haluan vain yhden lapsen, muita?

[vieras]

Minulla on jo se yksi lapsi, nyt 1-vuotias. Tuntuu vahvasti siltä että lisää ei tule ja tämä yksi rakas riittää. Onko muita samoin ajattelevia? Miksi ajattelette niin?

Meillä vauva-aika oli rankkaa ja muutenkin koen, että en ainakaan kahden pienen kanssa selviäisi niin hyvin mitä itseltäni vaadin, ts. että pysyisin täysjärkisenä. Toisena vaakakupissa painaa toki se, että haluaisin että tyttö saa sisaruksia jos mahdollista, itselläni on sisko ja olemme nyt aikuisina ainakin tosi läheisiä.

 

[up]

up,ketään?

 

[v]

myöhästä se enään on haluta vain yhtä :snotty:

 

[Greippi]

Näyttää se meilläkin jäävän tuohon yhteen. Jotenkin en koe tarvetta enemmälle, vaikka lapsi rakas ja ihana onkin ja olisi hyvä saada niitä sisaruksia.

 

[vieras]

Minun mies haluaa vain tämän yhden, itse haluaisin kovasti vielä toisen tai vielä kolmannenkin... No, katotaan kuin käy, ollaan vielä suht nuoria.

 

[MikkiS]

itse aion myös jäädä yhteen. syynä on se että suurperhe ei kiinnosta ja se että sairastan periytyvää sairautta joka mahdollisesti siis voi olla lapsellakin. enkä ole halukas kasvattamaan useampia tällaisia lapsia. yhtäkin harkitsin ja tarkkaan.

 

[TiiaNooraMarjaLeena]

Yhteen jää meilläkin. En halua lisää, en koe mitään tarvetta tehdä enempää. Enkä jaksaisi eikä kiinnostaisi aloittaa kaikkea alusta.

Meillä on hyvä näin ja ihana, kun lapsi kasvaa ja hänen kanssaan voi oikeasti touhuta kaikenlaista sekä kaikki menemiset ja tulemiset on ihanan helppoja yhden kans =)

 

[vieras]

minusta tuntuu ihan samalta kuin sinusta! meillä oli myös tosi rankka vauva-aika (tyttö nyt9kk), ensimmäiset neljä kuukautta vaan valvoi ja itki öisin. vaikka haluaisin lapselleni sisaruksen, mutta minusta tuntuu etten itse jaksaisi enää samanlaista rumbaa alusta.

 

[ap]

Yhteen jää meilläkin. En halua lisää, en koe mitään tarvetta tehdä enempää. Enkä jaksaisi eikä kiinnostaisi aloittaa kaikkea alusta.

Meillä on hyvä näin ja ihana, kun lapsi kasvaa ja hänen kanssaan voi oikeasti touhuta kaikenlaista sekä kaikki menemiset ja tulemiset on ihanan helppoja yhden kans =)

tämä kuin omasta päästäni

 

[Hani]

Meillä on "vain" yksi lapsi, poika synt. maaliskuussa 2004. Olen itse vm. -82, joten synnytysikää on vielä hyvinkin jäljellä. Heti pojan syntymän jälkeen tiesin, että lapsiluku on minulle täynnä. Raskaus oli omalla tavallaan hankala ja terveysriskit valtavat, joten olen onnellinen että selvittiin molemmat terveinä. Aika kauan meni, että sain puhuttua miehen kanssa asian läpi. Hän toivoi lisää lapsia. En mene vannomaan, etten koskaan enää haluaisi ja yrittäisi saada toista lasta, mutta nyt tuntuu siltä että perheemme on valmis.

Syyt tähän ovat fyysisten lisäksi psyykkisiä. Aikaisemmin ajattelin haluavani kotiäidiksi, mutta toisin kävi. Äitiysloman päätyttyä kävin ajoittain töissä ja jatkoin heti yliopisto-opintoja. En mitenkään selviäisi useamman lapsen kanssa niin, että olisin sinut itseni kanssa. Nautin ajasta pojan kanssa, mutta tuntuu, että kaikki voimani ja rakkauteni tulee käytettyä jo hänen kanssaan. Sukulaisille on ollut vaikeampi selittää, miksei niitä lapsia ole enempää. Olen mieluummin täyspäinen yhden lapsen äiti kuin ahdistunut monen lapsen äiti.

 

[TiiaNooraMarjaLeena]

Yhteen jää meilläkin. En halua lisää, en koe mitään tarvetta tehdä enempää. Enkä jaksaisi eikä kiinnostaisi aloittaa kaikkea alusta.

Meillä on hyvä näin ja ihana, kun lapsi kasvaa ja hänen kanssaan voi oikeasti touhuta kaikenlaista sekä kaikki menemiset ja tulemiset on ihanan helppoja yhden kans =)

tämä kuin omasta päästäni

No niin eli tehkää siis niin =) Jokaisella on oma oikeus valita ihan niin kuin itse haluaa ja, kun päätöksen lapsimäärästä tekee niin elämä on sen jälkeen ihanan helppoa. Ei tarvitse koko ajan miettiä ja jossitella. Lapsellanne on varmasti muitakin kavereita, että tuskin hän yksinäiseksi jää. Ja muutenkin tässä asiassa on aina useita puolia, toki jää se sisarus puuttumaan, mutta toisaalta saa paljon enemmän muuta tilalle esim. paljon enemmän mahdollisuuksia erilaisiin juttuihin sekä todella paljon vanhempien aikaa ja yhdessäoloa.

Teette niin tai näin niin aina löytyy hyviä sekä huonoja puolia ja lapsenne on varmasti tyytyväinen ainokaisenakin =)

 

[ap]

Ajattelen samalla tavalla myös tuosta. Kerran itsestä tuntuu etten ehkä useammasta selviäisi, tai varmasti selviäisin, mutta en halua että elämä on pelkkää selviytymistä...

 

[Katja87]

Yhteen jää meilläkin. En halua lisää, en koe mitään tarvetta tehdä enempää. Enkä jaksaisi eikä kiinnostaisi aloittaa kaikkea alusta.

Meillä on hyvä näin ja ihana, kun lapsi kasvaa ja hänen kanssaan voi oikeasti touhuta kaikenlaista sekä kaikki menemiset ja tulemiset on ihanan helppoja yhden kans =)

:wave:
Tätä on hyvä peesailla.