Haluton poikaystävä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja aubele
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

aubele

Vieras
Ongelmani on osittain hyvin samanlainen kuin ""Liikaa seksiä?"" keskustelun aloittajalla, paitsi että olen 21-vuotias nainen ja poikaystäväni on 22-vuotias. Olemme seurustelleet 6 kuukautta. Poikaystäväni on hyvin kiinnostunut ulkokuorestaan, eritoten lihaksistaan. Kyseessä ei ole mikään bodari, vaan nuori mies joka uskollisesti sijoittaa satoja euroja kuukaudessa eri proteiineihen ja muihin pillereihin (joiden pitäisi vahvistaa potenssia). Suhteen alussa luulin että potenssihäiriöt ja haluttomuus johtui näistä ""terveys""napeista jota hän päivittäin söi, mutta lukiessani muiden ongelmia huomaan että ongelma on jossain muualla.
Seksiä harrastamme pari kertaa kuukaudessa, useimmiten poikaystäväni kellahtaa tyytyväisenä sänkyyn ja nukahtaa muutamassa minuutissa. Itse olen monena kertana maannut vieressä, unettomana, ja kiehunut raivosta ja miettinyt pääni puhki miksi muissa ihmissuhteissa miehet ovat paljon aktiivisempia. Syy on hänellä aina sama - lihakset liian ""rikki"" tai kaamea väsymys. Seksiä emme ole harrastaneet päiväsaikaan (muut asiat kiinnostavat häntä enemmän), kerran kokeiltiin aamulla, mutta silloin kaikki meni pilalle hänen aamuhengityksen ja epäsiisteyden takia! Siis hänen mielestään.
Vaikka olen täysin normaalipainoinen ja enemmänkin hoikka, hän on alkanut vaivihkaan kiinnittämään huomiota syömistottumuksiini. Hän antaa ravintovinkkejä miten voin laihtua, ja viimeksi tänään hän kertoi suunnitelevansa hankkia rasvanpolttajia itselleen ja minulle ""jotta saa sen piintyneimmänkin rasvan irtoamaan"". Itse en missään vaiheessa ilmaissut halua laihduttaa.
Toisen laihduttamiseen painostaminen ja toisaalta seksuaalinen haluttomuus on kuin kamalin yhdistelmä miten tuhota nuoren naisen itsetunto. Minulle tämä on vasta ensimmäinen suhde, joten yritän sinnitellä pitääkseni tämän kasassa. Mielestäni mielenkiintoisten miesten löytäminen on täysin toivotonta, sillä kaikki parhaimmat ovat noukittu, joten toiseen vaihtaminen ei ole ainoa ratkaisu.
Muuten meillä synkkaa ihan hyvin yhteen, tosin tunteet ovat luonnollisesti laantuneet hurjasti juuri näiden asioiden takia. Pitäisikö odotella ja katsoa mikäli suhde vaihtuu parempaan suuntaan, vai mitä pitäisi tehdä? Poikkaisu ei ole ainut ja helpoin vaihtoehto.
 
Mikä hyvänsä, sinänsä hyväkin harrastus, on suoraan perkeleestä, kun se menee yli. Etenkin jos kuvittelee, että se olisi muillekin elämää suurempi juttu.

Loppukaneettisi sen sijaan naurattaa minua heti aamutuimaan. Vai että on kaikki parhaat seurustelukumppanit jo varattu vähän yli 20:nä? Jos siltä tuntuu, niin ei auta kuin odotella muutama vuosi, että ne vapautuvat toiselle kierrokselle.

Ainakaan omassa laajassa tuttavapiirissäni on harvinainen poikkeus, jos nyt, lähempänä 40:tä on edelleen yhdessä sen nuoruudenheilansa kanssa. Naimisiinkin kun nykyisin mennään keskimäärin vasta yli 30:nä. Ehkä nykyinen miehesikin hoksaa siihen mennessä, ettei terveysfasismi ole ykkösasia maailmassa.

Ps. Luettelit joukon huonoja ominaisuuksia miehessäsi. Mitäs hyvää siinä on, että vielä roikut kelkassa? Ulkonäkö?

 
Pelkäätkö, että jäät yksin jos lopetat suhteen, koska kaikki ""hyvät miehet on jo viety"". Eipä kuulosta olevan hääppöinen tuo nykyinenkään. Ja nyt siis ""sinnittelet"" hänen kanssaan, koska hän on eka boyfriendi ja sen takia, että ""saa"" olla suhteessa. Onnea vaan matkaan!

