Häpeän mieheni käytöstä...

[ongelma vai ei?]

Mitä tässä pitäisi tehdä... Olemme naimisissa ja jo "vanha" pari (10 vuotta naimisissa oltu jo). Ongelma, josta emme pääse on miehen alkoholin käyttö.
Usein hän ei juo MUTTA kun juo, ei ymmärrä ollenkaan rajaa. Eli juo niin kauan kun viinaa vaan saa. Kunto on sitten joka juomiskerta samanlainen...
Hän on nykyisin esimiesasemassa ja esim. eilen järjesti työntemiehille juhlat. Arvatkaa, kuka tuotiin kotiin sammuneena!
Oon puhunut ja puhunut asiasta, mutta mitään ei tapahdu.
Eilenkin ennen juhlia puhuin hänelle ja sanoin että miettii juomista ja määrää, koska on juhlien "isäntä". Häntä vaan selvästi ärsyttää koko asiasta keskustelu.
Mieheni isä oli alkoholisti ja kuoli viinan juontiin.
Muuten mieheni on hyvä isä ja auttaa kotona ja tekee työnsä hyvin.
mitä tässä pitäisi tehdä????
En halua lähteä koskaan yhdessä iltaa viettämään, koska oma iltana menee pilalle miettiessä, milloin mieheni on taas siinä kunnossa, että hänet pitää viedä kotiin.
Vuosia sitten sain mieheni ottamaan yhteyttä aa-klinikkaan, mutta siellä ei häntä edes otettu juttelemaan, kun juonti ei ole "kokoaikaista".
Oikeesti mietin jopa mieheni jättämistä, tämän ongelman takia... :/

 

[vierass]

Et voi miestäsi holhota, joko hyväksyt hänet vikoineen päivineen, kun hän ei kerran pysty ja halua hillitä sitä juomisen määrää, kun kerran juo. Olet asian hänelle ilmaissut, ja hän ei ota juttelusta vaarin, sanot että otat eron tämän takia, että et påysty sitä hyväksymään elämääsi. Ja eipä tuon jälkeen liene pelkoa että esimiesasemassa ainakaan nousemaan tulee.

 

["jokuvaan"]

No huhhuh! Onneksi olen itse miehen kanssa joka ei ole koskaan humalassa (saattaa juoda max 2 yhden illan aikana). Tosin aika harvoin käydään missään juhlissa yhdessä.

Ehkä sun kannattais vaan jättää miehen kanssa juhlimiset väliin? Sanot ettet mee hänen kanssaan minnekkään jos hän osaa juoda kohtuudella.

 

[jffj]

Tuo on kyllä todella ällöttävää. En pystyis olemaan sellasen miehen kanssa. Isäni oli kans tommonen. Vanhemmiten kylläkin loppui juominen aika lailla kokonaan. Viimeisin kerta alle seitenkymppisenä, heräs aamulla kuset housuissa eteisen lattialla, silloinen miesystäväni oikein kannusti juomaan.

Ja itse sai sotkunsa siivota ja hoitaa, vaikka paikalla olinkin.

 

[TiiBii]

Mä en taaskaan ymmärä, miksi alkaa suhteeseen ihmisen kanssa jonka jotain piirrettä ei voi alunperinkään sietää. Tai ainakin on sit turha valittaa, kun piirre on ja pysyy.

Mikä oikeus toisella on yrittää muuttaa puolisoa mieleisekseen?

 

["jonna"]

Työterveys.

Ota sinne yhteyttä. Alkoholin liikakäyttö kuuluu työterveydelle.

Minä olen sitä mieltä, että kenenkään puolison ei tarvitse sietää humalaista. Ja mielipidettä saa vaihtaa myös parisuhteessa, vaikka joskus on humalaa sietänyt, nii ei ikuisuutta tarvitse olla samaa mieltä.

Tuollaiselle tekee todella hyvää nähdä itsensä siinä kunnossa. Voi kuvata humalaista örinää, holtitonta käytöstä, kysyä lasten mieöipidettä humalaiseen sammuneeseen isään.
Istuttaa mies pöydän ääreen näyttää nämä. Sanoa hitaan selkeästi, että tämä on inhottavaa. Minun ja lasten elämästä tämmöinen humalainen inhottavuus loppuu nyt. Lapsetkin voivat ihan hyvin olla paikalla, koska tämä koskee myös heitä ja tietävät mitä tapahtuu jos isä vielä juo, ja tietävät isän tietävän, isän itse tekevän valintansa. Ja sanoa, että olisi hirveän mukava jos haluat kuulua meidän perheeseen, mutta meidän perheessä ei enää hyväksytä humalaisia. Että tästä eteenpäin on vaihtoehdot olla fiksusti, tai sitten te lähdette.


