pakenevat esimerkiksi sotaa, muita konflikteja, syrjintää tai vainoa.
– Lapsi voi matkustaa esimerkiksi täysi-ikäisten sisarusten, sukulaisten tai tuttavien mukana. Lapsi ei tällöin matkusta yksin, mutta hän matkustaa ilman hänestä lain mukaan vastuussa olevaa aikuista. Tällöin hänet katsotaan turvapaikkaprosessissa ilman huoltajaa olevaksi alaikäiseksi.
– Matkaan voi liittyä myös esimerkiksi ihmissalakuljetusta tai ihmiskauppaa. Maahanmuuttovirasto selvittää turvapaikkamenettelyssä myös sitä, miten ja mitä kautta lapsi on Suomeen saapunut.
Näettekö, että tässä alaikäisten pakolaisilmiössä voisi olla kyse siitä, että alaikäisten lähettämisellä parannetaan koko perheen mahdollisuuksia päästä Suomeen ja siten järjestelmää käytetään väärin hyväksi?
– Emme. Katso edellinen vastaus.
– Lisäksi edellä mainitulla valtioneuvoston päätöksellä vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa vastataan akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella. Välimeren alueen EU-valtioilla on keskeinen rooli Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen hallinnassa. Muuttoliikepaineen kasvaessa niiden vastaanottokapasiteetti voi ylittyä. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoille, ennen kaikkea lapsille, aiheutuu ylimääräistä inhimillistä hätää ja kärsimystä. Näitä ihmisiä vastaanottamalla Suomelle tarjoutuu konkreettinen mahdollisuus auttaa hädänalaisia ja samalla vastata YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vetoomuksiin.
UutisetPolitiikka
Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä
Tänään klo 7:01
Kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan.
Olli-Poika Parviainen (vihr) on sisäministeri Maria Ohisalon poliittinen valtiosihteeri. TIINA SOMERPURO
Sisäministeriö käynnisti 15.7. lakihankkeen, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.
Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa asuvaa perheenjäsentä.
Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmassa on linjattu, että ”toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.”
Samassa yhteydessä sisäministeriö selvittää, miten toimeentuloedellytykset vaikuttavat pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perhe-elämän suojaan ja perheenyhdistämisen toteutumiseen.
”Tukee menestyksekästä kotouttamista”
Lisäksi hankkeessa selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia ja arvioidaan muita mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita hallitusohjelman mukaisesti.
Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä on tarkoitus tarkastella erityisesti lapsen edun toteutumisen kannalta.
– Nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Oikeus perhe-elämään on erityisen tärkeä maahan yksintulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) korostaa sisäministeriön tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan perheenyhdistämiselle asetettujen esteiden poistaminen edistää hallituksen ihmis- ja perusoikeuspolitiikkaa sekä lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa.
Sisäministeri Maria Ohisalo korostaa nopean perheenyhdistämisen tukevan menestyksekästä kotoutumista. PETE ANIKARI
Mikä muuttuu konkreettisesti?
Iltalehti pyysi aiheesta haastattelua ministeri Ohisalolta. Ohisalo on parhaillaan lomalla, joten vastausvuoron otti Ohisalon poliittinen valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr), joka vastasi Iltalehden sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin.
Mitä toimeentuloedellytyksen soveltamisen lopettaminen alaikäisiin perheenkokoajiin käytännössä tarkoittaa eli mikä muuttuu konkreettisesti?
– Jatkossa siis kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen henkilön kohdalla toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, että hänen perheenjäsenensä voisi saada oleskeluluvan. Tämä tukee lasten keskeisen perus- ja ihmisoikeuden eli oikeuden omaan perheeseen toteutumista.
Parviainen sanoo, että lapsella on EU:n peruskirjan 24 artiklan mukaan oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon.
– Lapsen oikeuksien sopimus puolestaan takaa, että lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Lapsen vanhemmilla on tietyin poikkeuksin keskeinen rooli lapsen hyvinvoinnin ja huolenpidon turvaamisessa.
Tällä hetkellä kaikkien oleskelulupien ja siten myös perheenyhdistämisen perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä on turvattu toimeentulo.
– Perheensä Suomeen haluavan tulisi pystyä elättämään perheenjäsenensä. Perheenjäsenen määritelmä on kirjattu ulkomaalaislakiin. Perheenjäseniä ovat aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso, alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja tai lapsi.
Ankkurilapsia?
Ankkurilapseksi kutsutaan Suomessa alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä ”ankkurina”, ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan. Termi on yleisessä käytössä.
