Haluaisin toisen lapsen, mutta en tiedä riittääkö rakkaus?

[mietiskelijä]

Kuulostaa varmaan kauhealta, mutta en osannut oikein muutenkaan muotoilla sanoiksi ajatuksiani. Olemme miehen kanssa puhuneet toisesta lapsesta, mutta nyt on minusta alkanut tuntumaan siltä, että onko minusta jakamaan rakkautta vielä toisellekin lapselle. Siksi koska rakastan esikoistamme NIIN älyttömän paljon, hän on ihaninta mitä tämä maa päällään kantaa ja on minun pieni silmäteräni. Tuntuu siis jotenkin omituiselta että pitäisi vielä jostain ammentaa lisää niitä helliä äidillisiä tunteita kun... toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan.

Kaitpa se mieli muuttuisi kun näkisi vatsan pyöristymisen ja pääsee ultraan kurkkaamaan asukasta ja tuntee liikkeet.. Mutta tällä hetkellä minusta tuntuu tältä.

 

[Onnsku]

Tuo on todella yleinen tunne, mutta sitä on vaikea selittää.. Kun toinen lapsi syntyy, sen huomaa :heart: :heart: :heart:

 

[myö]

Kuule, kyllä riittää!!!! JA paras lahja, jonka voit lapsellesi antaa, on sisarus.

 

[momx7]

Väittäisin, et sitä rakkautta riittää loputtomasti...:heart: En keksi, mihin se loppuisi.

 

[sama]

itse pelkäsin ihan samaa kun aloimme toista yrittää... esikko pian 3v ja odotus rv 34 nyt... mitä enemmän on viikkoja kertynyt ja mitä enemmän liikkeet tuntuneet niin sitä enemmän tuntuu että rakastan tulevaa pikkuista eikä suinkaan ole rakkaus esikoista kohtaan vähentynyt yhtään... alkuun pelkäsin, nyt odotan enemmän kuin mitään että pieni vauva mahasta ulostautuu ja rakkautta riittää kyllä... <3<3<3

 

[No]

Ei sitä rakkautta jaeta vaan rakkaus kerrotaan.

 

[ap]

ihana kuulla mielipiteitänne jotenkin tuntuu vain siltä että riittääkö minusta kahdelle lapselle. Kai jollain lailla pelkään sitä, että jos meille tulee vauva niin en voi enää samallalailla rakastaa esikoistamme.

 

[älä huoli]

kyllä sitä riittää sitä rakkautta sitä syntyy lisää lapsen mukana. hermoja ei kyllä synny samaa tahtia mut kaikkeen tottuu

 

[Ainoat lapset...]

ihana kuulla mielipiteitänne jotenkin tuntuu vain siltä että riittääkö minusta kahdelle lapselle. Kai jollain lailla pelkään sitä, että jos meille tulee vauva niin en voi enää samallalailla rakastaa esikoistamme.

Oikeesti: se tekee vaan hyvää sekä sulle että hemmotellulle esikoisellesi.

 

[2lapsen äiti]

Ap:n kanssa samaa miettinyt ennen kakkosen syntymää. Nyt kakkonen 1kk:n ikäinen ja kyllä se vaan on totta että rakkaus on ainoa asia mikä kasvaa kun sitä tuhlaa... Eli kumpikin lapsi on yhtä rakas vaikka se aluksi vaikealta tuntuikin muistaa että lapsia on kaksi eikä vaan yhtä.

 

[Pihjala]

Kahden lapsen äitini totean, että rakkautta riittää! Minä rakastan tyttöjäni ja tytöt toisiaan. Ehkäpä paras asia vanhemmuudessa onkin olla todistamassa lasteni keskinäistä rakkautta. Sisarukset ovat ilo ja onni ja turva.

 

[Onnsku]

ihana kuulla mielipiteitänne jotenkin tuntuu vain siltä että riittääkö minusta kahdelle lapselle. Kai jollain lailla pelkään sitä, että jos meille tulee vauva niin en voi enää samallalailla rakastaa esikoistamme.

Mulla oli samanlainen ajatus aikanaan kuin sullakin ja tiedän mitä tarkoitat. Mutta oikeesti, jos sen toisen lapsen päätät tehdä niin sitten sä vasta huomaat kuinka "hassu" se ajatus olikaan =)

 

[Elettaria Cardamomum]

Riittää sitä, loputtomasti, luulisin. :heart:

 

[hekla]

kyllä se riittää :heart: Ei sitä lasta voi olla rakastamatta!

 

[jaa]

No tuskin voi kahta rakastaa samalla tavalla kuin yhtä.
Ja ei ne lapset toisiaan rakasta vaan sekä rakastavat että vihaavat että kadehtivat. Niin se vaan on.
Mutta ehkä on jollain tapaa tervettä että ei ole niin kiinni toisessa ihmisessä, kuten olisi kiinni esikoisessa jos hän olisi ainoa lapsi.... ken tietää?

ja samaa palvovaa rakkautta ei yleensä tunne kahta lasta kohtaan, koska väsymys jo yksin vie sen alleen. pienen vauvan ja leikki-ikäisen kanssa on tekemistä kellon ympäri.

 

[ap]

Minä kuitenkin haluaisin että pojallani olisi sisarrus. Meillä ei pahemmin ole tuttavia joilla olisi pieniä lapsia, joten olisi mukava että hänellä olisi leikkikaveri.