Ja se, että jos aikuinen mies tuodaan tolkuttomana "sammuneena" kotia, niin ei sen paika todellakaan ole kotona. Sammuminen, tajuttomuus on myrkytystila, jolloin kuuluis sairaalaan tai selviämisputkaan. Ei naisen ja lapsien seurattavaksi koko yöksi. (Hengitys voi tukkeentua, syke laskea, oksentaa hengitysteihinsä), ei ole oikein että sinä joudut ottaa vastuun toisen tilasta, koska sinunhan se vastuu on, jos mies on kotona sammuneena.

 

[vierass]

Niin, perhevakivaltakin on piirre, josta ei saa valittaa..

 

[TiiBii]

Niin, perhevakivaltakin on piirre, josta ei saa valittaa..

Tietty saa. Mun on kyllä oma vika, jos ryhtyy suhteeseen tyypin kanssa joka jo ekana deitti-iltana vetelee pitkin korvia.

 

["jonna"]

Tietty saa. Mun on kyllä oma vika, jos ryhtyy suhteeseen tyypin kanssa joka jo ekana deitti-iltana vetelee pitkin korvia.

Ei, vaan oikein olisi sanoa, että teit huonon valinnan silloin, et osannut arvioida asioita silloin oikein. Mieti nyt asia uudestaan, tee oikea ratkaisu.

 

["jonna"]

Aikas moni pariskunta on ylipäätään tavannutkin ensimmäisen kerran molempien ollessa humalassa. Ei se silti oikeuta kumpaakaan vetämään perseitä joka viikonloppu. Tai jos vetää, nii ei mun mielestä ole kauheen reilua sanoa, että no oma vikas, älä valita, humalassahan se oli sillonkin kun tapasitte.

 

[TiiBii]

[QUOTE="jonna";30580511]Aikas moni pariskunta on ylipäätään tavannutkin ensimmäisen kerran molempien ollessa humalassa. Ei se silti oikeuta kumpaakaan vetämään perseitä joka viikonloppu. Tai jos vetää, nii ei mun mielestä ole kauheen reilua sanoa, että no oma vikas, älä valita, humalassahan se oli sillonkin kun tapasitte.[/QUOTE]

Aapee kirjoitti "Usein hän ei juo MUTTA kun juo..." Eli nyt ei ollut kyse jokaviikonloppuisesta juomisesta.

Ja kyllä mä sen ymmärrän, että harmittaa kun toinen törttöilee kännissä ja sammuu lopulta. Tosin, tossa ongelma saattaa jopa vahvistaa itseään. Siis jos alkoholinkäyttö on vaimolle paha juttu, niin kai sitä sit yrittää olla juomatta ja kun viimein tulevat ne pippalot missä "saa" juoda, vetää överit.

 

[Häpeän mieheni käytöstä...]

Ei meillä alkoholinkäyttö kiellettyä ole. Ja sehän tässä on ongelma, että muut asiat on meillä elämässä aikalailla mallillaan.
Halusin vain lisää näkökulmia asiaan.
Eli ongelma on se, että jos ja kun mieheni lähtee juomaan, niin hän ei tunne rajojaan juomisen määrässä.
Tämä aiheuttaa meille isoja riitoja ja ongelmia. En myöskäänyt koe mukavaksi lähteä yhdessä mihinkään, missä alkoholi on mukana , juurikin mieheni takia.
toivoin, että löytäisin samanlaisia ongelmia kokeneita ja näin kokemuksia, miten olette asiasta selvinneet - vai onko oikeasti ero ainut vaihtoehto... :/

 

[Häpeäisit]

Häpeäisit itseäs kun mietit miehesi jättämistä juomisen vuoksi mikä ei ole edes jatkuvaa! Mikä vaimo se sellanen on, joka ei voi joskus antaa miehen nollata päätään? On niitä oikeitakin ongelmia elämässä. Niele ylpeytesi ja höllää sitä hihnaa missä miestäsi pidät. Jos harvoin käy niin anna toisen olla. Sano vaikka et menee hotelliin yöksi jos et sitä muuten kestä.