POIKAparalla on suuria itsetunto-ongelmia ja tuhoaa samalla myös sinun itsetuntosi, kuten itsekin olet sen huomannut. Seura tekee kaltaisekseen ja itsepä sen seuransa jokainen valitsee.
 
Teillä ei selvästikään ole samat elämänarvot, joten pidemmän päälle voi tulla aika raskasta tuosta elämäntavasta. Harvoin suosittelen kenellekään eroa mutta sinun kannattaa kyllä vakavasti harkita suhteessa olemisen perusteita...
 
Ilmoita hänelle (vaikka painoindeksin tms. ""todisteen"") avulla, että olette molemmat normaalipainoisia/hoikkia eikä kummallakaan ole mitään syytä laihduttaa. Kerro, että hän näyttää todella hyvältä sellaisena kuin on.

Yritä puhua hänen kanssaan liiallisuuksiin menevästä treenaamisesta, sillä se on varmaan osasyy ongelmaan. (Omasta mielestään hän varmaan treenaa pikemminkin liian vähän.) Perustele, miksi hän mielestäsi treenaa liikaa, esim ""Olet viimesen kuukauden ajan ollut joka ilta liian väsynyt seksiin ja sanot itsekin, että se johtuu kipeistä lihaksista"". Hae asiallista tietoa terveellisistä treenimääristä ja hänen popsimiensa ""nappien"" vaikutuksista, ja ilmaise huolesi hänen terveydestään.

Kerro hänelle, kuinka usein haluaisit seksiä ja yritä hakea tietoa miten paljon tuon ikäistä miestä normaalisti kiinnostaa seksi (oman kokemukseni mukaan noin kahdesti päivässä). Muuten hänen on helppo kuitata sinut nymfomaaniksi tms. älytöntä.

Jos suhde yrityksistäsi huolimatta loppuu niin älä huoli, hyviä vapaita miehiä kyllä on. Ja niitä vapautuu koko ajan, olen nyt 25 ja minulla on... ööh... kokonaista neljä ikäistäni kaveria jotka ovat edelleen yhdessä saman kumppanin kanssa kuin 20-vuotiaana. Itse löysin ensimmäisen pitkäaikaisen kumppanin 21-vuotiaana. Hän oli silloin 25 ja ollut hyvän aikaa sinkkuna. Nyt erottuani vastaan tuli uusi, ihana mies joka myöskin on ollut vapaalla jalalla jo jonkin aikaa.
 
Tyttökaverini seurusteli (40 v.) samanlaisen tyypin kanssa, kundi kasvatti haulista ja moitti tyttökaveriani vaikka on lähinnä anorektikon näköinen. Seksiä ei juuri ollenkaan kun energia meni salille ja voi sitä jauhemäärää mitä tämä kavei söi, lihakset eivät voineet olla liian suuret tai likkakaveri liian laiha!

Vuoden päästä tyttökaverini oli jo niin pahasti hellan ja nyrkin välissä että esim. minua ei saanut tavata koska ehkä houkuttelen häntä pahoille teille.

Oikeasti lähde pikaisesti suhteesta tai itsetuntosi on nollilla kohta! Voin sanoa, ettei narsisti muutu koskaan parempaan suuntaan.
 
Olet saanut tasan yhdenlaisia vastauksia siitä, mitä sinun olisi viisainta tehdä. En poikkea linjasta, sama neuvo.

Poikaystävälläsi on huolestuttava asennoituminen itseensä ja ulkonäköön. Ne pillerit, miksi hän niitä sitten sanookin, proteiinit ja muut mömmöt... tuskinpa ne kaikki ovat vain terveysvaikutteisia! Tiedätkö, että ylenpalttinen treenaaminen vie mieheltä testosteronitason alas, samalla myös vietin? Siis isot lihakset ja kutistuva ... ja olemattomat halut.

Lähde siis kiireesti eri suuntaan, ennenkuin itsekin sairastut. Ystäväsi suhde ulkonäköön ei ole terve.

En ymmärrä lainkaan, kun sanot, että koska suhde on sinulle ensimmäinen, sinnittelet sen kasassa pysymiseksi. Ei todella ole ainuttakaan syytä sinnitellä, päinvastoin!
 
