A
aubele
Vieras
Ongelmani on osittain hyvin samanlainen kuin ""Liikaa seksiä?"" keskustelun aloittajalla, paitsi että olen 21-vuotias nainen ja poikaystäväni on 22-vuotias. Olemme seurustelleet 6 kuukautta. Poikaystäväni on hyvin kiinnostunut ulkokuorestaan, eritoten lihaksistaan. Kyseessä ei ole mikään bodari, vaan nuori mies joka uskollisesti sijoittaa satoja euroja kuukaudessa eri proteiineihen ja muihin pillereihin (joiden pitäisi vahvistaa potenssia). Suhteen alussa luulin että potenssihäiriöt ja haluttomuus johtui näistä ""terveys""napeista jota hän päivittäin söi, mutta lukiessani muiden ongelmia huomaan että ongelma on jossain muualla.
Seksiä harrastamme pari kertaa kuukaudessa, useimmiten poikaystäväni kellahtaa tyytyväisenä sänkyyn ja nukahtaa muutamassa minuutissa. Itse olen monena kertana maannut vieressä, unettomana, ja kiehunut raivosta ja miettinyt pääni puhki miksi muissa ihmissuhteissa miehet ovat paljon aktiivisempia. Syy on hänellä aina sama - lihakset liian ""rikki"" tai kaamea väsymys. Seksiä emme ole harrastaneet päiväsaikaan (muut asiat kiinnostavat häntä enemmän), kerran kokeiltiin aamulla, mutta silloin kaikki meni pilalle hänen aamuhengityksen ja epäsiisteyden takia! Siis hänen mielestään.
Vaikka olen täysin normaalipainoinen ja enemmänkin hoikka, hän on alkanut vaivihkaan kiinnittämään huomiota syömistottumuksiini. Hän antaa ravintovinkkejä miten voin laihtua, ja viimeksi tänään hän kertoi suunnitelevansa hankkia rasvanpolttajia itselleen ja minulle ""jotta saa sen piintyneimmänkin rasvan irtoamaan"". Itse en missään vaiheessa ilmaissut halua laihduttaa.
Toisen laihduttamiseen painostaminen ja toisaalta seksuaalinen haluttomuus on kuin kamalin yhdistelmä miten tuhota nuoren naisen itsetunto. Minulle tämä on vasta ensimmäinen suhde, joten yritän sinnitellä pitääkseni tämän kasassa. Mielestäni mielenkiintoisten miesten löytäminen on täysin toivotonta, sillä kaikki parhaimmat ovat noukittu, joten toiseen vaihtaminen ei ole ainoa ratkaisu.
Muuten meillä synkkaa ihan hyvin yhteen, tosin tunteet ovat luonnollisesti laantuneet hurjasti juuri näiden asioiden takia. Pitäisikö odotella ja katsoa mikäli suhde vaihtuu parempaan suuntaan, vai mitä pitäisi tehdä? Poikkaisu ei ole ainut ja helpoin vaihtoehto.
Seksiä harrastamme pari kertaa kuukaudessa, useimmiten poikaystäväni kellahtaa tyytyväisenä sänkyyn ja nukahtaa muutamassa minuutissa. Itse olen monena kertana maannut vieressä, unettomana, ja kiehunut raivosta ja miettinyt pääni puhki miksi muissa ihmissuhteissa miehet ovat paljon aktiivisempia. Syy on hänellä aina sama - lihakset liian ""rikki"" tai kaamea väsymys. Seksiä emme ole harrastaneet päiväsaikaan (muut asiat kiinnostavat häntä enemmän), kerran kokeiltiin aamulla, mutta silloin kaikki meni pilalle hänen aamuhengityksen ja epäsiisteyden takia! Siis hänen mielestään.
Vaikka olen täysin normaalipainoinen ja enemmänkin hoikka, hän on alkanut vaivihkaan kiinnittämään huomiota syömistottumuksiini. Hän antaa ravintovinkkejä miten voin laihtua, ja viimeksi tänään hän kertoi suunnitelevansa hankkia rasvanpolttajia itselleen ja minulle ""jotta saa sen piintyneimmänkin rasvan irtoamaan"". Itse en missään vaiheessa ilmaissut halua laihduttaa.
Toisen laihduttamiseen painostaminen ja toisaalta seksuaalinen haluttomuus on kuin kamalin yhdistelmä miten tuhota nuoren naisen itsetunto. Minulle tämä on vasta ensimmäinen suhde, joten yritän sinnitellä pitääkseni tämän kasassa. Mielestäni mielenkiintoisten miesten löytäminen on täysin toivotonta, sillä kaikki parhaimmat ovat noukittu, joten toiseen vaihtaminen ei ole ainoa ratkaisu.
Muuten meillä synkkaa ihan hyvin yhteen, tosin tunteet ovat luonnollisesti laantuneet hurjasti juuri näiden asioiden takia. Pitäisikö odotella ja katsoa mikäli suhde vaihtuu parempaan suuntaan, vai mitä pitäisi tehdä? Poikkaisu ei ole ainut ja helpoin vaihtoehto.