Onko Suomi nyt muuttamassa linjaansa siten, että ankkurilapsen lähettäminen Suomeen johtaa jatkossa aiempaa enemmän siihen, että myös hänen perheensä pääsee Suomeen?
– Alaikäisen ilman huoltajaa tulleen turvapaikanhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään pitkälti samassa prosessissa kuin täysi-ikäistenkin, mutta lapsen edun turvaamiseksi laissa on säädetty tietyistä alaikäisten menettelyn erityispiirteistä.
– Kaikkiin hakijoihin sovelletaan ulkomaalaislakia, ja menettely on ulkomaalaislain mukainen jokaisen hakijan osalta. Kaikkien hakijoiden tulee täyttää ulkomaalaislain edellytykset oleskeluluvan myöntämiseksi, ja kaikkia hakijoita kohdellaan yhdenvertaisesti.
Hallitus päätti vastaanottaa Välimeren pakolaisleireiltä 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa. Suomeen tulijat ovat alaikäisiä lapsia. Sisältyykö päätökseen ajatus siitä, että heidän perheensä tulevat perässä?
– Valtioneuvoston päätöksen perusteella Suomi vastaanottaa kaikkiaan 175 erityisen haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta (Kreikka, Kypros, Malta, Italia), erityisesti ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja yksinhuoltajaperheitä. Turvapaikkaprosessi alkaa, kun turvapaikanhakija on saapunut Suomeen.
– Kansainvälisen suojelun tarvetta arvioidaan yksilöllisessä menettelyssä, johon kuuluu turvapaikkapuhuttelu. Mahdolliset myöhemmät perhesiteen perusteella tehdyt oleskelulupahakemukset käsitellään normaalissa menettelyssä ulkomaalaislain mukaisesti.
Käytetäänkö järjestelmää hyväksi?
Prikaatikenraali Mauri Koskela (evp) arvosteli kovin sanoin Suomen pakolaispolitiikkaa Iltalehdessä (IL 1.3. ja 2.3.2020). Koskelalla on pitkä kokemus toimimisesta Lähi-idän maissa, kuten Syyriassa. Koskela painotti myös lasten orpouden olevan liukuva käsite. Koskelan mukaan orvon lapsen perässä saattaa ilmaantua mies, jolla on isyyden todistava paperi, ja sellaisen paperin saa Koskelan mukaan Lähi-idässä helposti lahjonnalla.
Miten Eurooppaan ylipäätään voi tulla pakolaislapsia yksin tuhansien kilometrien päästä?
– Lapsen lähtemiseen turvapaikanhakijaksi voi olla useita syitä, jotka ovat usein samoja, kuin muilla turvapaikanhakijoilla: lapset pakenevat esimerkiksi sotaa, muita konflikteja, syrjintää tai vainoa.
– Lapsi voi matkustaa esimerkiksi täysi-ikäisten sisarusten, sukulaisten tai tuttavien mukana. Lapsi ei tällöin matkusta yksin, mutta hän matkustaa ilman hänestä lain mukaan vastuussa olevaa aikuista. Tällöin hänet katsotaan turvapaikkaprosessissa ilman huoltajaa olevaksi alaikäiseksi.
– Matkaan voi liittyä myös esimerkiksi ihmissalakuljetusta tai ihmiskauppaa. Maahanmuuttovirasto selvittää turvapaikkamenettelyssä myös sitä, miten ja mitä kautta lapsi on Suomeen saapunut.
Näettekö, että tässä alaikäisten pakolaisilmiössä voisi olla kyse siitä, että alaikäisten lähettämisellä parannetaan koko perheen mahdollisuuksia päästä Suomeen ja siten järjestelmää käytetään väärin hyväksi?
– Emme. Katso edellinen vastaus.
– Lisäksi edellä mainitulla valtioneuvoston päätöksellä vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa vastataan akuuttiin tilanteeseen Välimeren alueella. Välimeren alueen EU-valtioilla on keskeinen rooli Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen hallinnassa. Muuttoliikepaineen kasvaessa niiden vastaanottokapasiteetti voi ylittyä. Tämän seurauksena turvapaikanhakijoille, ennen kaikkea lapsille, aiheutuu ylimääräistä inhimillistä hätää ja kärsimystä. Näitä ihmisiä vastaanottamalla Suomelle tarjoutuu konkreettinen mahdollisuus auttaa hädänalaisia ja samalla vastata YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n vetoomuksiin.