Moi!Mulla sama ongelma 25-vuotiaan miesystäväni kanssa,mutta erotakkaan ei ole niin helppoa kun kuitenkin on tunteita toista kohtaan...ja huomio,olen sentään itse miestäni 11-vuotta vanhempi(kylläkin ihan ok!!)mutta minä olen se aktiivisempi osapuoli sängyn puolella Mieheni ei ole niin kamala urheilija,mutta raameja riittää vaikka mihin,ja tyttöset meinaa viedä sen mun sormilta jatkuvasti,kun eivät tiedä että seksiä ei sit saa juurikaan koskaan koska hän ei vain ole kuulemma pillu-koukussa,eikä pidä seksistä juuri muutenkaan???outoa sen tyyliseltä mieheltä...no minä epäilen että hän on saanut lapsena jonkun trauman kyseisestä asiasta koska hänet on pakottanut kodinhoitaja tekemään sitä silloin kun hän oli 11-vuotias pikku-poika,joten syy todennäköisesti on siinä,onko sinun kaverillasi jotain vastaavia epämiellyttäviä kokemuksia ehkä lapsuudessaan?
 
>>>Mielestäni mielenkiintoisten miesten löytäminen on täysin toivotonta, sillä kaikki parhaimmat ovat noukittu, joten toiseen vaihtaminen ei ole ainoa ratkaisu. >>>

Onko noin tyhmää ihmistä olemassakaan?
21 vuotias nainen luulee tavanneensa miehiä niin monta, että tietää parhaiden olevan noukittu.

Ja voi hyvät hyllyvät persepakarat sentään, mietipä jos sinun miehesi ainoa syy olla laittamatta sinua vaihtoon olisi se, että kaikki paremmat muijat on jo noukittu talteen!

Hitto mikä haloo siitä syntyisi.

Taitaa olla että ukkosi on rakastunut hormoonipillereihin enemmän kuin sinuun. Ja kaikkihan me tiedetään miten hieno nainen tyytyy olemaan toiseksi paras, sivuosan näyttelijä omassa pikku saippuaoopperassaan.

Odotettavissa on, että jätkäsi käyttää jotain hormneita, jotka tekevät impotentiksi. Seuraapa kutistuvatko hänen pallinsa olemattomiin tässä ihan lähivuosina.
Jos näin käy, tai on jo käynyt niin kannattaa muistaa etttä seuraava vaihe on aggressiivisuus ja äkkipikaisuus, joka aiheuttaa vielä enemmän ongelmia.

Onnea suhteen kasassa pitoon.
 
Kiitos asiallisista vastauksista! Niitä ei näillä palstoilla aina saa :) Onneksi olen sen verran järjissäni, että tajuan kyllä kuinka absurdi suhteemme on. Kaikissa suhteissa on hyvät ja huonot puolensa, kuten meidänkin suhteessa. Kai ne ovat ne hyvät puolet jotka saavat ihmiset (ja minut) katsomaan läpi sormien ja toivomaan että ongelmat ratkotaan
puhumalla ja ajan kanssa.

Vaikka itsetuntoni ei ikinä ole ollut kivikova, en onnekseni ole helposti aivopestävä - teen ja syön mieluummin kuin itse haluan. Tiedän myöskin sen ettei suhteemme tai onnellisuuteni muuttuisi parempaan suuntaan siitä että hankkisin urheilijan vartalon, toisesta tykkääminen ei todellakaan liity rasvaprosenttiin.

Ei se eroaminen aina tunnu täysin oikealta - poikaystäväni on alusta alkaen toivonut että eläisimme yhdessä vielä vanhalla iälla. Omasta mielestään hän onkin löytänyt jo oman ""soulmate"":in, ja vaikka ei ennen ole ollut mustasukkainen, on niitä piirteitä tullut vahvasti esiin.

Lähinnä minua kiinnostikin tuo haluttomuus ja kuinka tavallista se on nuorilla. En usko että hänellä on lapsuudesta traumoja. Vaikka häntä ei muuten halutakkaan, on kuitenkin tietokone täynnä pornoa ja oma käsi kullan kallis. En usko että olen niin huono sängyssä että seksi ei nappaa - enpä tiedä. Merkillistä.

 
Ja noista hormoneista - niihin hän ei koskisi tikullakaan :) Hän on kyllä erittäin lukenut hyöty- ja haittavaikuituksista sun muista ja osaa ulkoa eri hivenaineiden ominaisuudet.
 
Nuoret miehet pääsääntöisesti ovat kiinnostuneita seksistä. Jokaisessa seurustelusuhteessani vähintään ensimmäinen vuosi on jatkuvaa pupustelua.

Jos nuorimies mieluumin ihailee lihaksiaan, venyttelee olemattomia makkaroita omalta ja toisen vyötäröltä, kuin harrastaa seksiä, on jossakin jotain outoa...

Oletko hänen ensimmänen seurustelusuhteensa. Onko hänellä stressiä, masennusta? Jos olet, niin mieti, onko hän oikeasti edes hetero, vai haluaisko vain...
 