 

[liika on liikaa]

Häpeäisit itseäs kun mietit miehesi jättämistä juomisen vuoksi mikä ei ole edes jatkuvaa! Mikä vaimo se sellanen on, joka ei voi joskus antaa miehen nollata päätään? On niitä oikeitakin ongelmia elämässä. Niele ylpeytesi ja höllää sitä hihnaa missä miestäsi pidät. Jos harvoin käy niin anna toisen olla. Sano vaikka et menee hotelliin yöksi jos et sitä muuten kestä.

Ei se nyt vaan ole hyvä juttu, jos työhön liittyvissä yhteyksissä juo itsensä sammuksiin toistuvasti.

 

[Häpeäisit]

Työhönkö se juominen aina liittyy vaan, siinä tapauksessa käsitin väärin. Toisaalta jos mies on päässyt esimiesasemaan, niin on siinä jotain muutakin tehty kun kulauteltu pulloa. Muutoin hoitaa hyvin työt, auttaa kotona lasten kanssa ja on hyvä mies. Anteeksi vaan, mutta mun korvaan kuulostaa erittäin hyvältä mieheltä, aina ei tarvitse suurennuslasilla käydä etsimään pikkuvikoja, kun kaikki on loppujenlopuksi ihan hyvin Jos tarvitsee, niin ehkä teet miehellesi palveluksen ja annat toisen jatkaa eteenpäin suhteeseen missä löytyy oikeaa arvostusta ja hyväksyntää pikkuvikoineen päivineen.

 

[viera.s]

Miehelläni on vastaavaa ongelmaa, tosin vähän lievemmässä mittapuussa. Eli usein on juonut liikaa, mutta ei sentään joka kerta alkoholia käyttäessään. Hänen asenteensa asiaan ja palautteeseen on kuitenkin ollut rakentavampi, siis ymmärtää ja myöntää, että tuo on ongelma. Keskustelu on tuntunut myös vähän auttaneen, övereitä on sattunut harvemmin eikä niin pahoja kuin jossain vaiheessa enää ollenkaan. Ei hän ihan sammunut olekaan kuin ehkä kerran, mutta siis oksennellut muutamia kertoja lattioille ja samoin useita kertoja ollut niin humalassa, ettei pääse baariin sisälle tai hänelle ei olla anniskeltu tilaisuudessa (tosi hyvä, että Suomessa jotain rajoja tuossa alkoholitarjoilussa on, se varmasti on monet pahemmat ylilyönnit estänyt).

Minä itsekin kyllä harrastan satunnaisesti humalahakuista juomista. Minulla vaan se kontrolli toimii ihan sisäsyntyisesti. Ei ole kivaa eikä tarkoitus olla missään hoipertelukunnossa, puhumattakaan oksentelusta tai sammumisesta. Ei sellaista ole sattunutkaan sitten teini-iän, vaan osaan vaihtaa ajoissa veteen. Pikkuisen liialliseksi voi humala joskus päästä, se on minusta jo silloin humalassa tosi ärsyttävää ja lopetan tietysti heti juomisen. Olen todennut, että miehellä tämä vaan ei toimi. Hänellä on sitä kivempaa mitä humalammassa on, joten ei itse automaattisesti tajua lopettaa juomista. Se taitaa vaan olla joku ominaisuus, johon sinänsä ei pysty vaikuttamaan. Mutta kun tiedostaa, että asia on ongelma, pitää asettaa sääntöjä juomiselle tai lopettaa se kokonaan.

Sääntöjä voi olla esimerkiksi sellainen, että juo vain mietoja alkoholijuomia. Se jo usein estää pahimmat överit. Tai sitten päätös, kuinka monta annosta voi juoda. Jos nämä rajat ei toimi tai niistä ei pysty pitämään kiinni, ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa juominen kokonaan.

Nuo työjutut voi muuten olla aika pahoja, koska ainakin omissa alkoholinkäyttöä sisältävissä työillanvietoissa on tyypillistä se, että eri ihmiset vuorotellen tarjoaa juomaa. Siinä voi olla vaikeaa kieltäytyä niistä shoteista, vaikka tietäisikin ettei niiden kittaaminen ole hyvä ajatus.

 

[vierailija]

Häpeäisit itseäs kun mietit miehesi jättämistä juomisen vuoksi mikä ei ole edes jatkuvaa! Mikä vaimo se sellanen on, joka ei voi joskus antaa miehen nollata päätään? On niitä oikeitakin ongelmia elämässä. Niele ylpeytesi ja höllää sitä hihnaa missä miestäsi pidät. Jos harvoin käy niin anna toisen olla. Sano vaikka et menee hotelliin yöksi jos et sitä muuten kestä.