Mullekin tuli sama mieleen, eli entäpä jos tämä mies oikeasti pitääkin enemmän miehistä? Tuo omien lihasten jatkuva peilistä ihaileminen viittaisi jo hieman siihen suuntaan.
 
Aubele, älä ole hyväuskoinen. Oletko kuullut kenenkään urheilijan tunnustavan etukäteen, että syö hormooneja? Uskon täysin, että ystäväsi osaa kaikki lisäaineiden ominaisuudet ulkoa, mutta se ei todellakaan ole osoitus siitä, ettei hän käyttäisi muutakin, päin vastoin. Kiusaus on bodaripiireissä hyvin suuri, sillä niiden käyttö on yleisempää, kuin luulemmekaan. On niin hirveän helppo narrata toista näissä asioissa, ihminen kun uskoo sen, minkä haluaa uskoa ja työntää epämieluisat vaihtoehdot sivuun.

22 vuotias mies on normaalisti hyvin aktiivinen seksiasioissa, hän on silloin aktiivisimmillaan koko miehuusiästään, joten huolestumiseen on aihetta.

En sanonut aiemmin suoraan, ei kukaan muukaan, mutta moinen itsensä ihailu ja ulkonäköön satsaaminen on voimakkaasti narsistista ja syömisasiat kertovat myös anoreksian suuntaan. Hälytyskellojen pitäisi piristä ja kovaa, sillä mitä kauemmin tilanne kestää, sitä vaikeampi sitä on normalisoida.

Katsoitko telkkarista pari viikkoa sitten tullutta ohjelmaa bodarinaisesta? Hänkin kielsi jyrkästi kaikki hormonit, mutta kaikki hänessä kertoi ihan muuta, jopa hänen omat vanhempansa tiesivät tosiasian ja huolestuneina seurasivat, selviääkö tytär koskaan terveeksi ja normaaliksi naiseksi.

Miesvastaaja kertoi sinulle muutaman tosiasian siitä, mitä on odotettavissa.
 
""Muuten meillä synkkaa ihan hyvin yhteen, tosin tunteet ovat luonnollisesti laantuneet hurjasti juuri näiden asioiden takia.""

Kuulepas tytön tyllerö! Ei synkkaa muutenkaan hyvin yhteen jos jo tuossa vaiheessa tunteetkin alkavat laantua.
Teidän pitäisi vielä kuuden kuukauden yhdessäolon jälkeen olla kuin vastarakastunut pari.

Eli, avaapas nyt ne silmäsi ja myönnä itsellesi ettei siitä ehkä sittenkään tule mitään.
Tämän kun saat tehtyä niin olet rehellinen itsellesi ja sitten katsot, että onko sinulle enää ollenkaan niitä tunteita häntä kohtaan.
On molempia kohtaan väärin roikkua ja tekohengittää suhdetta vain sen vuoksi, että sen lopettaminen sattuu.
Olet niin nuori vielä, että ihan varmasti ympärilläsi on vaikka kuinka paljon vapaita kivoja sinkkupoikia. Katso vaikka!

Mukavaa kesää!

P.S. On tosi kivaa lukea Inhorealistin tekstiä kun se on niin hyvin kirjoitettu ja pisteet ja pilkut ovat paikallaan. Ja tekstin jaottelu on hyvä asia, sitä on helpompi lukea kun kaikki ei ole samaan pötköön kirjoitettu. Kiitos Inhorealisti!
 
Niin, olen samaa mieltä siitä että kaikenlainen kropan tarkkailu ja elämän suunnitteleminen syömisten ja treenien mukaan on syömishäiriö. Ainakin silloin kun henkilö ei ole huippu-urheilija.

Poikaystäväni ei siis ole mikään portsari-möykky. Hänen ystäväpiirissään tämä kyseinen käyttäytyminen on hyvin levinnyt, laihat miehetkin ovat alkaneet keräämään massaa koska tuntevat itsensä muiden rinnalle niin pieniksi. Hormoonit ovat kuitenkin pannassa, ne tuhoo likaa luonnollista miehuutta.

Oletan että ulkonäköpaineet alkavat enenevässä määrin myös ujuttautua miesten ajatuksiin. Nykyään kai miehet ovat kehittäneet itselleen oman version naisten anoreksiasta - mitä vahvempi ja lihaksikkaampi (kuitenkin sopusuhtainen), sitä miehekkäämpää ja tavoiteltavaa.

Olen kyllä koko ajan enemmän ja enemmän varma ettei suhteellemme voi povata pitkää ikää, vaikka se toisaalta olisikin ollut mukavaa. Aion pitää silmät auki terasseilla :)
Kiitos vastauksistanne ja hyvää kesää!
 

Yhteistyössä